Lapsilisä
Lapsilisä tarkoittaa lapsiperheille maksettavaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisällä voidaan nähdä olevan lapsiperheen toimeentuloa tukevan vaikutuksen ohella syntyvyyttä lisäävä kannustinvaikutus.
Sisällysluettelo |
Suomessa [muokkaa]
Lapsilisä tuli Suomen lainsäädäntöön vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Lapsilisien edeltäjänä valtion työntekijöiden perheille maksettiin lapsilisää jo 1920-luvulta lähtien, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli kaikkien lapsiperheiden etuus. Vuonna 1948 köyhimmille lapsiperheille maksettiin lisäksi perhelisää. [1]
Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisän maksaa Kansaneläkelaitos ja se on verotonta tuloa, joka voidaan maksaa myös lapselle itselleen, mikäli lapsen etu sitä vaatii. Vuonna 2003 Kela maksoi lapsilisiä yhteensä noin 1,36 miljardia euroa.
Lapsilisän määrä ja kehitys [muokkaa]
Lapsilisän suuruus nousee lasten lukumäärän kasvaessa, vaikka lapsesta aiheutuvat kustannukset yleensä pienenevät sitä mukaa, kun lasten lukumäärä kasvaa ja hankittuja tavaroita voidaan hyödyntää uudelleen. Lapsilisät kattavat kuitenkin vain osan lapsesta johtuvista kustannuksista. Toisin sanoen perheissä, joissa on enemmän lapsia, materiaalinen elintaso laskee enemmän kuin perheissä, joissa on vähän lapsia.
| 1. lapsi | 100,00 €/kk |
| 2. lapsi | 110,50 €/kk |
| 3. lapsi | 141,00 €/kk |
| 4. lapsi | 161,50 €/kk |
| seuraavat lapset | 182,00 €/kk |
| Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta lapsilisään yksinhuoltajakorotusta 46,60 euroa. | |
| 1. lapsi | 100,40 €/kk |
| 2. lapsi | 110,94 €/kk |
| 3. lapsi | 141,56 €/kk |
| 4. lapsi | 162,15 €/kk |
| seuraavat lapset | 182,73 €/kk |
| Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta lapsilisään yksinhuoltajakorotusta 46,79 euroa. | |
Lapsilisän ostovoima heikkeni yli viidenneksen vuosien 1995-2010 välillä.[2] Ostovoiman heikkeneminen haluttiin pysäyttää vuonna 2011 sitomalla lapsilisät elinkustannusten muutoksia seuraavaan kansaneläkeindeksiin. Syksyllä 2012 hallitus antoi kuitenkin uuden lakiesityksen vuosien 2013-2015 indeksikorotusten perumisesta. Esityksen mukaan kyseisiä indeksikorotuksia ei tehtäisi myöskään takautuvasti vuoden 2015 jälkeen, vaan lapsilisien tason aleneminen jäisi pysyväksi.[3]
Lapsilisien taso on ollut poliittinen kiistan aihe lähes koko tukimuodon olemassaolon ajan. Aluksi vasemmisto ja oikeisto kiistelivät sen maksamisesta ja määrästä. 2000-luvulla on keskusteltu rikkaimmille perheille maksettavan tuen tarpeellisuudesta sekä siitä, kuinka lapsilisät tulisi huomioida toimeentulotuen varassa olevien perheiden kohdalla.
Lapsilisät muissa maissa [muokkaa]
Monissa muissa maissa lapsiperheitä tuetaan Suomen lapsilisäjärjestelmän kaltaisilla tuilla, esimerkiksi Ruotsissa. Tuet voivat olla rahana maksettavia tulonsiirron kaltaisia tukia tai veropalautuksia. Usein lapsilisien tarpeellisuutta selvitetään vanhempien tulojen tarkistamisella.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lapsilisien maksua vuonna 1957 Yle Elävä arkisto. Viitattu 24.01.2011.
- ↑ Näin paljon lapsilisä kutistui Taloussanomat. Viitattu 24.01.2011.
- ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta ja 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 17.9.2012. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+116/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
