Lancashirenkarjakoira

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lancashire heeler)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lancashirenkarjakoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Englanti,  Iso-Britannia
Määrä Suomessa rekisteröity 1 590[1]
Rodun syntyaika 1700-luku
Alkuperäinen käyttö Karjaa paimentava koira, maatilojen yleiskoira
Nykyinen käyttö Harrastuskoira, seurakoira
Elinikä 12–15 vuotta[2]
joskus jopa 20 vuottalähde?
Muita nimityksiä Lancashire heeler, heeleri, Ormskirk heeler, hiileri
FCI-luokitus ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat
alaryhmä 1 Lammaskoirat
#360
Ulkonäkö
Paino 6–12 kg
Säkäkorkeus uros 30 cm
narttu 25 cm
Väritys black & tan tai liver & tan

Lancashirenkarjakoira (Lancashire Heeler) on pienikokoinen karjaa paimentava koira, joka on Suomessa vielä melko harvinainen. FCI tunnusti rodun vuonna 2016.[3]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lancashirenkarjakoira on pieni, vankkarakenteinen ja toimelias työkoira. Luusto on voimakas ja purenta leikkaava. Korvat ovat pystyt tai taittuneet (myös eriparisesti taittuneet sallitaan), ainoastaan lainkaan kohoamattomat luppakorvat ovat virhe. Silmät ovat mantelinmuotoiset ja väriltään tummat. Runko on noin 2,5 cm säkäkorkeutta pitempi. Etukäpälät ovat hieman ulospäin kääntyneet, mutta liikkeiden tulee silti olla vapaat. Aluskarvaa peittää lyhyt ja tiheä peitinkarva. Sallitut värit ovat musta ja maksanruskea, joissa molemmissa tulee olla punaruskeita (tan-) värimerkkejä. Valkoista sallitaan vain pieni pilkku rinnassa. Ihannesäkäkorkeus uroksilla on 30 cm ja nartuilla 25 cm.

  • Black & tan
    Black & tan
  • Liver & tan
    Liver & tan

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki lancashirenkarjakoiran luonteenpiirteet kertovat sen alkuperästä maatilojen karjakoirana. Karjaa paimentaessa heelerin tuli olla rohkea sekä kyetä lukemaan karjan eleitä. Niiden täytyi olla työhaluisia ja yhteistyökykyisiä ihmisen kanssa. Vahtikoirina heelerit olivat valppaita sekä itsevarmoja. Nykyäänkin ne saattavat vahtia reviiriänsä haukkumalla. Heelerit toimivat myös seurakoirina taloissa. Heelerit ovat sosiaalisia, ihmisrakkaita ja iloisia persoonia.

Heelerit nauttivat tekemisestä ja haluavat olla mukana perheensä tekemisissä. Heelerit ovat yleensä kontaktinhaluisia ja koulutettavuudeltaan erinomaisia. Kotikoirina heelereillä on usein karjapaimenen aistit, joten se yrittäisi olla laumansa johtaja.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lancashirenkarjakoiran alkuperä on melko epäselvä. Yleisin teoria sen synnystä on welsh corgin ja manchesterinterrierin kantamuotojen risteyttäminen. On myös mahdollista, että welsh corgin sijaan on käytetty walesilaisten karjanajajien käyttämää risteytystä, jossa on myös welsh corgia. Myös manchesterinterrierin sijaan on voitu käyttää irlantilaista black&tan -terrieriä. Alun perin nimellä "teurastajankoira" tunnettu pieni black&tan -värinen koira oli erityisen suosittu Länsi-Lancashiressa Ormskirkin alueella[2], mistä juontuu nimitys "ormskirkinkarjakoira" (Ormskirk Heeler).

1760-luvusta 1800-luvun alkuun heelererit toimivat apuna karjanajossa ajettaessa karjaa teurastamoihin. Heelerit olivat pieniä ja käteviä, kun karjaa ajettiin kapeilla kujilla. Heelerit sulkivat sivukadut edestä ja ohjasivat karjaa haukkumalla sekä ajoivat karjaa eteenpäin puremalla niitä kintereihin (engl. "heel"), josta juontaa rodun nimi. Pieninä koirina heelerit väistivät karjan potkuja painumalla litteäksi. Heelerit myös pyydystivät rottia ja vahtivat karjaa öisin. Heelerit ovat myös paimentaneet lampaita ja kanoja sekä toimineet monessa muussa eri tehtävissä.

