Lasipalatsin salava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alkuperäisen Lasipalatsin salavan pistokkaasta samalle paikalle istutettu puu toukokuussa 2014
Muistolaatta uutta Lasipalatsin salavaa ympäröivässä aidassa

Lasipalatsin salava oli isoriippasalava (Salix × pendulina 'Lasipalatsi')[1], joka alun perin istutettiin vuonna 1830 Helsingin Kamppiin tuolloin rakenteilla olleen Turun kasarmin pohjois­puolelle, nykyiselle Salomon­kadulle. Salava rauhoitettiin vuonna 1924 luonnonmuistomerkkinä. Sitä on usein sanottu Helsingin tunnetuimmaksi puuksi.[2] Alku­peräinen salava kaatui myrskyssä vuoden 2003 lopulla, mutta sitä ennen siitä oli otettu pistokkaita, ja vuonna 2011 yksi niistä istutettiin kaatuneen salavan entiselle paikalle.[3]

Puukujanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Salomon­kadun itäosan paikkeilla sijaitsi 1800-luvulla puu­kujanne, joka johti Turun kasarmin ja Arkadia-teatterin välitse silloisen Läntisen Henrikin­kadun (nykyisen Mannerheimin­tien eteläosa) päästä nykyisen Narinkka­torin ja Hotelli Presidentin paikkeilla sijainneelle sotaväen harjoitus­kentälle.[4]

Puu­rivistön muut puut kaatuivat toden­näköisesti Helsingissä 28. elokuuta 1890 riehuneessa hirmu­myrskyssä, mutta yksi niistä jäi pystyyn ja julistettiin vuonna 1924 luonnon­muisto­merkiksi. Kun Suomen sisällissodassa suurelta osin tuhoutuneen Turun kasarmin paikalle 1930-luvulla rakennettiin Lasipalatsi[5], alettiin sen vieressä kasvanutta vanhaa salavaa nimittää ”Lasipalatsin salavaksi”.

Luonnonmuistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankkijan talo 1930-luvulla; kuvan vasemmassa laidassa myöhemmin Lasipalatsin salavana tunnettu puu.

Salava rauhoitettiin Rolf Palmgrenin aloitteesta vuonna 1924[6], ja se oli kaupungin ensimmäinen viran puolesta rauhoitettu luonnon­muisto­merkki.[7] Tällöin se oli jo jäänyt keskelle Salomon­kadun ajo­rataa, mutta sen ei katsottu häiritsevän liikennettä tai olevan muutoinkaan haitaksi, koska katu oli huomattavan leveä ja johti rauhalliseen kaupungin­osaan.[6] Perusteluina rauhoitus­päätökselle esitettiin myös, että vaikka puu ei ollutkaan vuosi­satoja vanha, se oli kaunis, elinvoimainen ja hyvän muotoinen.[6]

Vuonna 1980 salavan välittömään läheisyyteen pystytettiin Harry Kivi­järven suunnittelema J. K. Paasi­kiven muisto­merkki Itä ja länsi. Samalla Arkadian aukion nimi muutettiin Paasikiven aukioksi, ja samoihin aikoihin aukion länsi­reunaan, Hankkijan talon edustalle, istutettiin joukko lehmuksia suoraan riviin Lasi­palatsin salavan kanssa.

Lähelle perustetun linja-autoaseman vuoksi Salomon­kadusta tuli 1900-luvun loppu­puolella tärkeä joukko­liikenne­väylä. Varsinkin linja-auton­kuljettajat, mutta ajoittain myös kaupungin rakennus­virasto vaativatkin 1980-luvulla rauhoitus­päätöksen purkamista ja puun kaatamista.[8]. Tätä perusteltiin toisaalta sillä, että sen katsottiin sijaintinsa vuoksi haittaavan linja-auto­liikennettä ja linja-autojen oli sitä hankalasti väistettävä, mutta toisaalta myös sillä, että puu oli jo huonossa kunnossa ja saattoi vaarantaa sen läheisyyteen myöhemmin istutettujen lehmustenkin terveyden. Lisäksi sen arveltiin joka tapauksessa lahoavan muutamassa vuodessa.[9] Muun muassa Helsingin kaupunginmuseon johtaja Marja-Liisa Lampinen asettui kuitenkin vastustamaan aietta, ja puu jäi paikoilleen.[9]

