Länsirannan turva-aita

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turva-aita heinäkuussa 2011. Yhtenäisellä punaisella viivalla valmis aita, katkoviivalla rakenteilla tai suunnitteilla oleva aita. Vihreällä katkoviivalla vuoden 1949 raja. Rukseilla on merkitty portteja.

Länsirannan turva-aita on Israelia ja palestiinalaisten asuttamaa Länsirantaa erottava rakennelma. Siitä 90 prosenttia on matalaa metalliaitaa ja 10 prosenttia korkeaa betonimuuria. Aita on valmistuessaan 680 kilometriä pitkä, ja se saartaa Länsirannan kolmelta suunnalta. Aidalla on vartioituja portteja, joiden kautta sen läpi voi kulkea.

Israel aloitti aidan rakentamisen vuonna 2002 torjuakseen palestiinalaisten toisen intifadan aikana tekemiä siviileihin kohdistuneita itsemurhaiskuja ja tarkka-ampujia. Aidan rakentamisen jälkeen iskut vähenivät huomattavasti, mitä jotkut pitävät aidan ansiona. Aitaa on arvosteltu siitä, että se kulkee osittain palestiinalaisten alueen sisällä sekä haittaa heidän elinkeinojaan ja liikkumistaan. Aidan osuus Israeliin kohdistuvien iskujen vähenemisessä on myös kiistanalainen.

Rakenne ja reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aidan on tarkoitus olla valmistuessaan 680 kilometriä pitkä. Vuoden 2014 maaliskuuhun mennessä siitä on rakennettu noin 80 prosenttia.[1] Sen rakennustyöt ovat usein pysähdyksissä, koska Israelissa on sisäisiä erimielisyyksiä sen reitistä, ja koska Yhdysvallat ja Israelin korkein oikeus ovat hidastaneet rakentamista asettamillaan rajoituksilla.[2]

Aita kulkee pitkälti Israelin ja Länsirannan rajaa pitkin, mutta joissain kohdissa se työntyy mutkitellen Länsirannan sisään ja rajaa Israelin puolelle 10 prosenttia Länsirannasta.[3]

90 prosenttia aidasta on kaksi metriä korkeaa, sähköisesti valvottua ja piikkilangalla suojattua aitaa. Sen ympärillä on kaivannot ja Palestiinan puolella 60 metrin suoja-alue. Tiheään asutuilla alueilla aita on korkeimmillaan kahdeksanmetrinen betonimuuri, jota on 10 prosenttia koko aidasta.[1][2]

Vuoden 2013 syksyllä aidassa oli 99 kiinteää vartioitua läpikulkupaikkaa. Useimpien niiden valvonnasta vastaavat yksityiset turvallisuusyhtiöt.[1]

Aidan ylläpito maksaa Israelille 260 miljoonaa dollaria vuosittain.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Betonista osuutta turva-aidasta

Aidan rakentaminen alkoi vuonna 2002 palestiinalaisten kansannousun eli toisen intifadan aikaan. Israelin pääministeri Ariel Sharon antoi rakennusmääräyksen suojatakseen aidan avulla Israelia palestiinalaisilta itsemurhapommittajilta.[1][2] Israelissa muuri nähtiin myös tarpeellisena rajana Israelin ja Palestiinan välillä.[3]

Vaikutus terrori-iskujen torjumisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 kun muuria ei vielä ollut, palestiinalaisten suorittamissa iskussa kuoli 450 israelilaista, mutta vuonna 2005 enää 45.[4] Aidan rakentamisen jälkeen israelilaisuhrien määrä on laskenut huomattavasti, mitä Israelissa pidetään muurin ansiona.[3] Vuosina 2009 ja 2010 ei Israelissa enää tapahtunut lainkaan itsemurhaiskuja.[5] Israelin ulkoministeriön mukaan aidalla onkin ollut tärkeä osa palestiinalaisiskujen vähentämisessä.[6]

Israelin keskustiedustelupalvelun ja puolustusvoimien mukaan aita on kyllä vaikeuttanut iskuja, mutta ei pysty estämään niitä kokonaan. Tärkeämpänä syynä iskujen vähenemiseen onkin katsottu olevan Hamasin luopuminen itsemurhaiskuista ja siirtyminen poliittiseen toimintaan.[4] Aidan arvostelijat ovat esittäneet että terrori-iskut loppuivat etupäässä Israelin puolustusjoukkojen saapuessa valvomaan Juudeaa ja Samariaa Netanyan hotelli-iskun jälkeen 2002.[7] Palestiinalaisten mukaan iskujen väheneminen ei johdu aidasta vaan palestiinalaisten omaehtoisesta siirtymisestä väkivallattomaan vastarintaan.[3]

Vastustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turva-aitaa Meitarin lähistöllä Länsirannan lounaisosassa

Palestiinassa muuria pidetään Israelin yrityksenä ottaa itselleen maata Länsirannasta. Muuria kutsutaan Palestiinassa apartheid-muuriksi ja sen sanotaan estävän rauhanneuvottelut Israelin kanssa.[3]

YK:n yleiskokous ja EU ovat kritisoineet aitaa, koska se hajottaa palestiinalaisalueita ja liittää 6–8 prosenttia kiistellyistä alueista Israeliin ennalta määräämättömäksi ajaksi.[8]

Haagin kansainvälinen tuomioistuin antoi vuonna 2004 päätöksen, jonka mukaan aita on kansainvälisen oikeuden vastainen ja se tulisi heti purkaa. Päätöksen mukaan Israel olisi myös velvollinen korvaamaan aidasta palestiinalaisväestölle aiheutuneet vahingot.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Mairav Zonszein: Walled off:Twelve years of Israel's separation barrier 12.3.2014. Aljazeera America. Viitattu 25.3.2014.
  2. a b c Haggai Matar: The Wall, 10 years on: The great Israeli project 9.4.2012. +972. Viitattu 25.3.2014.
  3. a b c d e Emily Harris: A Decade In The Making, West Bank Barrier Is Nearly Complete 22.5.2013. npr.org. Viitattu 25.3.2014.
  4. a b Amos Harel: Shin Bet: Palestinian truce main cause for reduced terror 2006. Haaretz. Viitattu 25.3.2014.
  5. 2010 Annual Summary: Data and Trends in Terrorism 2010. Israeli Security Agency. Viitattu 25.3.2014.
  6. Moshe Arens: The fence, revisited 28.10.2008. Haaretz. Viitattu 25.3.2014.
  7. Execution of the Security Fence project 2003. The State of Israel. Viitattu 23.3.2009. : "The separation fence is a central security component in the fight against terrorism. The fence is inherently temporary. "
  8. BBC: Q&A: What is the West Bank barrier? ICJ: Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occupied Palestinian Territory