Laulusirkku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laulusirkku
Melospiza-melodia-001.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Sirkut Emberizidae
Suku: Melospiza
Laji: melodia
Kaksiosainen nimi
Melospiza melodia
(A. Wilson, 1810)
Levinneisyyskartta
Melospizamelodia habitat.PNG
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Laulusirkku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Laulusirkku Commonsissa

Laulusirkku (Melospiza melodia) on pohjoisamerikkalainen sirkkujen heimoon kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 14 cm, vaihteluväli 12–17 cm, siipien kärkiväli 18–24 cm ja paino 12–53 g. Lajin normaalipaino on noin 16–20 g, äärimmäisen painavat yksilöt ovat muuttomatkaa varten itsensä rasvaa täyteen keränneitä suurimman alalajin koiraita, jotka ovat hieman naaraita suurempia. Lajista tunnetaan nykyisin 24 alalajia, joten ulkonäön vaihtelu voi olla suurta.

Puvultaan tyypillinen sirkku: yläpuolelta punaruskean ja harmaan kirjava, vatsa valkoinen, rinta tummien pitkittäisjuovien kirjavoima, voimakas vaalea silmäkulmanjuova sekä tumma kurkkujuova ja vaalea poskijuova. Pyrstö on pitkähkö, pyöreäpäinen. Sukupuolet ovat saman väriset.

Laulusirkku on Amerikan yleisimpiä laululintuja, koiras laulaa lähes ympäri vuorokauden, toisinaan yölläkin. Laulu on melodista ja sama koiras voi laulaa usealla eri tavalla. Se oppii laulutapansa naapurustossa laulavilta koirailta. Laulun muoto vaihtelee esiintymisalueen eri osissa, ja eri populaatiot voidaan tunnistaa laulutyypistä. On havaittu, että naaraat suosivat sellaisia koiraita, jotka laulavat niille tutulla tavalla.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulusirkku on levittäytynyt pääosaan Pohjois-Amerikkaa Etelä-Alaskasta ja Aleuteilta aina Meksikon rajoille saakka. Keskellä Meksikoa lajilla on erillinen esiintymä noin 1500 kilometriä päälevinneisyysalueen eteläreunasta. Pohjoiset populaatiot ovat muuttolintuja, eteläiset paikkalintuja. Pohjoiset muuttajat talvehtivat Yhdysvaltain eteläosissa ja Meksikossa, missä on myös oma paikallinen populaatio. Muuttomatkallaan laji toisinaan harhautuu Eurooppaan, erityisesti Britteinsaarille ja Norjaan. Suomessa lajia ei ole tavattu.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pensaikkoiset avomaat, puutarhat, pensasaidat, monenlaiset tiheiköt. Pesii mielellään lähellä vesistöä. Esiintyy sekä alavilla mailla että vuoristossa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiras puolustaa tehokkaasti noin 0,4 hehtaarin suuruista reviiriään. Laji on sosiaalinen mutta yksiavioinen. Pesä voi olla joko maassa, pensaassa tai joskus jopa matalalla puussa. Munia on 3–6. Naaras hautoo 10–14 päivää. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka jättävät pesän 7–14 päivän ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääravintona ovat erilaiset siemenet. Kesäaikaan syö pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Siemenravinnon osuus kaikesta ravinnosta on 2/3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Melospiza melodia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 16.2.2014. (englanniksi)