Lähi-idän historia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lähi-idän valtiot maailmankartalla yleisimmän näkemyksen mukaan.

Sijaintinsa vuoksi Lähi-idällä on tapahtumarikas historia. Alueella on tehty useita ihmiskunnan keskeisiä uudistuksia ja keksintöjä, ja siellä ovat saaneet alkunsa monet maailman suurimmat uskonnot. Kolmen mantereen kapeana risteyskohtana se on ollut tärkeä kauppareitti ja osallisena lukemattomissa konflikteissa. Alueelta löydetyt öljyvarat ovat muokanneet maailmaa 1900-luvun jälkipuoliskosta alkaen.

Tämä artikkeli käsittelee Lähi-idän historiaa etupäässä sen valtakuntien keskinäisen vuorovaikutuksen kannalta. Yksittäisten valtakuntien tai ajanjaksojen historia-artikkeleihin on linkkejä kappaleiden yhteydessä ja tämän sivun lopussa.

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Neoliittinen Lähi-itä

Maanviljely syntyy Kaksoisvirran maassa noin 8000 eaa. Myöhemmin myös Niilin rannoilla aletaan viljellä maata ja sinne syntyy alueen toinen napa, Egyptin valtakunta. Lähi-idän ilmasto on nykyistä paljon suotuisampi viljelyyn, joten maanviljely leviää koko hedelmälliseksi puolikuuksi nimetylle alueelle Mesopotamiasta Levantin kautta Egyptiin.

Katso myös: Maanviljelyn synty

Muinainen Egypti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Muinainen Egypti

Historiallinen aika alkaa Egyptissä noin 3150 eaa. Vanhan valtakunnan (2696–2160 eaa.) aikana maassa rakennetaan jo pyramideja. Egypti käy kauppaa naapureidensa kanssa ja kaivaa mineraaleja Siinailla.[1]

Sekasorron ajan jälkeen keskivaltakunnan aikana (2055–1650 eaa.) Egypti toipuu hajaannuksesta ja maan viljelyalaa kasvatetaan. Suhteet Aasiaan ovat rauhalliset.[2]

Toisen välikauden aikaan (1650–1550 eaa.) Egypti ajautuu sotaan aasialaisten hyksojen kanssa. Uuden valtakunnan ajalla (1550–1069 eaa.) hyksot karkotetaan maasta ja Egyptin valta vahvistuu jälleen. Faarao Tutmosis I marssii Eufratvirralle asti ja Palestiinasta tehdään vasallivaltioita. Amon-Ra korotetaan valtakunnanjumalaksi ja maan taide elää kultakauttaan. Egypti solmii Mitannin kanssa rauhan pitkän sotimisen jälkeen. Maassa eletään hetki Akhenatenin perustamassa monoteismissä.[3]

Merikansat alkavat hyökkäillä Egyptiin Ramses II:n kaudella ja maan talous heikkenee. Egypti jakautuu kahtia ja menettää suurvalta-asemansa. Vuonna 671 eaa. Assyria valloittaa Egyptin. Egypti saavuttaa itsenäisyyden vielä hetkeksi, kunnes joutuu Persian alaisuuteen.[4]

Muinainen Mesopotamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumer[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sumerin historia

Pohjoisesta ja idästä tulleet sumerit perustavat Sumerin valtakunnan Mesopotamiaan noin 3500 eaa. He kehittävät kirjoitustaidon noin vuonna 3200 eaa. ja aloittavat näin Lähi-idässä historiallisen ajan. Sumerit välittävät kirjoituksissaan tarinan vedenpaisumuksesta ja hallitsevat Mesopotamiaa yli tuhannen vuoden ajan. Eletään pronssikautta.[5]

Babylonia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Babylonian historia

Vuoden 2000 eaa. aikoihin luoteesta tuleva seemiläinen kansa amorilaiset valloittaa Sumerin. Amorilaisten tunnetuin kuningas on Hammurapi (1848 eaa.), joka ottaa hallintaansa suuren osan Mesopotamiaa ja nostaa Babylonin alueen pääkaupungiksi.[6]

Heetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammurapin jälkeen suurvalta hajoaa, ja heettiläisten hyökkäys luhistaa sen 1650 eaa. Babylonian historia vaipuu pariksi vuosisadaksi hämärään. Heettiläisten valtakunnan rinnalle nousee Mitanni, jonka kanssa heettiläiset joutuvat sotiin. [7]

Assyria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Assyrian historia

Mitanni sortuu 1360 eaa. ja Assyria valloittaa suuren osan Mitannin alueesta. 1200- ja 1100-luvuilla eaa. Lähi-idässä kuohuu kansainvaellusten aalloissa. Rautakausi syrjäyttää pronssikauden. Assyria vahvistuu ja valtaa Babylonin 1080-luvulla eaa. Aramealaiset vaeltavat Syyriasta itään ja luovat omia kuningaskuntiaan Assyriaan ja Babyloniaan.

800-luvulla eaa. Assyrian kuningas Salmanassar III laajentaa assyrialaisten valtakuntaa ja 700-luvun lopulla eaa. Sargon II vakiinnuttaa Assyrian suurvallaksi ja nousee myös Babylonian valtaistuimelle. Babylon hävitetään 689 eaa.

