Läpsy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Läpsy on nopeatempoinen korttipeli. Läpsy on tunnettu seurapelinä. Pelin tarkoituksena on saada kaikki kortit itselleen, kortit jaetaan aluksi pelaajien kesken. Läpsy-sana tulee pelitilanteesta, jossa pöytään on lyöty kaksi samansuuruista korttia ja nopeimmin pinoa koskettanut saa pöydälle kerääntyneet kortit. Peli vaatii nopeutta ja yleensä nopein pelaaja voittaa, muttei aina, sillä myös onnella on myös osuutensa asiaan.

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pakka jaetaan pelaajien kesken (Normaali pakka 52 korttia, ei jokereita). Yli neljälle hengelle kaksi pakkaa on sopiva määrä.
  • Tavoite saada kaikki kortit itselleen.
  • Kortteja isketään vuorojärjestyksessä pöytään, kunnes kuvakortti on isketty pöytään. Myös ässä lasketaan kuvakortiksi. Kuvakortin iskijästä seuraava yrittää iskeä kuvakortin, jottei häntä edeltävä pelaaja saisi
  • jos itse vahingossa katsoo korttinsa joutuu laittamaan sen oman pakkansa alle
  • pöydällä olevia kortteja. Jos jätkä on lyöty pöytään, seuraavalla on 1 mahdollisuus lyödä kuvakortti, jos rouva, seuraavalla on 2 mahdollisuutta, jos kuningas, seuraavalla on 3 mahdollisuutta ja jos ässä, seuraavalla on 4 mahdollisuutta löydä kuvakortti. Jos hän onnistuu lyömään kuvakortin, hänestä seuraava joutuu yrittämään samaa.
  • Pöydältä nostetut kortit asetetaan aina käsipakan alle.
  • Jos kaksi mitä tahansa samansuuruista korttia isketään peräkkäin pöytään, se kuka koskee pinoa nopeimmin saa sen itselleen.
  • Jos pelaajalta loppuvat kortit, hän saada jäädä odottamaan kahden peräkkäisen kortin ilmaantumista ja voi näin nousta takaisin peliin.
  • Jos pelaaja läpsäisee pinoa ns. turhassa läpsyssä (tilanne, jossa henkilö erehtyy luulemaan että pöytään on lyöty kaksi samansuuruista korttia),pelaaja joutuu läpsykieltoon niin pitkäksi aikaa että joku toinen pelaaja on läpsäissyt korttipakkaa. (vaikka niin että joutuu itse läpsykieltoon)
  • Muut kortit kuin kuvakortit ovat käytännöllisesti melko turhia.
  • Jätkällä mahdollisuudet toisen osapuolen kortin ansaitsemiseen ovat suuremmat, mutta loppujen lopuksi saa vain yhden kortin. Jos kyseessä on esimerkiksi ässä, saa neljä vastapelaajan korttia onnistuessaan(mutta mahdollisuudet onnistumiseen ovat pienemmät). Tähän vedoten, pelissä ei ole "parasta" korttia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]