Kyttyränirkko
| Kyttyränirkko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Nirkot Notodontidae |
| Alaheimo: | Aitonirkot Notodontinae |
| Suku: | Notodonta |
| Laji: | dromedarius |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Notodonta dromedarius |
|
| Katso myös | |
Kyttyränirkko (Notodonta dromedarius) on keskikokoinen, erikoisen violetinsävyinen yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helposti tunnistettava perhonen. Etusiivet ovat pohjaväriltään violetinharmaat. Siiven tyvessä etureunassa on keltainen laikku ja siiven poikki kulkee kaksi keltaista, punaruskealla varjostunutta poikkiviirua. Viirujen välissä sijaitseva keskitäplä on pitkänomainen, punaruskea ja reunoiltaan keltainen. Siiven kärkiosassa on himmeä, punaruskea poikkijuova. Siiven takareunassa on sisemmän poikkiviirun kohdalla tumma suomutupsu. Takasiivet ovat harmaanruskeat ja etusiipiä vaaleammat. Niiden takareunan ulkonurkka on muuta siipeä tummempi. Lajilla on pohjoisessa muoto f. frigida (f. polaris[1]), jonka siivet ovat läpikuultavat, vaaleammat ja kuviointi on himmeää. Siipiväli 37–46 mm.[2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyttyränirkkoa tavataan koko Euroopassa ja idässä Etelä-Siperiaan Baikalille.[5] Suomessa sitä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Etelä- ja Keski-Suomessa se on kuitenkin yleisempi. Perhoset lentävät kahtena pitkäaikaisena ja osin päällekkäisenä sukupolvena toukokuusta syyskuuhun lennon ollessa runsainta heinäkuun loppupuoliskolla.[6][1] Lämpiminä kesinä lajilla saattaa ehkä esiintyä jopa kolmannen sukupolven yksilöitä.[4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyttyränirkko on varsin yleinen laji, jota tavataan jokseenkin kaikenlaisissa koivuja kasvavissa ympäristöissä. Perhosia tavataan usein myös avoimilla alueilla, kaukana tyypillisiltä elinpaikoiltaan. Perhoset aloittavat lennon illan hämärtyessä ja molemmat sukupuolet tulevat helposti valolle.[4]
Naaras munii lehtien alapintojen reunuksille 150–250 munaa yksitellen. Toukat elävät yksin ja oleskelevat pääasiassa lehtien alapuolella tai lehtiruodilla. Toukka koteloituu maahan maa-aineksella naamioituun kotelokoppaan. Kesäkotelot kuoriutuvat parin viikon kuluttua, syyskotelot talvehtivat.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää koivuilla (Betula) sekä pajuilla (Salix), vähäisissä määrin myös muutamilla muilla lehtipuilla.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen perhostutkijain seura: kyttyränirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae.. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2007. ISBN 978-91-88506-58-0. s. 232–233
- ↑ Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen perhostutkijain seura: Tummien nirkkolajien tunnistaminen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Perhoset: Kyttyränirkko
- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Vlindernet (hollanniksi)