Langerpalkkisilta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pörrin silta Äänekoskella.
Matilanvirran silta Äänekoskella.

Langerpalkkisilta on ulkonäöltään kaarisiltaa muistuttava siltatyyppi, jossa kantavana rakenteena ovat kaari ja jäykistyspalkki, johon kaari tukeutuu.[1] Kaarisillassa sillan perustukset ottavat vastaan kaaren alapäihin vaikuttavat vaakavoimat, langerpalkkisillassa vastaavat vaakavoimat ottaa vastaan jäykistyspalkki. Kaaret on yhdistetty toisiinsa ristikoin. Siltatyypin kehitti itävaltalainen insinööri Joseph Langer vuonna 1859.[2]

Langerpalkkisillat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen on rakennettu teräksisiä langerpalkkisiltoja lähinnä 1960-luvulla. Jännevälit olivat alle 100 metriä, pidemmille aukoille rakennettiin riippusilta. Siltatyyppi valittiin usein maisemaan soveltumisen takia. Ensimmäisissä silloissa kaari oli tehty teräsprofiileista, niin että kaaressa oli taitteet. Myöhemmin kaari tehtiin hitsaamalla ja muodosta saatiin jouhevampi.[3]

Tie- ja vesirakennushallituksen siltaosastolla tehtiin jänneväliltään 65-metrisen langerpalkkisillan tyyppipiirustukset, suunnittelijat olivat diplomi-insinöörit Hannu Myllymäki ja Heino Ollila. Niiden mukaan on rakennettu muun muassa valtatie 7:n Savukosken sillan korvannut Ahvenkosken alakanavan silta Pyhtään Ahvenkoskella, valtatie 4:llä oleva Kotakennäänsalmen silta Äänekoskella ja seututie 637:n Matilanvirran silta Äänekosken Sumiaisissa. Näiden siltojen mitoituksessa ei oltu huomioitu väsytyksen aiheuttamaa rasitusta, ja siitä seurasi vaurioita riipputankojen kiinnityskohdissa. Vaurioitumista havaittiin Matilanvirran sillassa[3] ja myös vilkkaasti liikennöidyssä Kotakennäänsalmen sillassa.[4] Kotakennäänsalmen sillan peruskorjaus alkoi kesän 2013 alussa ja korjauksen oli suunniteltu valmistuvan marraskuun 2013 loppuuun mennessä.[5] Työt sujuivat suunniteltua nopeammin ja silta voitiin ottaa liikenteelle koko leveydeltään jo lokakuussa 2013.[6]

Aavasaksan sillassa Ylitornion ja Ruotsin Ylitornion vaara- ja jokilaaksomaisemassa on langerpalkit kahdessa 90 metrin aukossa. Silta valmistui 1965.[7] Riuttasalmen silta kantatie 58:lla Karstulassa valmistui 1968.[8] Sen jänneväli on 81,5 metriä.[3]

Myöhemmät sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomussalmelle valmistui vuonna 1976[9] Haukiperän silta, jonka jänneväli oli 81,5 metriä.[3] Silta ylittää Kiantajärven Niskanselän ja Haukiperän välisen Värjänsalmen ja on osa seututie 912:ä.

Kaaren ja riipputankojen rakentaminen oli kuitenkin kallista, jos sitä vertasi teräspalkkisiltaan ja siltatyyppi jäi pois käytöstä. Suomen pitkäjänteisin langerpalkkisilta tehtiin kuitenkin vasta 1990-luvun alussa, silta on Keiteleen kanavan ylittävä Pörrin silta Äänekoskella. Sen jänneväli on 120 metriä ja se on venäläisten rakentama kuten kanavakin.[3] Vuonna 2001 valmistui Poriin Kokemäenjoen sivuhaaran ylittävä Pormestarinsilta, joka on 85,5 metriä pitkä.[10]

Valtatie 7:n uudella moottoritieosuudella Pyhtään Ahvenkoskella otettiin syyskuun 2014 alussa käyttöön yksikaarinen Ahvenkosken itäinen vesistösilta.[11] Sen kokonaispituus on 143 metriä ja pääjänne 90 metriä.[12] Silta ylittää Kymijoen Ahvenkosken vanhan langerpalkkisillan vieressä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aitta, Seppo (vast.toim): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6. </ref>

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aitta, 2004, s.493
  2. a b Tompuri, Vesa: Ahvenkosken Langer on Suomen ainoa yksikaarinen. Rakennuslehti, 24.10.2013, s. 10-11. Suomen Rakennuslehti Oy.
  3. a b c d e Aitta, 2004, s.233
  4. Kaski, Heli & Puurunen, Titta: Nelostien siltaremontti kysyy kuskeilta malttia 4.6.2013. Yle. Viitattu 2.11.2013.
  5. Hienola, Eriikka: Liikennehaittaa torstaista alkaen - "Vakava vahingonvaara". Keskisuomalainen, 25.9.2013. Keskisuomalainen Oyj. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.11.2013.
  6. Silta vetää taas Kotakennäänsalmen yli 17.10.2013. Äänekosken kaupunkisanomat. Viitattu 13.12.2014.
  7. Aitta, 2004, 261
  8. Karstula - Pieni mutta persoonallinen Pääjärven rannalla 1.1.2008. Otavamedia. Viitattu 2.11.2013.
  9. Heikkinen, Reijo: Siltoja meillä ja muualla: Suomussalmi Reijo Heikkinen. Viitattu 2.11.2013.
  10. Sillansuunnittelu Pontek Oy. Viitattu 16.7.2014.
  11. 1.9.2014: Moottoritie Koskenkylästä Kotkaan valmistuu tänään etuajassa (Internet Archivessa, tallennettu 2.12.2014) 1.9.2014. Liikennevirasto. Viitattu 3.12.2014.
  12. 23.5.2013: Ahvenkosken näyttävä langerpalkkisilta tunkataan paikalleen ensi viikolla (Internet Archivessa, tallennettu 3.12.2014) 23.5.2013. Liikennevirasto. Viitattu 3.12.2014.