Heelerin koko vaihteli paljon. Suurimmat olivat jopa 23 tuumaa (lähes 60cm). Nykyisen rotumääritelmän mukaan heelerit ovat n. 12 tuumaa (n. 30cm). Aikoinaan pidettiin black & tan -väritystä ainoana oikeana karjakoiran värinä. Maatiloilla oltiin black & tan -värille jopa niin uskollisia, että muunväriset tapettiin. Vuonna 1999 rotumääritelmään lisättiin liver & tan.

Eri seuduilla oli omat heelerinsä. Heelereitä oli mm. Yorkshiressa, Norfolkissa, Cheshiressa, Devonshiressa ja Lancashiressa. Muut kuin Lancashiren heelerit katosivat ajan myötä.

Lancashire Heeler Club perustettiin vuonna 1978 ja samana vuonna laadittiin rotumääritelmä. Klubiin rekisteröityihin 817 koiraan perustuu heelerikanta, sillä Britannian kennelklubi, joka hyväksyi lancashire heelerin roduksi 1981, hyväksyi rekisteriinsä vain Lancashire Heeler Clubin rekisteröimiä heelereitä. Ensimmäiset heelerit tulivat Suomeen 1981. Suomen Kennelliitto muutti myöhemmin nimen lancashire heeler viralliseksi suomalaiseksi rotunimeksi lancashirenkarjakoira.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lancashirenkarjakoiralla esiintyy jonkin verran perinnöllisiä silmäsairauksia ja polvien virheellistä rakennetta.

Heelereiden silmissä esiintyy myös paljon merkityksettömiä muutoksia. Vuosien 1994–2005 aikana on tutkittu virallisesti 70 aikuista heeleriä, joista 28:lla oli jokin merkintä diagnoosissa. Yleisimpiä silmäsairauksia nillä ovat linssiluksaatio (voimakkaan linjasiitoksen vuoksi koko kannassa), CEA (collie eye anomalia), harmaakaihi ja PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuminen. Suomessa on toistaiseksi kolme linssiluksaatiotapausta, joista yksi on Suomessa syntynyt koira. Harmaakaihia on yksi selvä ja yksi tulkinnanvarainen tapaus. PRA:ta on tavattu Suomessa yhdessä heelerissä.

Heelereillä esiintyy myös patellaluksaatiota eli polvilumpion sijoiltaan menoa. Sille altistavat avoimet polvikulmaukset sekä väärät raaja-asennot, kuten sisäänpäin tai ulospäin kääntyneet polvet. Suomessa patellaluksaatiota on kaksi vakavan asteen diagnoosia.

Tilanne Suomessa ja maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lancashirenkarjakoirien määrä Suomessa ja maailmalla on melko vähäinen. Suomessa on paljon ulkomailta tuotuja heelereitä. Vuoden 2006 lopussa Suomen kanta oli 274. Ruotsissa kanta on noin 900 koiraa. Englannissa rekisteröityjä heelereitä vuoden 2004 loppuun mennessä oli noin 3800. Niiden määrä on koko ajan kasvamassa. 2000-luvulla Englannissa on rekisteröity vuosittain noin 150–180 heeleriä. Suomessa rekisteröintejä on viime vuosina ollut 30–50.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen lancashirenkarjakoiraa käytettiin pääasiassa maatiloilla apuna karjaa ajossa. Nykyään heelerin kanssa voi harrastaa monipuolisesti eri lajeja. Suomessa heelereitä kisaa agilityn kolmannessa luokassa, ja tokossa kaksi on saavuttanut voittajaluokan. Tokon ja agilityn lisäksi heelerin kanssa voi harrastaa mainiosti vaikkapa jälkeä tai raunioetsintää. Suomessa on toistaiseksi kaksi koiraa saavuttanut agility- ja hyppyvalion arvon. Myös Ruotsissa on agilityvalion arvon saavuttaneita heelereitä. Lisäksi Suomessa on viisi lancashirenkarjakoiraa suorittanut palveluskoirien käyttäytymiskokeen hyväksytysti.lähde? Suomessa on yksi heeler saavuttanut myös jäljestysvalion arvon.

Turkinhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heelereiden turkinhoito on melko vaivatonta. Turkin lyhyyden takia sitä ei tarvitse harjata kuin karvanlähdön aikaan ja muulloin aika ajoin. Turkki pestään puhtaanapidon vuoksi muutaman kerran vuodessa tai tarvittaessa. Kurakelien aikaan tassut ja vatsanalus kaipaavat usein pesua tai ainakin pyyhkimisen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lancashirenkarjakoira&oldid=20720373”