Lamont Dozier

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lamont Dozier vuonna 2009.

Lamont Dozier (s. 16. kesäkuuta 1941 Detroit) on yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja musiikkituottaja. Hänet tunnetaan erityisesti työstään Brian ja Eddie Hollandin kanssa Motown-yhtiössä 1960-luvulla.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dozier aloitti musiikkiuransa 13-vuotiaana The Romeos -yhtyeen laulajana.[1] Hän esiintyi 1950-luvulla Detroitissa ja nauhoitti vuonna 1960 debyyttisinglensä taiteilijanimellä Lamont Anthony. Single julkaistiin Motownin perustaja Berry Gordyn sisaren omistamalla Anna Records -levymerkillä.[2] Vuonna 1963 Gordy palkkasi Dozierin omaan levy-yhtiöönsä antaen hänelle yhteistyökumppaneiksi tuottaja-lauluntekijäveljekset Brian ja Eddie Hollandin.[3]

Dozier ja Hollandit (nimet esitetään usein muodossa Holland–Dozier–Holland) kirjoittivat ja tuottivat 1960-luvulla suuren määrän menestyskappaleita Motown-artisteille, joista menestyneimmäksi osoittautui The Supremes. Yhtye nosti peräkkäin listaykköseksi kuusi Dozierin ja Hollandien kirjoittamaa kappaletta, joista ensimmäinen oli vuoden 1964 ”Where Did Our Love Go?”.[3] The Four Tops -yhtyeelle he tekivät muun muassa listahitit ”I Can’t Help Myself (Sugar Pie, Honey Bunch)” ja ”Reach Out, I’ll Be There”.[2] Myös The Isley Brothers, Marvin Gaye, The Marvelettes ja Martha and the Vandellas nauhoittivat heidän materiaaliaan.[4]

Dozier ja Hollandit ajautuivat erimielisyyksiin Motownin kanssa rojaltien jakamisesta, ja pitkän oikeuskäsittelyn jälkeen kolmikko päätti vuonna 1968 perustaa oman yhtiönsä. He alkoivat tuottaa musiikkia omien Invictus- ja Hot Wax -levymerkkiensä alla.[2][4] Dozier alkoi uudelleen nauhoittaa musiikkia sooloartistina.[2] Vuonna 1973 hän lopetti yhteistyön Hollandien kanssa ja siirtyi ABC Recordsille.[2]

Balladi ”Trying to Hold On to My Woman” menestyi hyvin ja Dozierin ABC-debyyttialbumi Out Here on My Own saavutti kultalevyrajan.[1] Hän nauhoitti ABC:lle vielä albumit Black Bach ja Love & Beauty ennen siirtymistään Warner Bros. Recordsille vuonna 1976.[2]

Vuonna 1980 Dozier perheineen muutti Englantiin.[1] Hän tuotti ja kirjoitti 1980-luvulla musiikkia muun muassa Aretha Franklinille, Eric Claptonille ja Phil Collinsille.[4]

Holland–Dozier–Holland valittiin vuonna 1988 Songwriters Hall of Fameen ja vuonna 1990 Rock and Roll Hall of Fameen.[1][3]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dozierin omalla nimellään julkaisemat sooloalbumit.[2]

  • Out Here on My Own (1974)
  • Black Bach (1975)
  • Love & Beauty (1975)
  • Right There (1976)
  • Peddlin’ Music on the Side (1977)
  • Bittersweet (1979)
  • Lamont (1981)
  • Working on You (1981)
  • Bigger Than Life (1983)
  • Inside Seduction (1991)
  • Reflections Of (2004)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lamont Dozier Songwriters Hall of Fame. Viitattu 30.10.2012. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Hogan, Ed: Lamont Dozier Allmusic. Viitattu 30.10.2012. (englanniksi)
  3. a b c Holland, Dozier and Holland Rock and Roll Hall of Fame. Viitattu 30.10.2012. (englanniksi)
  4. a b c Hardy, Phil: ”Holland, Dozier And Holland”, The Faber Companion to 20th Century Popular Music. Faber and Faber Ltd, 2001. ISBN 0-571-19608-X. (englanniksi)