Oikeusfilosofia

Filosofia

• Filosofi
• Luettelo filosofeista
• Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista
• Filosofian teemasivu
• Filosofian tietosanakirja

Oikeusfilosofia on filosofian ja oikeustieteen osa-alue, joka tutkii oikeuteen liittyviä peruskysymyksiä sekä oikeustieteeseen liittyviä tieteenfilosofisia kysymyksiä. Se selvittää kysymyksiä siitä,

• mikä on oikeustieteen kohteena olevan todellisuuden luonne,
• millaista on pätevä oikeustieteellinen tieto,
• millaisin menetelmin tällaista tietoa voidaan saavuttaa ja
• millaiset ovat oikeudellisen tiedon totuuden kriteerit.

Oikeusfilosofia jaetaan usein varsinaiseen oikeusfilosofiaan ja oikeusteoriaan. Oikeusfilosofia soveltaa perinteistä filosofista lähestymistapaa pohtiessaan esimerkiksi oikeuden suhdetta yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä oikeuden yleistä olemusta. Se on hyvin läheisessä suhteessa yleiseen filosofiaan ja erityisesti moraalifilosofiaan. Oikeusteoria on puolestaan lähellä perinteistä "juridiikkaa". Oikeusfilosofian ja oikeusteorian välinen raja on epäselvä ja jatkuvan akateemisen keskustelun kohteena.

Oikeusteoria on lähellä lainopin näkökulmaa oikeuteen ja sen alaan kuuluvat muun muassa

• oikeudellinen tulkinta- ja perusteluteoria
• oikeusnormiteoria
• oikeustieteen tieteenteoria ja metodioppi.

Teoreettinen lainoppi

Teoreettisessa lainopissa pyritään oikeusteorian peruskannanottoihin nojautuen luomaan oikeudenalan ilmiöitä koskevia teorioita ja selvittämään eri oikeudenalojen peruskäsitteitä ja -periaatteita varsinaisen ’’lainopillisen tutkimuksen’’ käyttöön.

Käytännöllinen lainoppi

Käytännöllinen lainopillinen tutkimus tutkii voimassa olevaa oikeutta sellaisenaan. Lainopillisessa tutkimuksessa on aikojen saatossa vallinnut erilaisia koulukuntia.

Oikeuspositivistinen koulukunta

Nykyään vallalla olevaa käsitystä voi kutsua oikeuspositivistiseksi koulukunnaksi. Oikeus on tämän teoreettisen perusnäkemyksen mukaan asetettua eli säädettyä oikeutta, siis ihmistekojen tuotetta. Sen perustana on lainsäätäjän tahto. Oikeuspositivismi korostaa oikeusnormin muodollista voimassaoloa.

Luonnonopillinen koulukunta

Aikaisemmista koulukunnista voi mainita luonnonoikeudellisen koulukunnan. Sen mukaan velvoittavaa oikeutta on vain "oikea oikeus". Velvoittavan oikeuden kriteereinä ovat luonnonoikeuden suuntauksesta riippuen joko luojan asettama maailmanjärjestys tai järjen avulla selvitettävät moraaliset normit. Luonnonoikeudellisesti suuntautuneissa teorioissa oikeusnormien voimassaolo ratkeaa siis niiden hyväksyttävyyden perusteella. Vaikka luonnonoikeudelliset teoriat ovatkin joutuneet väistymään moderneissa yhteiskunnissa oikeuspositivististen peruskatsomusten tieltä, ne ovat kuitenkin mukana myös modernin oikeuden tutkimuksessa oikeussäännösten tulkintaa koskevissa normeissa ja valtion vallankäytön rajoituksena ilmenevissä ihmis- ja perusoikeusnormeissa. Luonnonopillisen koulukunnan vaikutusta näkyy esimerkiksi lakikirjan johdantoon kirjoitetuissa Olaus Petrin tuomarinohjeissa.

