Lambic

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuparinen matala allas, johon vierre lasketaan jäähtymään. Altaassa yön aikana villihiiva saa aikaan käymisen. Kuva on Timmermansin panimolta

Lambic (flaamiksi lambik) on olutlaji, jota valmistetaan ainoastaan Belgiassa, Senne-joen laaksossa Pajottenlandin seutukunnalla Brysselin länsipuolella. Lambic-olueiden erikoispiirre on se, että olutvierteeseen ei lisätä ollenkaan hiivaa, vaan olutpanimon ullakolla olevassa suuressa matalassa altaassa villihiivat ja muut pieneliöt saavat aikaan oluen spontaanikäymisen. Tämä voidaan tehdä vain loka-toukokuun välisenä aikana, jolloin ilma on riittävän viileää. Puhdas lambic on yleensä erittäin hapanta.

Käymisen alettua olut siirretään kypsymään vanhoihin tammi- tai pähkinäpuutynnyreihin, jossa sitä pidetään yhdestä kolmeen vuotta. Näin syntyy puhdasta lambicia, perusraaka-ainetta varsinaisille kaupallisille oluille.

Maltaina lambicissa käytetään mallasohraa (~70 prosenttia) ja mallastamatonta vehnää (~30 prosenttia). Lambicissa käytettävä humala on yleensä vähintään kolme vuotta vanhaa. Tällaisessa humalassa ei ole enää oluen katkeruutta lisääviä aineita.

Nimisuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambic ja sen tyyppien nimitys on nauttinut EU:n nimisuojaa vuodesta 1997 (perusteena EU:n säädös No 2082/92). Samanlainen nimisuoja on suomalaisella sahdilla. EU:n ulkopuolella kuitenkin jotkut yhdysvaltalaiset pienpanimot ovat markkinoineet oluitaan lambic-nimellä.[1] Nämä oluet tehdään tavallisesti kaupallisista lambic-hiivakannoista.[2][3]

31. maaliskuuta 1993 voimaan astunut kuninkaallinen asetus ("koninklijk besluit") määritteli Belgiassa lambic-oluen koostumuksen. Käytännössä asetuksen mukaan riittää, että oluessa on käytetty jossain määrin puhdasta lambicia, jolloin sitä voidaan markkinoida lambicina.[4]

Alatyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boonin Oude Geuze Mariage Parfait lambicia.

Sekoittamaton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekoittamaton puhdas lambic on harvinainen ja sitä saa yleensä ainoastaan lambic-panimoiden läheltä hanaoluena. Sekoittamattoman lambic-oluen maku ja luonne vaihtelee paljon, ja se toimii pohjana muille lambic-lajeille.

Gueuze[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

("köös") Nuoren ja vanhan lambicin pullotettu sekoitus. Erittäin hapan ja kuiva olut. Jotkut valmistajat kirjoittavat nimen geuze. Pullotettu perinteinen sataprosenttinen gueuze lambic tunnetaan nimellä OudeGueuze (tai OudeGeuze).

Faro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambic-sekoitus, johon on lisätty sokeria. Sokeri tekee oluesta makeamman ja raikkaamman kuin gueuzet.

Hedelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lambic, johon on lisätty hedelmiä tai marjoja. Perinteisimpiä ovat kirsikka (kriek) ja vadelma (framboise), mutta näiden lisäksi on käytetty mm. persikkaa (pêche), mustaherukkaa (cassis), omenaa (pomme) ja viinirypäleitä (grape). Tekipä perinteikäs Cantillon-panimo pienen erän tyrnilambicia, joka tuli myyntiin keväällä 2004.

Mars[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhasta vierteestä, jossa on matala kantavierrearvo, tehtyä lambicia on kutsuttu nimellä mars bière/bier. Sitä on valmistettu lähinnä kotikäyttöön, eikä sitä ole kaupallisesti tehty vuosikymmeniin.

Hanssensin lambic-tynnyreitä

Lambic-valmistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pajottenlandissa ja Brysselissä toimii yhdeksän lambic-panimoa ja näiden lisäksi kaksi muiden sekoittamattomasta lambicista oluita valmistavaa tekijää. Suluissa yrityksen virallinen nimi. Näiden lisäksi on muutama perinteisen lambic-alueen ulkopuolella spontaanikäymismenetelmällä oluita valmistava panimo.

  • Belle-Vue (Brouwerij Belle-Vue), Saint-Pieters-Leeuw. InBev-konsernin omistuksessa.
  • Boon (Boon NV), Lembeek
  • Cantillon (Brasserie Cantillon SPRL), Bryssel. Panimo toimii myös perinteisen lambicin museona "Le Musée Bruxellois de la Gueuze – Het Brussels Museum van de Geuze" [1]
  • De Cam (Geuzestekerij De Cam), Gooik. Sekoittaa oluitaan Lindemansin ja Boonin lambiceista.
  • De Keersmaeker (Brouwerij De Keersmaeker), Kobbegem. Tunnetaan parhaiten markkinointinimellään Mort Subite. Scottish Courage -konsernin omistuksessa.
  • De Troch (Brouwerij De Troch BVBA), Wambeek. Oluita markkinoidaan Chapeau-nimellä.
  • Drie Fonteinen (AD Bieren bvba), Beersel [2]
  • Girardin (Brouwerij Girardin), Sint-Ulriks-Kapelle
  • Hanssens (Hanssens Artisanaal), Dworp. Sekoittaa oluitaan muiden lambiceista. Tunnetuin tuote on mansikkalambic Oudbeitje.
  • Lindemans (Brouwerij Lindemans), Vlezenbeek.
  • Timmermans (Timmermans-John Martin NV), Itterbeek. John Martin -konsernin omistuksessa vuodesta 1993.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ratebeer whole site search (Ratebeer.com:n oluthaku) Ratebeer.com. Viitattu 6.10.2008.
  2. YEAST STRAIN: 3278, Belgian Lambic Blend (Kaupallinen lambic-hiiva) Wyeast Laboratories. Viitattu 6.10.2008.
  3. YEAST STRAIN: 5526, Brettanomyces lambicus (Kaupallinen lambic-hiiva) Wyeast Laboratories. Viitattu 6.10.2008.
  4. 31 MAART 1993 - Koninklijk besluit betreffende bier (BS 1993 06 04) 31.3.1993. MINISTERIE VAN ECONOMISCHE ZAKEN. Viitattu 6.10.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]