Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen oireyhtymä, jossa laktoosia eli maitosokeria sisältävät ruoka-aineet, tärkeimpänä maito ja maitotuotteet, aiheuttavat ruoansulatuskanavan oireita, kuten ilmavaivoja, turvotusta ja vatsakipuja. Sen aiheuttaa laktoosia glukoosiksi ja galaktoosiksi pilkkovan laktaasientsyymin vähyys tai puute ohutsuolessa (katso hypolaktasia).

Laktaasientsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen ja on normaaliin kehitykseen liittyvä ilmiö. Ilmiö on tavallinen myös muilla nisäkkäillä. Jonkinasteinen laktoosi-intoleranssi on suurimmalla osalla maailman väestöä. Niillä alueilla, joilla laktoosi-intolerantteja on vain vähemmistö ihmisistä, se kuitenkin saattaa johtaa samantapaisiin erityisjärjestelyihin kuin ruokavaliota rajoittavat sairaudet.

Laktoosi-intolerantti on henkilö, joka saa oireita nautittuaan maitosokeria. Se on disakkaridi eli muodostunut kahdesta monosakkaridista. Laktaasin tehtävä on katkaista laktoosin muodostavan glukoosin ja galaktoosin välinen sidos.

Arvioiden mukaan 75 prosenttia maailman väestöstä on laktoosi-intolerantteja lapsuusiän jälkeen. Laktoosi-intoleranssi vaihtelee maantieteellisesti: Pohjois-Euroopassa laktoosi-intolerantteja on noin viisi prosenttia väestöstä, kun taas joissain Aasian ja Afrikan maissa jopa yli 90 prosenttia. Suomalaisista aikuisista noin 83 prosenttia pystyy käyttämään maitoa ravinnokseen ainakin jossain määrin.

Oireet

Laktoosi-intoleranssiin liittyy tyypillisesti ruoansulatuskanavan oireita, kuten ilmavaivoja, turvotusta ja vatsakipuja.

Koska laktaasi-entsyymi puuttuu, pääsee laktoosi paksusuoleen asti, jossa se sitoo itseensä paksusuolen aktiivisia molekyylejä, jotka puolestaan sitovat vettä poistuessaan elimistöstä. Muita hypolaktaasian oireita ovat vatsakipu ja ilmavaivat, jotka ovat seurausta paksusuolessa symbioosissa elävien bakteerien muodostamista suolistokaasuista.

Alkuperä

Laktaasientsyymin tuotannon jatkumisen ohutsuolessa aiheuttava mutaatio on Suomessa yleisempi kuin vastaava mutatoitumaton geeni, joka ei tuota laktoosia pilkkovaa laktaasia. Tämän mutaation arvellaan kehittyneen kahdella alueella sekä Etelä-Uralilla että Saharan pohjoispuolella. Osa tutkijoista uskoo myös kolmannen vastaavan alueen olemassaoloon Ugandan ja Ruandan välimaastossa.

Akatemiaprofessori Leena Palotie työryhmineen paikansi vuonna 2005 maitotuotteiden siedon aiheuttavan geenimuunnoksen Ural-vuoriston eteläpäähän tai Pohjois-Kaukasiaan. Kyky sietää maitotuotteita johtuu yhdestä geenimuunnoksesta, joka kehittyi ehkä 5 000–12 000 vuotta sitten. Tiedot perustuvat 1 611 geeninäytteeseen, jotka kerättiin 37 eri väestöstä ympäri maailmaa. Tutkijat keskittyivät mutaatioiden määrään sen geenin ympärillä, joka tuottaa maitosokeria pilkkovaa entsyymiä eli laktaasia.

Diagnoosi ja ruokavalio

Hypolaktaasia todetaan joko itse tai lääkärin tekemällä laktoosirasitustestillä, jossa testattava nauttii tyhjään vatsaan 50 g annoksen veteen liuotettua laktoosia. Testiannoksen jälkeen seurataan verensokeripitoisuudessa tapahtuvia muutoksia. Ellei veren glukoosipitoisuus nouse, viittaa se hypolaktasiaan eli laktaasientsyymin heikentyneeseen tuotantoon. Hypolaktasiasta aiheutuvia laktoosin imeytymishäiriön oireita kutsutaan kansankielellä laktoosi-intoleranssiksi.

Hypolaktasiaa tutkitaan nykyään myös geenitestillä. Tällöin vältytään laktoosirasituskokeen aiheuttamilta suolisto-oireilta. Geenitesti paljastaa, onko tutkittavalla genotyyppi, joka aiheuttaa laktaasientsyymin muodostumisen pysähtymisen kouluiässä. Geenitesti soveltuu kuitenkin lapsille huonosti, sillä se osoittaa vain sen, onko lapsella perinnöllinen taipumus laktaasiaktiivisuuden vähenemiseen. Testi ei selvitä, onko entsyymin väheneminen lapsella jo alkanut. Laktaasientsyymin pitoisuus alenee tavallisesti vasta 5–12 vuoden iässä.

Laktoosi-intoleranssista kärsivät pystyvät nauttimaan pitkään kypsytettyjä juustoja, koska ne ovat luontaisesti laktoosittomia. Meijerit valmistavat laktoosittomia maitotuotteita laktoosittomasta maitojuomasta. Osa laktoosi-intolerantikoista kykenee nauttimaan myös vähälaktoosisia maitotuotteita, joita myydään esimerkiksi tuotemerkillä Hyla ja Into. Laktoositon maitojuoma ja vähälaktoosinen maito sisältävät glukoosia ja galaktoosia, jotka ovat syntyneet laktoosin pilkkoutuessa. Vähälaktoosinen kevytjogurtti sisältää 0,8 % laktoosia, 2 % glukoosia ja 2 % galaktoosia, kun sen laktoositon versio sisältää 2,5 % glukoosia ja 2,5 % galaktoosia. Kun maidosta poistetaan niin paljon laktoosia, että jäljelle jää jätetään enintään 0,01 prosenttia laktoosia, siitä tulee laktoositonta maitojuomaa.

Maitovalmisteita korvaamaan kehitetyt soijavalmisteet eivät sisällä lainkaan laktoosia.

Laktaasientsyymit ja probiootit

Laktoosi-intoleranssin oireiden välttämiseksi hypolaktasiasta kärsivät voivat käyttää laktoosia hajottavaa laktaasientsymivalmistetta kapseleina aterian yhteydessä tai ruokaan lisättynä.

Toinen vaihtoehto on probioottien eli luonnosta eristettyjen laktoosia pilkkovien bakteerien sekoitus. Esimerkiksi prolaktaasi on probioottinen kapseli, joka täytyy ottaa päivittäin. Valmisteiden sisältämät bakteerit pilkkovat laktoosia noin 24 tunnin ajan ennen menehtymistään.

Monet maitovalmisteiden valmistajat tarjoavat tuotteistaan laktoosittomia tai vähälaktoosisia vaihtoehtoja, joista laktoosi on yleensä entsymaattisesti hajotettu etukäteen.

Maitoallergia ei liity laktoosiin

Laktoosi-intoleranssia ei tule sekoittaa maitoallergiaan. Maitoallergia on yliherkkyys maitoproteiinille. Laktoosia pilkkoo entsyymi, mutta kaikki allergiat johtuvat proteiineista.

Katso myös

• Trehaloosi-intoleranssi
• Hyla
• Histamiini-intoleranssi

Aiheesta muualla

• Laktoosi-intoleranssi, Terveyskirjasto.fi
• Nutrifocus 1/2009^{[vanhentunut linkki]}