Lammi (Somero)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laurilan talo Lammin kylän historiallisella kylätontilla Hirveläntien varressa elokuussa 2022.

Lammi on kylä Somerolla, Paimionjoen vesireittiin kuuluvan, Hirsjärveä ja Kirkkojärveä yhdistävän Someronjoen eteläpuolella. Kylä on osa Someron keskustaajamaa, ja sen naapurikyliä ovat Joensuu pohjoisessa ja Harju etelässä.[1] Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 441, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron neljänneksi suurimman kylän heti Joensuun, Jaatilan ja Pappilan jälkeen.[2]

Historiallisesti Lammi on ollut samaa isonjaon jakokuntaa viereisen Harjun kylän kanssa ja kylään 1800-1900-luvuilla muodostunut taajama-asutus liittyy Someron keskustaajaman eteläosan Someronjoen eteläpuolella Kirkonmäkeen Harjun ja Lammin kylissä. Lammin historiallinen kylätontti, jolla vieläkin on Lammin kylän Laurilan kantatalo, on sijainnut nykyisten Härkäläntien ja Hirveläntien risteyksessä, ja sitä vastapäätä Hirveläntien varrella on myös Someron vanha paloasema, jonka yläkerrassa toimi vuoteen 1976 Someron kunnantoimisto.[3] Vieressä ovat uusi paloasema ja Seurakuntakeskus.

Uudempaa taajama-asutusta Lammin kylässä edustaa Lamminniemen asuinalue Someronjoen varressa Helsingintien pohjoispuolella. Lamminniemessä toimii alkujaan sotaveteraanien kuntoutuspalveluita tarjoamaan perustettu Lamminniemi-koti[4] ja nykyään kesäteatterikäytössä oleva Havuharjun tanssilava[5]. Kylän halki kulkee Helsingintie (kantatie 52), jossa kylän kohdalla sijaitseva Lammin mäki mainitaan Rauli Badding Somerjoen kappaleessa "Bussi Somerolle".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peruskartta 1:20 000. 2024 05 Somero. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  2. Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio. Viitattu 23.5.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 326-332. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
  4. Lamminniemi Lamminniemen hyvinvointikeskus Oy. Viitattu 30.1.2011.
  5. Historia Someron tupanäyttämö. Arkistoitu 20.4.2014. Viitattu 30.1.2011.