Lääkinnällinen kuntoutus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lääkinnällinen kuntoutus on yksi neljästä kuntoutuksen lajista tavanomaisen jaottelun mukaan. Muita ovat ammatillinen, kasvatuksellinen ja sosiaalinen kuntoutus. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Lääkinnällinen kuntoutus liittyy sairauden tai vamman hoitoon kiinteästi. Usein katsotaan, että hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus. Sairauden lääketieteellinen hoito kohdistuu kuitenkin yhä rajatummin tautiin ja terveydellisiin oireisiin ja toimintakykyisyys, johon sairaus ja vamma vaikuttavat yksilöllisesti ja eri elämäntilanteissa vaihtelevalla tavalla, jää lääkinnällisen ja muun kuntoutuksen vastuulle. Rajanveto näiden kahden toiminnan välillä on joskus mahdotonta tai tarpeetonta.

Lakiperusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska kuntoutus on erityinen palvelu- ja etuusjärjestelmänsä, niissä tilanteissa, joissa käytettävien toimenpiteiden, toimeentuloturvan, asiakasmaksujen tai muiden korvausperiaatteiden kohdalla ei ole eroa hoidon ja kuntoutuksen välillä, tarvetta erotella hoitoa ja kuntoutusta ei myöskään ole. Tältä pohjalta voi sanoa, että kuntoutusta on se, mitä kuntoutuksena järjestetään ja korvataan.

Yleinen vastuu lääkinnälliseen kuntoutuksen toteuttamisesta on kunnallisella terveydenhuoltojärjestelmällä. Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta[1] määrittelee lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiksi seuraavat toimenpiteet:

  1. kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus
  2. kuntoutustarvetta ja –mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen
  3. fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet
  4. apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto
  5. sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen ja vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa
  6. kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista; sekä
  7. muut näihin rinnastettavat palvelut

Vaikeavammaisten henkilöiden työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi Kelan on järjestettävä tarpeelliset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksot[2].

Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen terapioina (kuntoutusjaksot avohoidossa) järjestetään seuraavia toimenpiteitä:

  • psykoterapia, yksilö- ja ryhmäpsykoterapiana, perheterapiana tai kuvataideterapiana
  • neuropsykologinen kuntoutus yksilö- tai ryhmämuotoisena
  • toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena
  • musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena
  • puheterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena
  • fysioterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena; fysioterapiana voidaan järjestää myös lymfaterapiaa ja ratsastusterapiaa

Kela järjestää harkinnanvaraisena kuntoutuksena erilaisia lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita, joista merkittävimmät ovat

  • yksilöllinen kuntoutuslaitosjakso
  • työikäisten tuki- ja liikuntaelinsairaiden kurssi
  • ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus, ASLAK-kuntoutus

Psykoterapia kuuluu myös Kelan harkinnanvaraiseen lääkinnälliseen kuntoutukseen, ja se toteutetaan avomuotoisena terapeuttien vastaanotoilla. Tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksena[3] korvataan ja järjestetään lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita siltä osin kuin sitä ei ole säädetty terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Vakuutusyhtiöt korvaavat sairaanhoitona myös sellaisia toimenpiteitä, joita muuten pidetään lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvina. Veteraanikuntoutuksesta merkittävä osa voidaan lukea lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen laajuus 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus täydentää terveydenhuollon ensisijaista kuntoutusvastuuta. Kelalle ei kuulu välittömästi hoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus, ja Kela toteuttaa kuntoutuksen terveydenhuollon yksikössä 1-3 vuodeksi laaditun kuntoutussuunnitelman pohjalta. Seuraavassa taulukossa esitetään Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen tärkeimpien toimenpideluokkien laajuus.

Toimenpide Kuntoutujia
Kuntoutuslaitosjakso 4 388
Kuntoutuskurssit 1 986
Neuropsykologinen kuntoutus 279
Psykoterapia 478
Toimintaterapia 4 407
Puheterapia 4 651
Musiikkiterapia 1 582
Fysioterapia 14 748
Yhteensä 21 416


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kelan kuntoutuslain 9 ja 10 §:n mukaisena vaikeavammaisten kuntoutuksena järjestämät terapiat. Kela, 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta, 1015/1991
  2. Kelan kuntoutuslaki, 566/2005
  3. Lait tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksesta, 625-626/1991

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]