Lapsenkieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lapsenkieli käsittää ihmisen kielenoppimisen alkuvaiheita. Lapsen kielenoppimisen vaiheita voidaan jäsentää monella tapaa, esimerkiksi äänteellisen kehityksen, sanaston kehityksen ja kieliopin kehityksen perusteella. Kieliopin kehitys voidaan jakaa kolmeen pääjaksoon: esikielioppi, varhaiskielioppi ja kieliopin jäsentymisvaihe, jonka aikana lapsen kielijärjestelmä lähestyy aikuiskieltä.[1] Varhaiskieliopin vaihetta on tutkittu runsaasti, sillä sen aikana lapsi muokkaa omaa kielioppiaan ja kokeilee kielen keinoja, jolloin syntyy erilaisia kiinnostavia analogiamuotoja (juoksetaan, käteä, maaloi jne.).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys. Toimittaneet Sari Kunnari Ja Tuula Savinainen-Makkonen. PS-kustannus 2012.
  • Klaus Laalo: Lapsen varhaiskielioppi ja miniparadigmat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1309. Helsinki 2011.
  • Development of Verb Inflection in First Language Acquisition: A Cross-Linguistic Perspective. Studies on Language Acquisition 21. Berlin: Mouton de Gruyter 2003.
  • Development of Nominal Inflection in First Language Acquisition: A Cross-Linguistic Perspective. Studies on Language Acquisition 30. Berlin: Mouton de Gruyter 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]