Kuvioluku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuvioluku on mikä tahansa luonnollinen luku, jota vastaava määrä pisteitä tai kappaleita voidaan asetella tasavälein pinnalle tai tilaan niin, että niistä syntyy jokin geometrisesti tunnistettava kuvio. Tasolle asetetut kuviot voidaan muodostaa monikulmioita, jotka ovat säännöllisiä tai muulla tavalla merkittäviä. Kun kuviolukuja muodostetaan tilaan, korvataan pisteet esimerkiksi palloilla, jotka asetellaan toisiinsa nähden rinnalle, alle tai päälle, ja saadaan kappaletta muistuttava kuvio.

Tietyn kuvioluvun muodostamineen vaikuttaa paitsi kuvion muoto niin myös sen koko. Esimerkiksi kaikki kolmioluvut saadaan, kun eri määristä pisteitä muodostetaan eri kokoisia tasasivuisiksi muodostettuja kolmioita. Tiettyä kuviota vastaa yleensä ääretön lukujoukko.

Luvuilla, jotka saadaan kuvioluvuista, on mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita tutkittiin antiikin kreikassa ja Euroopassa 1600 luvulta asti.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tason kuviolukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikulmioluvut saadaan kuvioista, jotka on aseteltu säännöllisiksi kolmioiksi, neliöiksi, viisikulmioiksi tai kuusikulmioiksi. Seuraavassa näytetään, miten viisi ensimmäistä neliölukua on saatu.

Polygonal Number 4.gif

Luku neljä saadaan, kun pisteen ympärille muodostetaan kolmella (punaisella) pisteellä neliö, jonka sivut muodostuvat kahdesta pisteestä. Luku yhdeksän saadaan, kun (2 x 2)-neliö laajennetaan täydentämällä sitä viidellä pisteellä (3 x 3)-neliöksi. Kuvioihin jää edelliset pisteet paikalleen, kun niitä täydennetään gnomonilla (punaiset pisteet), ja kuvioluku saadaan, kun kaikki pisteet lasketaan mukaan.

Kuusikulmioluku syntyy, kun valmiiseen kulmioon lisätään gnomon, joka täydentää kuvion taas kuusikulmioluvuksi.

Polygonal Number 6.gif

Tyhjät välit kuvion sisällä kuuluvat tämän kuviotyypin luonteeseen. Kuusikulmiolukujen gnomonit g_n muodostavat myös lukujonon: 1, 5, 9, 13, 17, ..., joka näyttää olevan aritmeettinen lukujono g_n=1+(n-1)\cdot4 .

Tilan kuviolukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tetraderiluku 35, joka on muodostettu säännöllisen kolmion päälle

Kun tason kuvioluvut saadaan ryhmittelemällä tasolle pisteitä, tilan kuvioluvut saadaan ryhmittelemällä pieniä palloja "kasoihin" kuten kuutioiksi, pyramideiksi tai kehiksi. Tällainen ryhmittely on esimerkiksi tetraedri tai neliöpohjainen pyramidi.

Kuvassa rakennetaan neliön päälle pyramidia. Kasaa on myös nimetty tykinkuulien pinoksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Weisstein, Eric W.: Cubic Numbe (Math World - A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.