Kynnetönmanaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kynnetönmanaatti
Trichechus inunguis.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sireenieläimet Sirenia
Heimo: Manaatit Trichechidae
Suku: Manaatit Trichechus
Laji: inunguis
Kaksiosainen nimi
Trichechus inunguis
(Natterer, 1883)
Levinneisyyskartta
Kynnettömänmanaatin levinneisyys
Kynnettömänmanaatin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kynnetönmanaatti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kynnetönmanaatti Commonsissa

Kynnetönmanaatti (Trichechus inunguis) on manaateista pienin. Tämä Amazonin sademetsässä elävä laji on vaarantunut.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynnettömänmanaatin pituus on noin kolme metriä ja paino 350–500 kg. Nimensä mukaan siltä puuttuvat kynnet, toisin kuin muilta manaateilta. Lajin sormiluut ovat pitkät ja ne erottuvat melko helposti. Kynsien ohella lajilta ovat hävinneet myös lantion luut, jotka muilla manaateilla ovat. Iho on muuten tasaisen harmaa, mutta rinnan kohdalla on vaalea alue. Koko ruumista peittää ohut ja lähes väritön karva, joka erottuu huonosti. Ainoastaan suun seudulla karva on verraten tiheää.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynnetönmanaatti elää vain Amazonin jokialueella, Brasiliassa, Perussa, Kolumbiassa ja Guyanassa. Mahdollisesti niitä on myös Orinoco-joella Venezuelassa.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amazonian manatee.png

Kynnettömätmanaatit elävät Amazonin alueella, jossa usein tulvii vuosittain. Tulva peittää Englannin kokoisen sademetsäalueen. Manaatit suosivat hitaasti virtaavia tai seisovia järviä, jokia ja kanavia, joissa kasvaa paljon vesikasveja etenkin pinnalla. Veden lämpötilan täytyy olla yli 22 astetta. Manaattien elinalueella veden pinnankorkeus voi vaihdella jopa 10–15 metriä, ja manaatit joutuvat vetäytymään kuivan kauden ajaksi syviin järviin tai joenuomiin. Kun vedenpinta nousee, ne siirtyvät jopa puolen vuoden paaston jälkeen reheville tulvaniityille keräämään rasvavarastoa. Manaattien lyhyt kuono sopii erityisen hyvin pintakasvien syöntiin.

Kynnettömätmanaatit lisääntyvät tulva-aikana ja kantoaika kestää 12–14 kuukautta. Kynnettönmanaatit lisääntyvät hyvin hitaasti. Naaras synnyttää ensimmäisen kerran vasta 7–10-vuotiaana ja sen jälkeen 3–5 vuoden välein. Manaatit synnyttävät yhden poikasen kerrallaan. Kynnetönmanaatilla ei ole luonnollisia vihollisia.

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kynnetönmanaattia metsästävät nykyään lähinnä alkuperäisasukkaat, mutta muutoin se on rauhoitettu. Manaatteja tapettiin 1930- ja 1940-luvuilla tuhansia vuosittain, mikä johti kantojen romahtamiseen. Pyynti lopetettiin 1973. Manaattien lukumäärää ei tiedetä, mutta laji on ilmeisesti harvinaistunut vielä rauhoituksen jälkeenkin etenkin metsänhakkuiden, saastumisen ja myös salametsästyksen takia. Manaatteja hukkuu myös verkkoihin. Kynnetönmanaatti elää useilla suojelualueilla kuten Jaun kansallispuistossa Brasiliassa ja Perussa muun muassa Pacaya-Samirian suojelualueella. Uusia suojelualueita on perusteilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koivisto, I., & Sarvala, M.: ”Manaatit”, Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 275-276. Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marsh, H.: Trichechus inunguis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu Marmontel, M.. (englanniksi)