Lääketieteellinen malli
Wikipedia
Lääketieteellinen malli on prosessi, jossa lääkärit tai muut terveydenhuollon ammattilaiset parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta parasta taitoaan käyttäen hoitavat potilaita sekä neuvovat ja koordinoivat hoitoja, joiden tarkoituksena on terveyden parantaminen. Kaikenkaikkiaan tämän voi määritellä "Onko hoito käyttökelpoista ja tehokasta?" Mallia käytetään tapahtumaketjussa, jossa lääkärit parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta vastaanottavat ja tutkivat potilaan sekä samanaikaisesti neuvovat hoitoja, järjestelevät hoitoketjuja ja hoitavat potilaita tarkoituksenaan terveyden parantaminen tai edistäminen.
Lääketieteellisen tiedon perusta on kokemusperäistä, näyttöön ja epidemiologiaan perustuvaa. Malliin sisältyy tutkimuksen ja hoitamisen lisäksi olennaisena osana sekä empiirinen, laadullinen että epidemiologinen tieteellinen tutkimus. Uusia ja vanhoja tutkimusmenetelmiä ja hoitoja - niiden kustannuksia ja hyötyjä - on jatkuvasti tutkittava ja kriittisesti arvioitava siinä biopsykososiaalisessa ympäristössä, jossa niitä on käytetty, käytetään tai tullaan käyttämään. Vaikka lääketieteen mallissa pyritään siihen, että yksilön etu on kaiken lähtökohta, joissain erityistapauksissa yhteisön etu voi ylittää yksilön välittömän edun.
Harvoin voidaan tietää tai väittää uutta hoitoa vanhaa paremmaksi, ennen kuin asiaa on tutkittu riittävän monta potilasta hoitamalla. Nykyisten lääketieteellistä tutkimusta säätelevien eettisten normien mukaan tutkimus voidaan keskeyttää siinä vaiheessa, kun on osoittautunut että jompikumpi hoito on tehokkaampaa eli riittävä tietotaso on saavutettu. Yksittäisten tutkimusten perusteella ei koko hoitokäytäntöä voida muuttaa vaan hoitoja on tutkittava riittävän monelle ihmiselle ottaen huomioon ihmisten geneettisen variaation ja kulttuurisidonnaiset tekijät ennen uusien hoitojen laajempaa käyttöönottoa.
Diagnoosi on yhteisesti sovittu ja määritelty nimi jollekin sairaudelle tai tilalle. Pyrkimyksenä on, että diagnoosi pohjautuisi sairauden syyhyn, eli etiologiaan. Parhaiten tämä toteutuu esimerkiksi yleisissä infektiosairauksissa, kuten streptokokin aiheuttamassa angiinassa. Joskus taustalla voi olla jokin immuunijärjestelmän toimintaa huonontava sairaus, jolloin on syytä merkitä vähintään kaksi diagnoosia. Usein joudutaan tyytymään deskriptiiviseen diagnostiikkaan. Näin on etenkin psyykkisten sairauksien osalta. Tällöin kuvataan erilaisia oireita ja löydöksiä ja kun näitä on määritelmän mukaan riittävästi, voi tilan nimetä sairaudeksi eli tehdä diagnoosin.
Tärkeää on, että lääketieteessä kuvataan käytetyt ja tutkitut hoitomenetelmät ja prosessit riittävän tarkasti, jotta tutkimus- ja hoitomenetelmät ovat validoitavissa ja niitä voidaan käyttää ja tutkia muuallakin. Lääketieteellisen tiedon pitäisi olla kuten freeware-ohjelmistot, eli että kaikki tutkimus ja hoitomenetelmät olisivat vapaasti lääkäreiden käytettävissä, mutta niihin tehdyt muutokset olisi dokumentoitava ja muutosten olisi myös oltava vapaasti muiden käytettävissä ja jäljitettävissä
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Shah, P., Mountain, D. "The medical model is dead - long live the medical model." British Journal of Psychiatry (2007), 191:375-377. PMID 17978315
