Latvian venäläiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Latvian venäläiset
Anatoly Solovyev portraitlike.jpegMaria Naumova 2.JPG
Anatoli SolovjovSergei EisensteinMarie N
Väkiluku 616 800[1]
Merkittävät asuinalueet
Flag of Riga.png Riika 288 500 [2]
Bandera Daugavpils.png Väinänlinna 53 800 [2]
Flag of Liepāja.svg Liepāja 26 900 [2]
Bandera jurmala.png Jūrmala 19 700 [2]
Bandera Jelgava.png Jelgava 18 800 [2]
Flag of Rēzekne.svg Rēzekne 16 500 [2]
Kielet venäjä, latvia
Uskonnot ortodoksisuus
Venäjänkielisten osuus Latvian väestöstä vuoden 2000 väestönlaskennassa. Kaikki Latvian venäjänkieliset eivät ole venäläisiä.

Latvian venäläiset ovat Latviassa asuvia venäläisiä. Suurin osa venäläisistä on Latvian neuvostotasavallan aikana maahan muuttaneita tai heidän jälkeläisiään. Latviassa on kuitenkin myös historiallinen vanhauskoisten venäläisten vähemmistö ja heidän lisäkseen venäläisiä muutti alueelle kun Latvia oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset venäläiset nykyisen Latvian alueella olivat luultavasti Latgalen alueelle tulleita kauppiaita 1100-1200-luvuilla. Vanhauskoisia tuli Latviaan 1600-luvulla Venäjällä tapahtuneen vainon seurauksena. Laajamittaisempi muuttoliike syntyi kun Latvia päätyi Venäjälle Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721, jonka jälkeen alkoi varsinainen historiankirjoitus venäläisistä Latviassa. Muuttoliikettä vauhditti etenkin Riian teollistuminen 1800-luvun loppupuolella. 1880-luvulla Riiasta tuli jo koko Venäjänkin mittakaavassa merkittävä teollisuuskeskus. Venäläiset perustivat Riikaan etenkin tiilitehtaita, joita käytettiin kiihtyvässä rakennustoiminnassa. Yritykset toimivat tyypillisesti suhteessa vähän tuottavilla aloilla, eivätkä ne harjoittaneet juurikaan ulkomaankauppaa. Ensimmäiset tiedot venäläisten määrästä Latviassa ovat vuodelta 1897, jolloin maassa asui 171 000 venäläistä. Suurin osa heistä asui Latgalessa, jossa heitä oli 77 000. Liivinmaalla heitä oli 68 000 ja Kuurinmaalla sekä Zemgalessa 26 000.[3]

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi entistä suurempi muuttoaalto Latviaan, mikä johtui Riian teollistamisesta 1960-luvulla. Latviassa ja muualla Baltiassa palkkataso oli korkeampi kuin muissa Neuvostomaissa. Riikaan rakennettiin suuria lähiöitä työvoimavarastoiksi. Venäläisiä suosittiin esimerkiksi asuntojonoissa. Riian ohella paljon muuttajia tuli Väinänlinnan kaupunkiin, mutta myös muihin kaupunkeihin. Maalle muutti vain pieni osa. Maahanmuuton seurauksena latvialaiset alkoivat oppia venäjää, mutta venäläisille ei ollut kovin tavallista opetella latviaa.[3]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset ovat Latvian vähemmistökansallisuuksista suurin ja venäjä on suurin vähemmistökieli. Noin 26% maan kaikista oppilaista käy koulua venäjä pääkielenään. Venäjän kielen opetusta antavia kouluja on 250 ja niitä on melkein kaikissa suurissa kaupungeissa. Useat televisio- ja radiokanavat lähettävät ohjelmaa venäjäksi.[4] Venäläinen vähemmistö on syyttänyt toistuvasti Latviaa oikeuksiensa loukkaamisesta[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Latvijas iedzīvotāju sadalījums pēc nacionālā sastāva un valstiskās piederības 2010. Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes. Viitattu 20.8.2010. (latviaksi)
  2. a b c d e f Iedzīvotāju skaits pašvaldībās pēc nacionālā sastāva Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes. Viitattu 20.8.2010. (latviaksi)
  3. a b c Mela, Marjo & Vaba, Lembit (toim.): Latvian historiaa ja kulttuuria. Helsinki: Rozentāls-seura, 2005. ISBN 951-98671-1-2.
  4. The Russians Latvijas Institūts. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)