Lämpökohina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lämpökohina on ilmiö, jonka vaikutuksesta sähköjohtimessa tai resistanssissa kulkevassa virrassa tapahtuu satunnaisvaihtelua. Tätä satunnaisvaihtelua kutsutaan lämpökohinaksi ja sitä voidaan kuvata kohinajännitteellä tai kohinavirralla. Lämpökohina aiheutuu johteessa olevien vapaiden varauksenkuljettajien satunnaisesta lämpöliikkeestä ja sen voimakkuus riippuu materiaalin lämpötilasta.

Kohinajännite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpöliikkeestä johtuvat satunnaisvaihtelut aiheuttavat resistanssissa R lähdejännitteen, jonka tehollisarvo on [1]

missä on Boltzmannin vakio, T on lämpötila [ K ], ja B on mittauksen kaistaleveys [ Hz ].

Esimerkiksi 1 MΩ vastus synnyttää 10 kHz kaistalla tehollisarvoltaan 13 μV suuruisen kohinajännitteen, joka voidaan mallintaa kohinattoman resistanssin kanssa sarjassa olevalla jännitelähteellä.

Kohinavirta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpökohinaa voidaan yhtä hyvin kuvata myös kohinavirralla, jonka suuruus on

Tätä voidaan mallintaa kohinattoman resistanssin rinnalle kytketyllä virtageneraattorilla.

Kohina korrelaatiofunktioiden avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohinan suuruutta voidaan kuvata virran autokorrelaatiofunktiolla. Se määritellään:

,

missä kuvaa keskiarvostusta satunnaisten prosessien yli. Tätä autokorrelaatiofunktiota voi jossain määrin pitää eri ajanhetkinä esiintyvien virtojen varianssina.

Yleisesti kohinaa kuvataan aika-avaruuden sijaan taajuusavaruudessa eli taajuuden f funktiona. Taajuusriippumatonta kohinaa kutsutaan valkoiseksi kohinaksi, ja taajuusriippuvaa kohinaa vastaavasti värilliseksi kohinaksi. Tasapainotilanteessa kohinaa voidaan kuvata fluktuaatio-dissipaatioteoreeman avulla. Sen mukaan matalataajuisen kohinan suuruus saadaan suoraan johteen impedanssista Z(f):

Tämä matalataajuinen kohina on termistä kohinaa eli lämpökohinaa. Kohina on olennaisesti termistä kun taajuutta f vastaava energia (joka saadaan kertomalla f Planckin vakiolla) on huomattavasti pienempää kuin lämpötilaa T vastaava energia, kB T, missä kB on Boltzmannin vakio, ja T ilmaistaan Kelvin-asteikolla. Esimerkiksi 1 K (–272 °C) vastaava taajuus on noin 21 GHz.

Muita kohinamuotoja ovat mm.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalevi Kalliomäki: Tekniikan käsikirja, Osa 3, 2. painos. Sähkömittaustekniikan perusteet, s.118. Jyväskylä: Gummerus, 1969.