Launceston Elliot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Launceston Elliot postikortissa
Launceston Elliot

Launceston Elliot (9. kesäkuuta 18748. elokuuta 1930) oli skotlantilainen painonnostaja ja Ison-Britannian ensimmäinen olympiavoittaja.

Launceston Elliot syntyi Intiassa Charles Elliotin ja tämän kolmannen vaimon Annin pojaksi. Sittemmin perhe muutti Englantiin. Elliot kiinnostui painonnostosta 16-vuotiaana ja voitti ensimmäisen Britannian-mestaruutensa 1894. Ateenassa vuonna 1896 pidettyjen ensimmäisten nykyaikaisten olympiakisojen aikaan Elliot oli 21-vuotias. Tuohon aikaan painonnostossa ei vielä ollut painoluokkia ja kilpailtiin sekä yhden että kahden käden sarjoissa. Ensimmäisenä ohjelmassa olleessa kahden käden painonnostossa Elliot ja tanskalainen Viggo Jensen nostivat molemmat saman tuloksen, mutta tanskalainen julistettiin voittajaksi, koska hänen tyylinsä oli ollut parempi. Yhden käden kilpailussa kullasta kamppailivat samat miehet. Elliot nosti 71 kilogrammaa, kun taas kahden käden kilpailussa itseään loukannut Jensen onnistui nostamaan vain 57 kilogrammaa, eikä tällä kertaa voittajasta ollut epäselvyyttä.[1] Ateenan kisoissa Elliot kilpaili myös 100 metrin juoksussa, painissa ja köysikiipeilyssä, missä hän jäi viidenneksi. Sadalla metrillä hän jäi alkuerässään kolmanneksi eikä päässyt jatkoon ja painissa hävisi ensimmäisellä kierroksella saksalaiselle Carl Schuhmannille.

Vuoden 1899 amatöörien mestaruuskisoissa Elliot teki neljä uutta maansa ennätystä. Vuonna 1905 hän ryhtyi ammattilaiseksi. Urheilu-uransa lopettamisen jälkeen Elliot muutti Australian Melbourneen, missä hän vietti viimeiset elinvuotensa. Hän kuoli syöpään vuonna 1930, 56-vuotiaana. Hän oli vuodesta 1897 eteenpäin naimisissa kentiläisen pastorintyttären Emelia Holderin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]