La Grande Écurie et la Chambre du Roy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Versaillesin palatsi 1722. Linnan kappeli on oikealla ja La Grande Écurie luonnollisesti soittaa joukkojen katselmuksessa.

La Grande Écurie et la Chambre du Roy on vuonna 1966 perustettu kamarimusiikkiyhtye, joka on keskittynyt pääsääntöisesti soittamaan barokkimusiikkia aikakauden soittimia käyttäen. Orkesterin perustamisen keskeisenä voimahahmona oli ranskalainen oboensoittaja Jean-Claude Malgoire ja hänen muusikkoystävänsä.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesterin perustaja ja hänen ystävänsä kysyivät toisiltaan, miten ”autenttista” 1600- ja 1700-lukujen musiikin tulkinta oikein oli. Vastauksena kysymykseen oboen- ja englannintorven soittaja Jean-Claude Malgoire saattoi lisätä ansioluetteloonsa kapellimestarin ja musikologin ammatit sekä teatterin ja orkesterin vetäjänä toimimisen, sillä kysymykset johtivat hänen johdollaan toimivan ”La Grand Écurie et la Chambre du Roy” -kamariorkesterin perustamiseen.[1]

Orkesterin ohjelmana on noudattaa aina Frans I:n aikoihin asti ulottuvaa perinnettä, mutta luonnollisesti keskeinen paino on barokkimusiikissa. Voidaan jopa leikkisästi sanoa, orkesterin kaksiosaisen nimityksen perusteella, että La Grande Écurie koostuu instrumenteista, jotka pitävät melua (trumpetit ja tamburiinit), ja vastaavasti La Chambre du Royn instrumentit ovat miellyttäviä kuunnella (oboet ja viulut).

Aluksi orkesteri oli kiinnostunut 1600- ja 1700-luvun säveltäjien teoksista kuten Jean-Baptiste Lullyn, Jean-Philippe Rameaun tai Georg Friedrich Händelin oopperoista. Kuitenkin orkesterin 20-vuotisjulaa vietettäessä sen ohjelmistoon kuului kaksi Alcaste-oopperaa, Lullyn ja Cluckin. Molempia esitettiin orkesterin Théâtre des Champs-Elysées -teatterissa. Myös Camparan motetit esitettiin Versaillesin linnan kuninkaallisessa kappelissa sekä Händelin ooppera Amadeo Opéra Clmique -teatterissa. Perustamisensa jälkeen orkesteri on soittanut reilusti yli 1 500 konserttia eri puolilla maailmaa. Useista konserteista on tehty myös niiden ensimmäisiä äänityksiä, näin on laita myös Händelin Rinaldo-, Lullyn Alceste- ja Marc-Antoine Charpentierin Les Vêpres Solennelles -oopperoiden kanssa.

Orkesteri saa tukea Ranskan valtion opetusministeriön budjettivaroista.

Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean-Claude Malgoire johtaa La Grande Écyrie et La Chambre du roy orkesteria J.S. Bach L'Art de la Fugue-äänityksen kansikuvassa.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]