AN/PRC-77
| AN/PRC-77 | ||
|---|---|---|
 | ||
| Kuvaus LV 217 | ||
| Tyyppi | pataljoonaradio | |
| Valmistaja | Nokia yhdysvaltalaisella RCA - yhtiön lisenssillä | |
| Valmistusmäärä | kymmeniätuhansia maailmanlaajuisesti | |
| Edeltävä tyyppi | ||
| Tyypit | LV 217, LV 217M, teholähettimellä LV 317 ja LV 317M | |
| Seuraava tyyppi | LV 241 | |
| Ominaisuuksia | ||
| Taajuuslue | 30,000–75,950 MHz (VHF) | |
| Kanavaväli | 50 kHz | |
| Kanavamäärä | kHz | |
| Modulaatio | FM | |
AN/PRC-77 on yhdysvaltalainen monikanavainen, kannettava analoginen kenttäradio.[1] Radiolaite on tyypiltään VHF-alueen FM-modulaatiota käyttävä radiolähetin ja vastaanotin, ja se on valmistettu erilliskomponenttipuolijohdekomponenteista (ts. ei integroituja piirejä). Radion massa on noin kymmenen kilogrammaa riippuen käytetystä akkutyypistä.
Nokia ja israelilainen Tadiran valmistivat radiota RCAn myöntämällä lisenssillä. Suomen puolustusvoimissa AN/PRC-77 tunnetaan nimellä LV 217 (sotilasslangissa venttiseiska)[1]
Radiota voi kaukokäyttää kenttäpuhelimilla, joissa on tämä mahdollisuus. Kaukokäyttölaitteena käytetään tai voidaan käyttää Suomen puolustusvoimissa TA-57:ää, P78:ia ja P90:ä.
Kehitys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
LV 217:n edeltäjä pataljoonaradiona Suomen puolustusvoimissa oli VR-2A-C "Panu", jota Valtion Sähköpaja oli valmistanut 1957–1963 sveitsiläisellä lisenssillä Autophon -radiopuhelimeen perustuen.[2] Panun myöhempi nimitys oli LV 203.
LV 217:n seuraaja on LV 217M, josta on huomattava se, että sen kanavaväli on 25 kHz eli puolet pienempi kuin LV 217:n, jonka kanavaväli on 50 kHz. Näin ollen LV 217M kykenee käyttämään samalla taajuusalueella kaksinkertaisen määrän kanavia, joista joka toinen jää LV 217:llä tavoittamatta.
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [3]
- Taajuusalueet: 30,00–52,95 MHz ja 53,00–75,95 MHz
- Kanavamäärä: 920
- Kanavaväli: 50 kHz
- Virrankulutus: 12,5–15 VDC, 780 mA (lähetys), 12,5–15 VDC, 60 mA (vastaanotto)
- Modulaatio: taajuusmodulaatio
- Lähetysteho: 1,5–2,0 W
- Kantama: ~8 km
- Virtalähde: kuivaparisto tai nikkeli-kadmium-akku
- Käyttöaika: 30 h (9:1 vastaanotto/lähetys-suhde)
- Massa: 6,23 kg (RT-841/PRC)
- Ulkomitat: 10 × 28 × 36 cm
Tavanomaiset varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- marssiantenni
- Antennin tyviosa, taipuisa
- Antennin tyviosa
- Antennielementti
- Kuulopuhelin
- Akkulipas
- Kantolaite
- Varustepussi
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Syrjö, Veli-Matti & Karjalainen, Mikko & Elfvengren, Eero (toim.), artikkelin kirjoittaja Penttinen, Raimo: Puolustusvoimien rauhan ajan historia. Osa 2 – Suomen puolustusvoimat 1944–1974, s. 336. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos, 2006. ISBN 978-951-0-32493-6.
- ↑ Suomen puolustusvoimat, Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorianlaitos ja artikkelien kirjoittajat, Raimo Penttinen: Viestiaselaji, sivu 336, 2006, ISBN 978-951-0-32493-6
- ↑ AN/PRC-77 Tactical Radio Set (PDF) associated-ind.com. Associated Industries. Viitattu 9.1.2017. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viestimies 2005, Viestiupseeriyhdistys ry, Pieksämäki 2005
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- PRC-77 Back Pack Squad Radio (Arkistoitu – Internet Archive)
- Military Radios: AN/PRC-25 and AN/PRC-77 Backpack Radio
| Yhtymän viestijärjestelmä 2 | LV 141 |
| 1960-luvun viestijärjestelmät | LV 103 |
| 2000-luvun yhdysvaltalainen ratkaisu | Integrated, Intra-Squad Radio |
| Yhtymän viestijärjestelmä 2 | LV 241 |
| Yhtymän viestijärjestelmä 1 | LV 217M |
| 1970-luvun viestijärjestelmät | LV 217 |
| 1960-luvun viestijärjestelmät | LV 203 | LV 202 | LV 201 |
| 2000-luvun yhdysvaltalainen ratkaisu |
| 1970-luvun viestijärjestelmät | LV 541 |
| 2000-luvun yhdysvaltalainen ratkaisu |