Kyykäärmeet
Wikipedia
| Kyykäärmeet | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Aspiskyy (Vipera aspis) | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Kyykäärmeet Wikispeciesissä |
Kyykäärmeet (Viperidae) on myrkyllisten käärmeiden heimo, jonka lajeja elää kaikkialla maailmassa. Kyykäärmeillä on yleensä paksu ruumis, solakka häntä ja kolmiomainen pää.
Kyiden myrkky on aina hemotoksista, mutta osa lajeista erittää sekä hemotoksista että neurotoksista myrkkyä. Vanhan maailman myrkkykäärmeistä kyykäärmeillä on kehittynein myrkkyelin. Kyiden hampaat ovat niin pitkät, että ne eivät normaalisti mahtuisi suljettuun suuhun. Tästä syystä lyhyeksi kehittynyt yläleukaluu taittuu linkkuveitsen tapaan kokoon. Käärmeen purressa hampaat taittuvat salamannopeasti esiin ja iskeytyvät saaliiseen. Myrkky alkaa saman tien vaikuttaa, ensin lamauttaen ja lopulta tappaen saaliseläimen. Vaikka saalis ehtiikin juosta pidemmän matkaa pureman jälkeen, kyy löytää sen yleensä kuolleena seuraamalla hajujälkeä tarkan hajuaistinsa avulla. Käärme nielee saaliinsa pää edellä.
Crotalinae-alaheimon kyillä on myös infrapuna-aistielin.
Useimmat kyykäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Alkuperäislajitselvennä? munivat munia, joissa sikiö on jo täysin kehittyneessä tilassa.
Viperidae-heimo jakautuu kolmeen alaheimoon seuraavasti:
- Alaheimo Aidot kyykäärmeet (Viperinae)
- Adenorhinos-suku
- Atheris-suku (puukyyt)
- Atheris squamiger
- Bitis-suku
- Gaboninkyy, (Bitis gabonica)
- Sarvikuonokyy (Bitis nasicornis)
- Puffadderi (Bitis arietans)
- Causus-suku (konnakyyt)
- Cerastes-suku
- Sarvikyy (Cerastes cerastes)
- Daboia-suku
- Ketjukyy (Daboia russellii)
- Echis-suku
- Efa eli pyramidikyy (Echis carinatus)
- Eristicophis-suku
- Macrovipera-suku
- Levantinkyy (Macrovipera lebetina)
- Montatheris-suku
- Proatheris-suku
- Pseudocerastes-suku
- Vipera-suku
- Kyy (Vipera berus)
- Aspiskyy (Vipera aspis)
- Hietakyy (Vipera ammodytes)
- Nysäkuonokyy (Vipera latastei)
- Kenttäkyy (Vipera ursinii)
- Vipera xanthina
- Alaheimo Crotalinae
- Agkistrodon-suku
- Vesimokkasiinikäärme (Agkistrodon piscivorus)
- Atropoides-suku
- Atropoides nummifer
- Bothriechis-suku
- Bothriechis schlegelii
- Bothriopsis-suku
- Bothrocophias-suku
- Bothrops-suku (keihäskäärmeet)
- Puolikuukeihäskäärme (Bothrops alternatus)
- Keihäskäärme (Bothrops atrox)
- Jararaca (Bothrops jararaca)
- Calloselasma-suku
- Cerrophidion-suku
- Crotalus-suku (kalkkarokäärmeet)
- Floridankalkkarokäärme (Crotalus adamanteus)
- Teksasinkalkkarokäärme (Crotalus atrox)
- Kauhukalkkarokäärme (Crotalus durissus terrificus)
- Kauhukalkkarokäärme eli kaskabella (Crotalus durissus unicolor)
- Metsäkalkkarokäärme (Crotalus horridus)
- Crotalus mitchelli
- Preeriakalkkarokäärme (Crotalus viridis)
- Deinagkistrodon-suku
- Gloydius-suku
- Haluskäärme (Gloydius halys)
- Hypnale-suku
- Lachesis-suku (surukukut)
- Surukuku (Lachesis muta)
- Ophryacus-suku
- Ovophis-suku
- Porthidium-suku
- Protobothrops-suku
- Sistrurus-suku
- Massasauga eli suokalkkarokäärme (Sistrurus catenatus)
- Triceratolepidophis-suku
- Trimeresurus-suku
- Trimeresurus trigonocephalus
- Trimeresurus flavoviridis
- Tropidolaemus-suku
- Zhaoermia-suku
- Agkistrodon-suku
- Alaheimo Azemiopinae
- Azemiops-suku
- Azemiops feae - ainoa laji
- Azemiops-suku
[muokkaa] Aiheesta muualla
- ITIS: Viperidae (englanniksi)
