Launceston Elliot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Launceston Elliot postikortissa
Launceston Elliot

Launceston Elliot (9. kesäkuuta 1874 Intia8. elokuuta 1930) oli skotlantilainen painonnostaja ja Ison-Britannian ensimmäinen olympiavoittaja.

Launceston Elliot syntyi Intiassa Charles Elliotin ja hänen kolmannen vaimonsa Annin poikana. Sittemmin hänen perheensä muutti Englantiin. Elliot kiinnostui painonnostosta 16-vuotiaana ja voitti ensimmäisen Britannian-mestaruutensa 1894. Ateenassa vuonna 1896 pidettyjen ensimmäisten nykyaikaisten olympiakisojen aikaan Elliot oli 21-vuotias. Tuohon aikaan painonnostossa ei vielä ollut painoluokkia ja kilpailtiin sekä yhden että kahden käden sarjoissa. Ensimmäisenä ohjelmassa olleessa kahden käden painonnostossa Elliot ja tanskalainen Viggo Jensen nostivat molemmat saman tuloksen, mutta tanskalainen julistettiin voittajaksi, koska hänen tyylinsä oli ollut parempi. Yhden käden kilpailussa samat miehet kamppailivat kullasta. Elliot nosti 71 kilogrammaa, kun kahden käden kilpailussa itseään loukannut Jensen nosti vain 57 kilogrammaa, eikä tällä kertaa voittajasta ollut epäselvyyttä.[1] Ateenan kisoissa Elliot kilpaili myös sadan metrin juoksussa, painissa ja köyttä pitkin kiipeämisessä, missä hän jäi viidenneksi. Sadalla metrillä hän jäi alkuerässään kolmanneksi eikä päässyt jatkoon ja painissa hävisi ensimmäisellä kierroksella saksalaiselle Carl Schuhmannille.

1899 amatöörien mestaruuskisoissa Elliot teki neljä uutta maansa ennätystä. Vuonna 1905 hän ryhtyi ammattilaiseksi. Urheilu-uransa lopettamisen jälkeen Elliott ennen muutti Australian Melbourneen, missä hän vietti viimeiset elinvuotensa. Vuonna 1930, 56-vuotiaana, hän kuoli syöpään. Hän oli vuodesta 1897 eteenpäin naimisissa Kentiläisen pastorin tytär Emelia Holderin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]