Kyykäärmeet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyykäärmeet
Aspiskyy (Vipera aspis)
Aspiskyy (Vipera aspis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Kyykäärmeet
Viperidae
Oppel, 1811
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kyykäärmeet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kyykäärmeet Commonsissa

Kyykäärmeet (Viperidae) on myrkyllisten käärmeiden heimo, jonka lajeja elää kaikkialla maailmassa. Kyykäärmeillä on yleensä paksu ruumis, solakka häntä ja kolmiomainen pää.

Kyiden myrkky on aina hemotoksista, mutta osa lajeista erittää sekä hemotoksista että neurotoksista myrkkyä. Vanhan maailman myrkkykäärmeistä kyykäärmeillä on kehittynein myrkkyelin. Kyiden hampaat ovat niin pitkät, että ne eivät normaalisti mahtuisi suljettuun suuhun. Tästä syystä lyhyeksi kehittynyt yläleukaluu taittuu linkkuveitsen tapaan kokoon. Käärmeen purressa hampaat taittuvat salamannopeasti esiin ja iskeytyvät saaliiseen. Myrkky alkaa saman tien vaikuttaa, ensin lamauttaen ja lopulta tappaen saaliseläimen. Vaikka saaliit ehtivätkin juosta pitkähköjäkin matkoja pureman jälkeen, kyy löytää ne yleensä kuolleena seuraamalla hajujälkeä tarkan hajuaistinsa avulla. Käärme nielee saaliinsa pää edellä.

Crotalinae-alaheimon kyillä on myös infrapuna-aistielin.

Useimmat kyykäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Alkuperäislajitselvennä munivat munia, joissa sikiö on jo täysin kehittyneessä tilassa.

Viperidae-heimo jakautuu kolmeen alaheimoon seuraavasti:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]