Puu kaatui myrskyssä 29. joulukuuta 2003.[10] Tapaus sai lehdistössä ja kaupunki­laisten keskuudessa osakseen varsin runsasta huomiota. Seuranneena uuden­vuoden­yönä ilotulitusraketti sytytti siitä jääneen kannonkin sisä­osiltaan tuleen, ja se paloi osittain hiillokselle[10]. Kanto siirrettiin myöhemmin Vuo­saaren täyttö­mäelle[11]

Kanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasipalatsin salava kuului Venäjältä 1800-luvulla tuotuun pajukantaan, joka vuonna 2004 vahvistetussa Viljelys­kasvien nimistössä sai nimen Salix × rubens 'Lasipalatsi'.[12] Tämän luokittelun mukaan Lasipalatsin salava oli siis jokisalava eli kujasalava (Salix × fragilis, syn. Salix × rubens), joka on valkosalavan (Salix alba) ja silosalavan (Salix euxina) risteymä.[12][13] Koska Lasipalatsin salava on kasvutavaltaan melko riippuva, on se mahdollisesti kuitenkin vielä kolmannen lajin, itkusalavan (Salix babylonica), risteymä.[14] Suomen Lajitietokeskuksen mukaan lajike onkin nimeltään isoriippasalava (Salix × pendulina 'Lasipalatsi').[1] Riippasalava (Salix × pendulina) on valkosalavan, itkusalavan ja silosalavan risteymä.[15]

Pistokkaat ja uusi salava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuin puu kaatui, siitä oli otettu useita pistokkaita, joita kasvatettiin Hongiston taimistossa Tl. Kosken kunnassa Varsinais-Suomessa.[16]. Yhdestä tällaisesta pistokkaasta istutettiin 13. huhtikuuta 2011 uusi salava alkuperäisen salavan paikalle. [17] Puu on ympäröity järeällä suoja-aidalla.[11]

Kun Kampin keskus rakennettiin, alueen liikenne­järjestelyt muuttuivat ja Salomon­katu voitiin muuttaa kävelykaduksi. Kadun Mannerheimin­tien-puoleisessa päässä on kuitenkin taksiasema, jonne saapuessaan taksit joutuvat kiertämään salavan ympäri.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Isoriippasalava – Salix ×pendulina 'Lasipalatsi' Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.4.2022.
  2. Vanhan piilipuun alla, s. 13
  3. Lasipalatsin uusi salava istutetaan tänä keväänä 12.3.2011. Helsingin uutiset. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 31.1.2014.
  4. Kaija Nenonen, Kirsti Toppari: ”Helsingin kartta vuodelta 1974”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 355. Helsingin sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
  5. Vanhan piilipuun alla, s. 10
  6. a b c Vanhan piilipuun alla, s. 5
  7. Vanhan piilipuun alla, s. 3
  8. Vanhan piilipuun alla, s. 12, 14
  9. a b Vanhan piilipuun alla, s. 14
  10. a b Vanhan piilipuun alla, s. 27
  11. a b Lasipalatsin uusi salava istutetaan tänä keväänä. Helsingin uutiset, 12.3.2011. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. a b Vanhan piilipuun alla, s. 7
  13. Jokisalava – Salix ×fragilis Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.4.2022.
  14. Kuzovkina, Yulia A.: Checklist for Cultivars of Salix L. (willow), s. 78. International Poplar Commission, FAO, 2015. ISBN 978-0-692-56242-0. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.4.2022). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Riippasalava – Salix ×pendulina Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 6.4.2022.
  16. Lasipalatsin salava on valmis uuteen kesään. Helsingin uutiset, 14.4.2012. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Lasipalatsin salava istutettiin etuajassa. Metro, 13.4.2012. Artikkelin verkkoversio.
  18. Lasipalatsin salava on valmis uuteen kesään. Helsingin uutiset, 14.4.2012. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]