Laukaisuikkuna

Wikipedia

Laukaisuikkuna on aikaväli, jonka sisällä avaruusalus on saatava laukaistuksi matkaan, jotta se päätyisi haluttuun paikkaan. Laukaisuikkunaa rajoittaa periaatteessa kaksi asiaa: kohteen tavoittaminen ja laukaisun turvallisuus. Näistä ensimmäinen on keskeinen esimerkiksi luotaimia lähetettäessä, kun taas jälkimmäinen rajoittaa ennen kaikkea sukkulalaukaisuja.

[muokkaa] Kohteen rajoittama laukaisuikkuna

Koska jokaisen gramman lähettäminen avaruuteen on erittäin kallista avaruusluotaimilla ei ole mukanaan kuin hyvin marginaaliset polttoainevarastot, jos niitäkään. Tästä syystä luotaimen rata Maasta tutkittavan taivaankappaleen (planeetta, asteroidi, komeetta) pyritään suunnittelemaan niin energiataloudellisiksi kuin mahdollista. Kuten planeettojen liikkeestä voidaan huomata, taloudellisin tapa liikkua Auringon painovoimakentässä (siis käytännössä missä tahansa Aurinkokunnassa) on ellipsirata. Erityisen energiatehokkaita ovat Hohmannin ratasiirrokset, jotka vastaavat vapaata putoamista Auringon painovoimakentässä Maasta kohdekappaleen luo.

Jotta luotain "putoaisi" tällaista rataa pitkin Maasta kohteeseen, Maan ja kohteen on lähtöhetkellä oltava sopivassa asennossa toistensa suhteen, jotta luotain ei lennä kohteensa ohi. Tämä rajoittaa mahdollisia laukaisuhetkiä ja aiheuttaa laukaisuikkunat.

Kohteen rajoittaman laukaisuikkunan pituus riippuu kohteen liikkeestä Maan suhteen ja se toistuu aina Maan ja kohteen välisen synodisen kiertoajan välein.

[muokkaa] Turvallisuuden rajoittama laukaisuikkuna

Lennon turvallisuus rajoittaa avaruussukkulalla tehtävien lentojen laukaisuajankohtia. Sukkulalla on ympäri maailmaa joukko kutakin lentoa varten ennalta nimettyjä hätälaskupaikkoja (Trans-Atlantic Landing site, TAL), joille sukkulan on voitava laskeutua hätätilanteessa ja päivänvalossa. Se, mitä hätälaskupaikkoja milloinkin käytetään riippuu siitä, millaiselle radalle sukkula on laukaistava, jotta se tavoittaisi kohteensa (esimerkiksi Kansainvälinen avaruusasema) Maata kiertävällä radalla. Koska eri ajanhetkillä haluttu hätälaskupaikka ei ole sukkulan tavoitettavissa, tämä rajoittaa mahdollisia laukaisuhetkiä.

Nämä laukaisuikkunat ovat usein hyvin lyhyitä, muutama tunti parina päivänä jonkin kuukauden aikana. Lyhin laukaisuikkuna oli lennolle STS-71 jonka lento oli mahdollinen vain, jos laukaisu tapahtui viiden minuutin aikana.