La sfida dei giganti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
La sfida dei giganti
Elokuvan italialainen mainosjuliste.
Elokuvan italialainen mainosjuliste.
Ohjaaja Maurizio Lucidi
Käsikirjoittaja Lorenzo Gicca Palli
Säveltäjä Bruno Filippini
Kuvaaja Alvaro Mancori
Leikkaaja Maurizio Lucidi
Lavastaja Giorgio Giovannini
Pääosat Reg Park, Gia Sandri, Giovanni Cianfriglia
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Tuotantoyhtiö Plaza Film, Schermi Riuniti
Ensi-ilta 13. elokuuta 1965
Alkuperäiskieli italia
Aiheesta muualla
IMDb

La sfida dei giganti (”Jättiläisten haaste”, engl. Hercules the Avenger) on vuonna 1965 valmistunut italialainen seikkailuelokuva. Peplum-tyylilajia edustavan filmin on ohjannut Maurizio Lucidi (alias Maurice A. Bright). Sen päähenkilöä Herkulesta esittää kehonrakentaja Reg Park.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herkules lähtee etsimään parannuskeinoa maan jumalan Gaian riivaamalle pojalleen Ksanthokselle. Sillä aikaa leskeksi jäänyt Syrakusan kuningatar Leda hankkiutuu eroon kosijoistaan ottamalla suojiinsa Herkuleena esiintyvän Gaian pojan Antaioksen, joka alkaa hallita maata julmana hirmuvaltiaana. Vapautettuaan Ksanthosin Gaian kirouksesta Herkules palaa kotiinsa, jossa hän kuulee nimellään esiintyvästä huijarista. Herkules tuhoaa Syrakusan tukkimalla räjähtävän tulivuoren ja tappaa Antaioksen painiottelussa nostamalla hänet irti maasta, jolloin Gaia ei pääse auttamaan poikaansa.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Reg Park  … Herkules  
 Gia Sandri  … kuningatar Leda  
 Giovanni Cianfriglia  … Antaios  
 Adriana Ambesi  … Deianira  
 Luigi Barbini  … Ksanthos  
 Gianni Solaro  … Theseus  
 Franco Ressel  … Eteokles  
 Luigi Donato  … Timoniere  
 Mimmo Poli  … Gerone  
 Marisa Belli  … ”Auringon poikien” kuningatar[1]  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

La sfida dei giganti on 1960-luvun viimeisiä peplum-elokuvia, ja katsojasta tuntuu, että tekijät ovat halunneet puristaa tyylilajista viimeisetkin mehut ennen kuin heittävät sen menemään[2]. Suuri osa elokuvasta koostuu Reg Parkin kahden ensimmäisen Herkules-filmin Herkules – Atlantiksen valloittaja ja Herkules voittaa helvetin uudelleen dubatuista kohtauksista, joiden ympärille on pienellä rahalla kyhätty kokonaan uusi juoni. Giovanni Cianfriglia on erinomainen Herkuleen läpeensä pahana kaksoisolentona. Elokuvan kohokohta on uuteen materiaaliin kuuluva kiivas painiottelu[3] Grotte Di Salonen luolassa[4].

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on saatavilla Retromedian aluekoodittomana englanninkielisenä DVD-julkaisuna, joka on laadultaan vähintään tyydyttävä. Sen kylkiäisenä on Alan Steelin merirosvoseikkailu Hercules and the Black Pirate.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anica: Archivio del Cinema Italiano Viitattu 14.12.2012. (italiaksi)
  2. Association Culturelle Franco-Italienne Machiavelli: Le défi des géants Viitattu 14.12.2012. (ranskaksi)
  3. a b Mondo Esoterica: Hercules the Avenger (1965) Viitattu 14.12.2012. (englanniksi)
  4. Hughes, Howard: Cinema Italiano: The Complete Guide from Classics to Cult, s. 40. London, New York: I. B. Tauris, 2011. ISBN 978-1-84885-608-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]