Latvia yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa
| Sija |  |
 |
 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 29. | 4 | 3 | 3 | 10 |
Latvia on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuosina 1934 ja 1938 sekä uudelleen itsenäistymisensä jälkeen vuodesta 1994. Maa on saavuttanut yhteensä kymmenen mitalia, joista neljä on kultaa. EM-kisojen mitalitilastossa se on 29. sijalla.
Latvialle Euroopan-mestaruuden ovat voittaneet Jānis Daliņš 50 kilometrin kävelyssä Torinossa 1934, Stanislavs Olijars 110 metrin aitajuoksussa Göteborgissa 2006, Ineta Radeviča pituushypyssä Barcelonassa 2010 ja Zigismunds Sirmais keihäänheitossa Amsterdamissa 2106. Olijars on Latvian ainoa kaksinkertainen EM-mitalisti.
Latvian menestys kisoittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Torinon EM-kilpailuissa 1934 Jānis Daliņš voitti kultaa 50 kilometrin kävelyssä. Neljänneksi sijoittuivat keihäänheitossa Otto Jürgis ja kymmenottelussa Jānis Dinza. Vuoden 1938 EM-kilpailuissa paras latvialainen oli naisten keihäänheitossa viidenneksi ja kuulantyönnössä kuudenneksi sijoittunut Lavize Aldzere-Puce.
Helsingin EM-kilpailuissa 1994 Māris Bružiks saavutti kolmiloikassa pronssia. Budapestissa 1998 Latvian ainoa mitalisti oli 20 kilometrin kävelyssä hopeaa saavuttanut Aigars Fadejevs. Münchenissä 2002 Stanislavs Olijars saavutti 110 metrin aitajuoksussa hopeaa. Ēriks Rags sijoittui keihäänheitossa neljänneksi, Jelena Prokoptšuka 10 000 metrin juoksussa viidenneksi ja Liga Klavina seitsenottelussa kahdeksanneksi. Göteborgissa 2006 Olijars voitti kultaa 110 metrin aitajuoksussa. Hänen lisäkseen kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuivat Dmitri Milkevitš neljänneksi 800 metrin juoksussa, Vadims Vasiļevskis neljänneksi ja Ainārs Kovals viidenneksi keihäänheitossa sekä Jelena Prokoptšuka kuudenneksi 10 000 metrin juoksussa. Barcelonassa 2010 Latvia saavutti pituushyppääjä Ineta Radevičan kultamitalin ja kuulantyöntäjä Māris Urtānsin pronssimitalin lisäksi kaksi pistesijaa: keihäänheittäjistä Ainārs Kovals oli kuudes sekä Madara Palameika kahdeksas. Urtāns nousi pronssimitalistiksi kun kilpailun alkuperäinen voittaja Andrei Mih’nevitš hylättiin dopingin vuoksi. Helsingissä 2012 Laura Ikauniece ja Aiga Grabuste saavuttivat seitsenottelussa hopeaa ja pronssia, minkä lisäksi Latvia saavutti viisi pistesijaa. Zürichissä 2014 latvialaisurheilijat jäivät ilman mitaleja ja saavuttivat kolme pistesijaa. Amsterdamissa 2016 Zigismunds Sirmais voitti keihäänheitossa kultaa ja lisäksi kaksi urheilijaa oli pistesijoilla.
| Kisavuosi ja -paikka | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1934 Torino | 1 | 0 | 0 | 1 | 9. |
| 1938 Pariisi ja Wien | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 1994 Helsinki | 0 | 0 | 1 | 1 | 22. |
| 1998 Budapest | 0 | 1 | 0 | 1 | 19. |
| 2002 München | 0 | 1 | 0 | 1 | 23. |
| 2006 Göteborg | 1 | 0 | 0 | 1 | 17. |
| 2010 Barcelona | 1 | 0 | 1 | 2 | 13. |
| 2012 Helsinki | 0 | 1 | 1 | 2 | 20. |
| 2014 Zürich | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2016 Amsterdam | 1 | 0 | 0 | 1 | 17. |
| 2018 Berliini | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| Yhteensä | 4 | 3 | 3 | 10 | 29. |
Latvian EM-mitaliurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet | Lajit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Stanislavs Olijars | 1 | 1 | 0 | 2 | 2002–2006 | 110 metrin aitajuoksu |
| Jānis Daliņš | 1 | 0 | 0 | 1 | 1934 | 50 kilometrin kävely |
| Ineta Radeviča | 1 | 0 | 0 | 1 | 2010 | pituushyppy |
| Zigismunds Sirmais | 1 | 0 | 0 | 1 | 2016 | keihäänheitto |
| Aigars Fadejevs | 0 | 1 | 0 | 1 | 1998 | 20 kilometrin kävely |
| Laura Ikauniece | 0 | 1 | 0 | 1 | 2012 | seitsenottelu |
| Māris Bružiks | 0 | 0 | 1 | 1 | 1994 | kolmiloikka |
| Māris Urtāns | 0 | 0 | 1 | 1 | 2010 | kuulantyöntö |
| Aiga Grabuste | 0 | 0 | 1 | 1 | 2012 | seitsenottelu |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 22–23, 30–31. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 16, s. 56, 59–62. Kustannus-Notariaatti Oy, 1995.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 20, s. 61–66. Kustannus-Notariaatti Oy, 1999. ISBN 952-5106-09-8.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 24, s. 50–54. Kopijyvä Kustannus Oy, 2003.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 28, s. 311–314. Sportti-Kustannus, 2007.
- Barcelonan 2010 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
- Helsingin 2012 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
- Zürichin 2014 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
- Amsterdamin 2016 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
- Berliinin 2018 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 22.9.2018. (englanniksi)