L’Olimpiade (Vivaldin ooppera)
| L'Olimpiade | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | L'Olimpiade | ||||||
| Määritelmä | opera in tre atti | ||||||
| Säveltäjä | Antonio Vivaldi | ||||||
| Libretto | Pietro Metastasio | ||||||
| Tyylilaji | opera seria | ||||||
| Kieli | italia | ||||||
| Kantaesitys |
17. helmikuuta 1734 Teatro Sant'Angelo, Venetsia |
||||||
| Aikajana Vivaldin oopperoista | |||||||
|
|||||||
L'Olimpiade on Antonio Vivaldin vuonna 1734 säveltämä kolminäytöksinen ooppera. Pietro Metastasion librettoa käyttivät Vivaldin lisäksi lukemattomat säveltäjät (mm. Pergolesi, Paisiello ja Cimarosa) vuosien 1733 ja 1798 välillä - siitä on olemassa yli 120 versiota.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtumat sijoittuvat Eliin seudulle Kreikkaan, Olympian pyhäkköalueen lähelle, Olympian kisojen avajaispäiväksi. Neljää päähahmoa yhdistävät aiemmat ihmissuhdekuviot. Megacle on uljas ateenalainen urheilija joka rakastaa Aristeaa, jota tytön isä, Sikyonin tyranni Clistene on kieltänyt nuorukaista tapaamasta. Megaclen hengen kerran pelastanut, Kreetan kuninkaan poika Licida taas rakastaa Argeneä, mutta myös häntä tytön isä on neuvonut pysymään kauempana. Clistene on olympialaisten kilpailujen suojelija. Hän on luvannut Aristean käden kilpailujen sankarille. Mukanaan hänellä on uskollinen palvelijansa Alcandro, jolle Clistene aikoinaan uskoi tehtäväksi heittää Aristean kaksonen Filindo aaltojen vietäväksi koska Delfoin oraakkeli oli ennustanut tämän eräänä päivänä tekevän isänmurhan. Ensimmäisen näytöksen alkaessa palvelijansa Amintan kanssa Olympiaan saapunut Licida on juuri rakastunut Aristeaan, unohtaen Argenelle tekemänsä lupaukset. Hän ei tiedä Argenen olevan myös Olympiassa Licori-nimiseksi lammaspaimeneksi naamioituneena ja aikoo voittaa prinsessan sydämen itselleen pistämällä Kreetalta kutsuman ystävänsä Megaclen kilpailemaan hänen (Licidan) nimellä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuuntele ote Licidan aariasta "Mentre dormi, amor fomenti..." (RealPlayer) (Arkistoitu – Internet Archive)