Lagaš
Wikipedia
Lagaš oli merkittävä sumerilainen kaupunki Mesopotamiassa. Kaupunki sijaitsee Irakissa hieman alle 10 km pohjoiseen Shatran pienestä kaupungista. Kaupunki perustettiin ehkä välillä vuosina 4000–3000 eaa.
Suuria valtakuntia pystyttiin Sumeriin, jotka tosin jäivät lyhytikäisiksi. Lagaš taisteli alituiseen naapurinsa Umman kanssa Gu-Edinasta, viljelymaasta. Lagaš itsenäistyi ensimmäisenä suurena keskuksena gutilaisten vallan alta joskus vuonna 2100 eaa. Gudean johdolla. Erään arvion mukaan Lagaš olisi ollut maailman suurin kaupunki noin vuosina 2075–2030 eaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lagašin ensimmäisen dynastian historia
| Muinainen Mesopotamia |
|---|
| Eufrat – Tigris |
| Assyriologia |
| Kaupungit / Imperiumit |
| Sumer: Uruk – Ur – Eridu – Kiš – Lagaš – Nippur |
| Akkadin imperiumi: Akkad – Babylon – Isin – Susa |
| Assyria: Assur – Ninive – Dur-Šarrukin – Nimrud |
| Babylonia – Kaldea |
| Elam – Amorilaiset |
| Hurrilaiset – Mitanni |
| Kassiitit – Urartu |
| Kronologia |
| Sumerilainen kuningasluettelo |
| Assyrian kuninkaat |
| Babylonian kuninkaat |
| Kieli |
| Nuolenpääkirjoitus |
| Sumeri – Akkadi |
| Elamiitti – Hurrilaiset |
| Mytologia |
| Enūma Eliš |
| Gilgameš – Marduk |
| Mesopotamian mytologia |
Lagašin dynastian perustaja Ur-Nina eli Ur-Nanshe kävi kauppaa Dilmunin eli Bahrainin kanssa noin vuosina 2400–2350 eaa. Hänen pojanpoikansa Eannatum löi Urukissa hallineen "Sumerin ja Akkadin kuninkaan" Enšakušannan, joka oli aiemmin vallannut koko Sumerin. Hän valtasi myös Urin, Nippurin, Akšakin ja Larsan. Eannatum kukisti Kišin, joka itsenäistyi Eannatumin kuoleman jälkeen. Lagaš voitti Umman Enkallatumin (Enakallen) ja Elamin.
Vanhasta vihollisesta Ummasta tuli Lagašin vasalli. Eannatum valtasi Azin kaupungin Elamilta Persianlahdella sekä ulotti valtansa Mariin. Monet valloitetuista alueista kapinoivat. Eannatumin pojan Enannatumin aikana Umma itsenäistyi ja sen kuninkaat Ur-Lumma ja Illi hyökkäsivät turhaan Lagašia vastaan.
Entemena oli voimakas hallitsija, joka löi Umman Illin. entemena palautti Lagašin valtaa ja liittoutui Urukin kanssa, jonka johtaja Lugal-kiniše-dudu näyttää olleen Sumerin voimahahmo. Entemanan jälkeiset Lagašin kuninkaat olivat heikkoja, ja Urukaginan (Uru-inim-gina) mainitaan olleen kansanmies ja uudistaneen maata mm. vähentämällä kansaan kohdistuvia maksuja ja veroja sekä pappien ja virkamiesten mielivaltaista hallintoa.
Urukaginan voitti nouseva Umman kuningas Lugalzaggesi, jonka jälkeen Akkad valtasi koko Sumerin.
[muokkaa] Lagašin Gudea
Kun Akkadin valta romahti, paikallinen Puzer-Mama otti vallan Lagašissa jo Šarkališarrin aikana. Gutilaiset tuhosivat Akkadin mahdin.
Puzer-Maman poika, Lagašin kuningas Gudea loi pienen suurvallan Etelä-Mesopotamiaan gutilaisten vallan herpaantuessa (ehkä juuri Gudean takia). Ur, Nippur, Adab, Uruk ja Bad-Tibira lienevät olleen Gudean vallan alla päätellen niissä rakennettujen temppelien perustamiskirjoituksista. Gudea rakensi temppeleitä ja kastelukanavia tyypillisen mesopotamialaisen suurmiehen tapaan. Hän kävi kauppaa laajalla alueella.
Gudea kutsui itseään nimellä "ensi", pappiskuningas, ei "lugal", suurkuningas. Gudeaa seurasi kaksi Ur-Ningirsu-nimistä hallitsijaa, joista viimeisen kukisti Ur-Nammu, joka perusti laajan Uus-Sumerin eli Urin kolmannen dynastian.
[muokkaa] Lagašin ensimmäinen dynastia
- Enhengal (n. 2550 BC)
- Lugal-Sha-Gen-Sur (Lugal-Suggur), patesin ylipappi (n. 2510)
- Ur-Nina (Ur-nanshe), king (n. 2480)
- Akurgal (n. 2450)
- Eannatum, kuningas (n. 2445) perusti ensimmäisen Lagašin suurvallan
- Inannatum I, ylipappi (n. 2440) hyökkäsi ummaan
- Entemena, kuningas (n. 2400)
- Inannatum II. (n. 2390)
- Enitarzi (n. 2385)
- Lugalanda (2384–2378)
- Urukagina, kuningas (2378–2371), esiintyi uudistajana kansan riistoa vastaan.
[muokkaa] Lagašin toinen dynastia
- Ki-Ku-Id (n 2260)
- Engilsa (n 2250)
- Ur-A (n 2230)
- Lugalushumgal (n 2200)
- Puzur-Mama
- Ur-Utu
- Ur-Mama
- Lu-Baba
- Lugula
- Kaku
- Urbaba (2164-2144).
- Gudea (2144-2124)
- Urningirsu (2124-2119)
- Pirigme (2119-2117)
- Ur-GAR (2117-2113)
- Nammahani (2113-2110)
[muokkaa] Gudean Lagaš
Gudean aikana Lagašista tuli laaja mahtivaltio. Maassa oli barbaarisia gutilaisia, ja Gudea karkotti gutilaiset pois. Gudean aikoihin Lagašin pääkaupunki oli Girsu eli Telloh. Kuningaskunta ulottui 1600 km²:n alueelle; siellä oli 17 suurempaa kaupunkia, 8 provinssin pääkaupunkia ja lukusia kyliä, joista 40 tunnetaan nimeltä. Väestöä oli savitaulujen mukaan 216000, kun Lagašissa ennen Akkadin aikaa oli vain 36000 asukasta.
