Lapinjärvi (järvi)
| Lapinjärvi | |
|---|---|
 Lapinjärvi kuvattuna etelästä |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Lapinjärvi |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 81.027.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Rantaviiva | 11,491 km [1] |
| Pinta-ala | 5,3 km² [1] |
| Tilavuus | 0,01 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 1,96 m [1] |
 Lapinjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lapinjärvi on Loviisanjoen vesistössä, Uudellamaalla Lapinjärvellä sijaitseva järvi. Lapinjärvi rajoittuu lännessä Ingermaninkylään, idässä Vasarankylään ja etelässä Kirkonkylään. Lapinjärvi on Lapinjärven ainoa kokonaan kunnan alueella sijaitseva järvi; Pyhäjärvi Porlammilla sijaitsee osittain Artjärven alueella ja Särkijärvi osaksi Ruotsinpyhtään puolella.[2] Lapinjärvi on matala ja sameavetinen järvi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinjärvi on aina ollut maatalouspainotteinen kunta eikä kalastus ole ikinä ollut Lapinjärven pääelinkeinoja.
1800-luvun lopulla järvi oli tarkoitus kuivattaa maatalouden käyttöön. Vuonna 1884 Latokartanon vuokraaja Ludvig Fabritiuksen johdolla monet maanviljelijät järven rannoilta aloittivat hankkeen Lapinjärven kuivattamisesta. Hanke eteni senaatin käsittelyyn, mutta senaatin päätös oli kielteinen.
1900-luvun alussa Vasarankylän viljelijöiden tahto meni läpi ja Lapinjärven pintaa alennettiin.[3] Pinnanalennus on johtanut myöhemmin happikatoihin. Vuosina 1982–1983 järven pintaa nostettiinkin 90 cm.[1]
Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinjärvi on tällä hetkellä rehevöitynyt ja sen kalakanta on vinoutunut. Järvestä puuttuvat petokalat, jotka tasapainottaisivat järven kalakantoja. Tämän seurauksena pohjasedimentistä nousee ravinteita ja levät lisääntyvät. Lapinjärven kunta onkin tiedostanut ongelman ja on ryhtynyt toimimaan järven hyvinvoinnin puolesta.[4]
Morfologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinjärven rantaviiva on n. 11,5 kilometriä pitkä. Järven pinta-ala on noin 530 hehtaaria.[1] Lapinjärven keskisyvyys on hieman vajaa 2 metriä. Syvin kohta on 2,61 metriä syvä ja sijaitsee Storholmenin (suom. Suursaari) luoteispuolella.[1] Lapinjärvessä on myös kaksi saarta: Storholmen ja Lillholmen (Suursaari ja Piensaari).
Käyttö ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapinjärveä käytetään lähinnä virkistyskäyttöön eikä järvestä oteta raakavettä. Lapinjärvellä toimii myös yleinen uimaranta, mutta kesäisin esiintyvät sinileväkukinnat haittaavat uimista. Muuten järvi soveltuu hyvin uimiseen; mataluus nopeuttaa järven lämpenemistä eikä pohja ole kivikkoinen. Osa mökkiläisistä ja kuntalaisista kalastaa kotitarpeeksi, mutta roskakalojen määrä järvessä on suhteettoman suuri. Rantojen kaislikoitumisen takia kalastaminen on vaikeaa. Ammattikalastajia Lapinjärvellä ei ole.[1]
Lapinjärven merkitys kunnalle on kuitenkin enemmän esteettinen. Jo 1800-luvun lopulla, kun käytiin keskustelua järven kuivattamisesta, professori G. G. Rosenqvist otti esille Lapinjärven esteettiset ominaisuudet. Rosenqvist näki järven lahjat parempina kuin heinäkuormat.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Pekka Paavilainen: Lapinjärven valuma-aluekartoitus Lapinjärven kunta. Viitattu 20.12.2008. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Kartta Ilmakuvina. 02, 2006. Kartan verkkoversio (viitattu 5.1.2009)
- ↑ a b Mikael Korhonen, Christer Kuvaja: Lapinjärven historia. Jyväskylä: Lapinjärven kunta, 1995. ISBN 952-90-6913-8.
- ↑ Lapinjärven kunnostus Lapinjärven kunta. Arkistoitu 17.7.2009. Viitattu 21.12.2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lapinjärvi Järviwiki
- https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/44707/UUDra_13_2008.pdf?sequence=1
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