Oikeusrealistinen koulukunta

Oikeusrealistisen koulukunnan teorioissa oikeus nähdään inhimillisenä käyttäytymisenä. Tuomioistuinrealistisissa teorioissa oikeutta on tuomioistuimiin kuuluvien viranomaisten käyttäytyminen. Kansalaiskeskeisessä oikeusrealismissa taas tarkastellaan kansalaisten oikeussääntöjen noudattamista. Oikeusnormien voimassaolon kriteeri on näiden suuntausten mukaan siis niiden tehokkuus, ts. tosiasiallinen noudattaminen.

Oikeushermeneutiikka

Juridinen hermeneutiikka syntyi Friedrich Carl von Savignyn töissä 1800-luvulla, samoihin aikoihin kuin moderni filosofinen hermeneutiikka. Von Savignyn etsittämät oikeustieteen tulkintamuodot ovat läheisessä suhteessa Friedrich Schleiermacherin filosofiseen hermeneutiikkaan. 1900-luvulla oikeushermeneutiikkaa ovat tutkineet mm. Emilio Betti, Arthur Kaufmann ja Winfried Hassemer. Myös Ronald Dworkinin interpretivismi voidaan nähdä hermeneutiikan osana.

Monipuolistuva oikeusfilosofian kenttä

Viimeisten vuosikymmenten aikana oikeusfilosofisen ja -teoreettisen tutkimuksen ala on voimakkaasti laajentunut ja useita uusia tutkimussuuntauksia on syntynyt. Monet näistä ovat yhteydessä mannermaisen filosofian eri koulukuntiin, kuten jälkistrukturalismiin, Frankfurtin koulukunnan kriittiseen teoriaan, hermeneutiikkaan, fenomenologiaan ja feministiseen filosofiaan. Tunnettuja suomalaisia oikeusfilosofeja ovat muiden muassa Aulis Aarnio ja Hannu Tapani Klami.

Katso myös

• Critical legal studies

Kirjallisuutta

• Alvesalo, Anne: Critical legal studies: Kriittinen lähestymistapa oikeuteen. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1997. ISBN 951-640-995-4.
• Dworkin, Ronald: Law's empire. London: Fontana Press, 1986. ISBN 0-674-51835-7. (englanniksi)
• Kaufmann, Arthur: Rechtsphilosophie. München: Beck, 1997. (saksaksi)
• Kelsen, Hans: Puhdas oikeusoppi. (Reine Rechtslehre, 1960.) Suomentanut Olli Nikkola. Porvoo Helsinki: WSOY, 1968.
• Lagerspetz, Eerik: Oikeusajattelun vuosisata. Turku: Areopagus, 2009. ISBN 978-952-99791-3-4.
• Laitinen, Ahti & Launis, Veikko: Juridiikka ja etiikka: Johdatus juristin ammattietiikkaan. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1860-3.
• Norri, Matti: Omistan, olen: Lain filosofian perusteet. Helsinki: Terra Cognita, 2005. ISBN 952-5202-90-9.
• Nousiainen, Kevät & Pylkkänen, Anu: Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus. Forum iuris. Helsinki: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2001. ISBN 951-45-9467-3.
• Tontti, Jarkko & Mäkelä, Kaisa & Gylling, Heta (toim.): Filosofien oikeus I. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja 2. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2001. ISBN 951-855-188-X.
• Tontti, Jarkko & Mäkelä, Kaisa (toim.): Filosofien oikeus II. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja 3. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2001. ISBN 951-855-189-8.
• Tuori, Kaarlo: Kriittinen oikeuspositivismi. Helsinki: Werner Söderström lakitieto, 2000. ISBN 951-670-025-X.
• Tuori, Kaarlo: Foucault’n oikeus: Kirjoituksia oikeudesta ja sen tutkimisesta. Helsinki: WSOY lakitieto, 2002. ISBN 951-670-072-1.
• Wennberg, Mikko: Oikeusfilosofia: Johdatus oikeusteoriaan ja oikeusteoreettiseen ajatteluun. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-130-8.

Aiheesta muualla

• Himma, Kenneth Einar: Philosophy of Law The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
• Lippert-Rasmussen, Kasper: Justice and Bad Luck The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)