Kysyntä ja tarjonta

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kysyntä
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kysyntä (D) ja tarjonta (S) kuvaa, kuinka hinta (P) ja tuotannon määrä (Q) muuttuvat, kun hinta muuttuu.
Kysyntä ja tarjonta, kun kysyntä vahvistuu esimerkiksi kuluttajien tulojen kasvaessa
Kysyntä ja tarjonta, kun tarjontakäyrä siirtyy esimerkiksi tuotannon tehostuessa

Kysyntä ja tarjonta määräävät taloustieteen teorian mukaan hyödykkeen hinnan ja tuotannon määrän markkinoilla. Kysyntä- ja tarjontafunktioita hinnanmäärityksen selittämiseen käytti ensimmäisenä mikrotaloustieteen tutkija Alfred Marshall. Hänen tavoitteenaan Principles of Economics -kirjassa oli kuvata ja selittää hinnan ja tuotannon määrän muutoksia täydellisesti kilpailuilla markkinoilla. Malli on vain suuntaa antava kuvattaessa epätäydellisen kilpailun tilannetta. Malli formalisoi Marshallia edeltäneiden taloustieteilijöiden teorioita ja on yksi taloustieteen keskeisimmistä malleista.

Kysyntä on hyödykkeen määrä, jonka kuluttajat ovat valmiita ostamaan annetulla hinnalla. Esimerkiksi kuluttaja voi haluta ostaa 2 kg perunoita kun kilohinta on 1 €, mutta vain 1 kg kun kilohinta on 2 €. Nämä hinta ja määrä -yhdistelmät määrittävät yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrän. Koska ostajien ikä, asuinpaikka, perhesuhteet, henkilökohtaiset ominaisuudet ja korvaavien hyödykkeiden saatavuus vaihtelevat, niin vaihtelee myös kysyntäkäyrän jyrkkyys. Ne, jotka arvelevat tarvitsevansa hyödykettä eniten ovat valmiita maksamaan siitä eniten ja ääripäässä moni ei huoli ko. tavaraa ilmaiseksikaan, koska ei keksi sille mitään käyttöä.

Kysyntäkäyrät voidaan laskea yhteen ja näin saada koko markkinan kysyntäkäyrä. Matemaattisesti se voidaan esittää kysyntäfunktiona. Vähenevän rajahyödyn mukaan kysyntä laskee hinnan noustessa. Rajahyöty voidaan perustella pelkästään ostohalulla tai ostajan subjektiivisilla ominaisuuksilla tai materialistisemmin. Jälkimmäisessä mallissa ostaja punnitsee ostoksen hintaa sen tulevaisuudessa tuomaan ajansäästöön. Ostettu työkalu tai väline yleensä vähentää työaikaa, auto työmatka-aikaa ja valmisruokien hankinta säästää aikaa vaihtoehtoihin nähden jne. Kysyntäkäyrää kuvataan usein hintajoustolla.

Tarjonta on määrä, jonka tuottajat ovat valmiita myymään annetulla hinnalla. Esimerkiksi perunankasvattaja voi olla valmis myymään tuhat kiloa perunaa 1 € kilohinnalla, mutta huomattavasti enemmän, jos hinta on 2 €. Tarjonnan tärkeimmät tekijät ovat hyödykkeen markkinahinta ja sen tuotannon kustannukset. Tarjontakäyrä muodostetaan yrityksen pitkän aikavälin kustannuskäyrän perusteella. Yleensä tarjontakäyrän oletetaan olevan nouseva tuotannon vähenevien rajatuottojen vuoksi. Tosin pitkällä aikavälillä uusien yritysten markkinoille tulon vuoksi hinta voi olla riippumaton määrästä. Kasvavien skaalatuottojen tapauksessa laskeva tarjontakäyrä on myös mahdollinen.

Markkinoiden tasapaino löytyy kohdasta, jossa kysyntä- ja tarjontakäyrä kohtaavat. Uusklassisessa taloustieteessä tämä tulos johdetaan aggregoimalla yksilötason yksittäisten ihmisten kysynnät makrotasolle. Tuloksen johtamiseksi joudutaan olettamaan ns. "Arrow-Debrau -ehdot" eli identtiset preferenssit yksilöiden välillä sekä preferenssien riippumattomuus tulotasosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]