Lättäjalka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lättäjalka eli lattajalka tarkoittaa jalkaa, jonka jalkapohjan sisäkaari on laskeutunut.[1]

Lättäjalkaisuus voi olla synnynnäistä, rakenteellista, toimintojen kompensaatiota tai sairauden kuten nivelreuman aiheuttamaa. Sitä hoidetaan tukipohjallisilla ja voimistelulla.[1]

Yleensä ihmisillä jalkapöydän kaari on korkea siten, että kantapää, varpaat ja päkiä sekä jalkapohjan ulkoreuna osuvat kävellessä maahan, mutta päkiän ja kantapään välinen kaari on ylempänä. Lättäjalkaisen jalkapohja koskettaa kokonaan maata. Lättäjalkaa pidetään nykyään jalan muodon normaalivarianttina eikä sairautena.

Lapsilla on useimmiten lättäjalat 3–5-vuotiaiksi, aikuisista eurooppalaisista noin 10-15 % on lättäjalkaisia, mutta esimerkiksi monissa Aasian maissa enemmistöllä ihmisistä on lättäjalat varsinkin kulttuureissa, joissa kenkiä ei juurikaan käytetä.

Lättäjalan uskottiin helposti kipeytyvän pitkillä kävelyillä, minkä vuoksi lättäjalkaiset olivat ennen vapautettuja asepalveluksesta. Nykyisin lättäjalkaiset pääsevät asepalvelukseen, mutta heidät luokitellaan tapauskohtaisesti A -tai B-luokkaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jalkojen asentovirheet ja kiputilat Tohtori.fi. Viitattu 11.11.2014.