Lapasammet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lapasammet
Lapasampi (Polyodon spathula)
Lapasampi (Polyodon spathula)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Sampikalat Acipenseriformes
Heimo: Lapasammet
Polyodontidae
Bonaparte, 1838
Suvut
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lapasammet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lapasammet Commonsissa

Lapasammet (Polyodontidae) sampikaloihin kuuluva kalaheimo. Sen lajeja tavataan Yhdysvalloista ja Kiinasta makeista vesistä.

Monimuotoisuus ja tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään lapasampia on vain kaksi lajia, jotka kuuluvat eri sukuihin: lapasampi (Polyodon spathula) ja miekkasampi (Psephurus gladius). Varhaisimmat lapasampien fossiilit on ajoitettu liitukaudelle.

Molemmat nykyljit ovat kookkaita kaloja, lapasampi voi kasvaa yli kaksimetriseksi ja miekkasampi kolmea metriä pidemmäksi., eräiden lähteiden mukaan se voi kasvaa jopa 7 metrin pituiseksi. Kaloilla on pitkä ja kuono, joka on litteä lapasammella ja kapeampi miekkasammella. Kuonon merkitystä ei täysin tiedetä, mutta kalat käyttävät sitä mahdollisesti saaliseläimien tuottamien heikkojen sähkökenttien aistimiseen. Se voi myös vähentää veden aiheuttamaa vastusta lapasampilajien uidessa suu auki. Muita tunnusomaisia piirteitä ovat suurimmaksi osaksi rustosta koostuva tukiranka, pienet silmät ja lähes täysin suomuton ruumis.[1][2][3][4][5]

Levinneisyys, elintavat, uhanalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapasampilajit ovat suurten jokien kaloja. Lapasampea tavataan Mississippijoesta sekä sen sivujoista kuten Missouri- ja Ohiojoista. Miekkasampi on kiinalainen laji ja elää Jangtsejoessa ja eräissä sen lähistöllä sijaitsevissa joissa.

Molemmat lajit ovat pääosin yöaktiivisia. Lapasammen ravinto koostuu eläinplanktonista ja hyönteisten toukista, joita se siivilöi vedestä ja miekkasampi saalistaa kaloja. Molemmat lajit ovat uhanalaisia elinympäristöjen muuttumisen, esimerkiksi patojen rakentamisen vuoksi ja niiden arvostetun mädin, kaviaarin, keräämisen vuoksi. Lapasampi luokitellaan vaarantuneeksi ja miekkasampi äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.[1][2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 94. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 08.03.2013). (englanniksi)
  2. a b Family Polyodontidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 8.3.2013. (englanniksi)
  3. a b Gene S. Helfman, Bruce B. Collette, Douglas E. Facey & Brian W. Bowen: The diversity of fishes, s. 253. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-1-4051-2494-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 08.03.2013). (englanniksi)
  4. a b Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 44-48. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 08.03.2013). (englanniksi)
  5. a b Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 1845. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 08.03.2013). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.