Assyria romahtaa 614–612 eaa. aikana meedialaisten ja babylonialaisten hyökkäyksiin. Babylonia kokee vielä sadan vuoden itsenäisyyden, jolloin Babyloniin rakennetaan kuuluisat Riippuvat puutarhat.[8]

Persia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranilaiset tulevat Transkaukasiasta ja Keski-Aasiasta Persiaan ja perustavat kuningaskuntiaan sinne. Akhemenidien dynastia syntyy ja Kyyros II Suuri luo Persiasta suurvallan. Persia valloittaa Babylonian noin 530 eaa.[9]

Muinainen Levantti ja Arabia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levantti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Levantti#Historia

Foinikialaisten valtakunta kukoistaa 1200-luvulla eaa. Yksijumalaisuus kehittyy valtauskonnoksi Israelin ja Juudan kuningaskunnissa, jotka saavat nauttia muutaman vuosisadan ajan itsenäisyydestä Egyptin vallan jälkeen. Assyria tuhoaa Israelin kuningaskunnan 722 eaa. ja Babylonia vie Juudan asukkaat 58 vuoden pakkosiirtolaisuuteen 597 eaa. Palattuaan Jerusalemiin juutalaiset rakentavat toisen temppelin ja juutalaisuus saa nykyisen muotonsa.

Arabia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian historia alkaa varsinaisesti vasta ensimmäisellä vuosituhannella eaa, jolle ajalle ajoitetaan ensimmäiset löytyneet kirjoitukset. Saban kuningaskunta kukoistaa 900 eaa – 275 jaa. Kauppareittejä käytetään sekä meritse itään ja etelään että aavikon poikki länteen. Nabatealaisten kuningaskunta syntyy Pohjois-Arabiassa.[10]

Lähi-idän keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hellenismi

Makedonialainen Aleksanteri Suuri ottaa Mesopotamian ja Persian haltuunsa 334 eaa. ja Egyptin vuonna 332 eaa. Itsenäisyyden menettämisestä huolimatta Babylonian kulttuurinen vaikutus alueella säilyy voimakkaana. Tieteeseen ja maailmankirjallisuuteen saadaan alueelta Kreikan välityksellä tärkeitä elementtejä.[11]

Rooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman valtakunta valloittaa suuren osan Lähi-itää ajanlaskun alkuun mennessä. Kristinusko syntyy ensimmäisellä vuosisadalla jaa. ja leviää parissa vuosisadassa Lähi-idän valtauskonnoksi zarathustralaisuuden ohella.

Roomalaiset valloittavat Levantin ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Toisen juutalaissodan 132–135 jaa. seurauksena juutalaiset hajaantuvat eri puolille Välimerta ja Lähi-itää. Rooman seuraajan Bysantin läsnäolo alueella katkeaa väliaikaisesti 600-luvulla kun persialaiset sassanidit valloittavat alueen.

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Islamin historia

Vuoden 634 jälkeen arabit valloittavat koko Lähi-idän Bysantilta. Islamista tulee alueen valtauskonto ja arabian kielestä pääkieli monessa alueen maassa. Eurooppalaiset tekevät 1000-luvun lopulta 1200-luvun lopulle ristiretkiä Palestiinaan, mutta arabit säilyttävät lopulta alueen hallinnan. Jerusalem jaetaan kolmen uskonnon kesken, jotka kaikki pitävät sitä pyhänä kaupunkina.[12]

Mongolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšingis-kaani hävittää Bagdadin vuonna 1258 ja lopettaa islamin kulta-ajan. Lähi-idän tiede, kulttuuri ja maanviljelys taantuvat, osin maaperän suoloittumisen vuoksi. Meritien löytäminen Intiaan vähentää alueen merkitystä kauppareittinä.

Turkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmanien valtakunta laajenee Turkista Lähi-itään 1500-luvulla ja turkkilaiset pitävät alueella valtaa 400 vuoden ajan. Alue jää entistä enemmän Euroopasta jälkeen.

Lähi-idän uusi aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmanien valtakunta kukistuu ensimmäisessä maailmansodassa. Iso-Britannia ja Ranska jakavat Palestiinan alueen keskenään.

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moni alueen maista kuten Egypti ja Saudi-Arabia itsenäistyvät ja myöhemmin Britannian ja Ranskan mandaattialueetkin. Euroopan juutalaiset perustavat Israelin valtion vuonna 1948, ja myöhemmin suurin osa Lähi-idän juutalaisista muuttaa Israeliin. Israel ja arabimaat käyvät kolme sotaa.

Öljyn löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabiasta löytyy öljyä 1900-luvulla ja monesta köyhästä maasta tulee vauras öljyntuottaja. Iranissa tapahtuu islamilainen vallankumous ja maa joutuu Irakin kanssa sotaan. Irak miehittää Kuwaitin ja juuttuu pitkälliseen konfliktiin kansainvälisen yhteisön kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 55–56
  2. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 57–58
  3. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 59–62
  4. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 63–64
  5. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 65–72
  6. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 72–74
  7. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 73–74
  8. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 74–77
  9. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 80–84
  10. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 234–236
  11. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 132–136
  12. Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 237–249