Kuvasz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvasz

2-kuvasz.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Unkarin lippu Unkari
Määrä Suomessa rekisteröity runsaat 300[1]
Rodun syntyaika viimeistään 1600-luku
Alkuperäinen käyttö paimenkoira, vahtikoira
Nykyinen käyttö vahti- ja suojeluskoira, seura- ja harrastuskoira
FCI-luokitus ryhmä 1
Ulkonäkö
Paino uros 48–62 kg, naaras 37–50 kg
Säkäkorkeus uros 71–76 cm, naaras 66–70 cm
Väritys valkoinen

Kuvasz on unkarilainen paimenkoirarotu tai oikeammin laumanvartijarotu. Kuvasz-rotu kehitettiin vuosisatojen saatossa suojelemaan karjaa, omaisuutta ja omistajaansa susilta, muilta pedoilta ja varkailta. Muita suuria valkoisia vartioivia koiria ovat slovakiancuvac, owczarek podhalanski, maremmano-abruzzese, pyreneittenkoira ja komondor.

Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvasz on vahva ja kookas valkoinen laumanvartijarotu. Rotu on ruumiinrakenteeltaan hieman korkeuttaan pidempi, suorakaiteen muotoinen. Kuvaszin pää on kiilamainen ja kuivahko, silmät ovat tummat ja hieman vinot, luppakorvat ovat kolmion muotoiset ja korkealle kiinnittyneet.

Kuvaszin selkä on keskipitkä, ja lanneosa lyhyt ja tiivis. Rintakehän syvyys on noin puolet säkäkorkeudesta, ja vatsalinja kohoaa takaosaa kohti. Häntä on alaskiinnittynyt, ja riippuvan hännän pää kaartuu hieman ylöspäin. Kuvaszin luusto ja lihakset ovat voimakkaat. Kuvasz liikkuu kokoisekseen kevyesti ja joustavasti.

Kuvaszilla on tiheä, lyhyehkö tai keskipitkä ja laineikas karvapeite. Väriltään kuvasz on valkoinen tai norsunluunvärinen, pigmentti on aina musta. Karva on kohtalaisen kovaa ja muodostuu peitinkarvasta sekä aluskarvasta. Päässä, korvissa ja käpälissä karva on lyhyttä, tiheää ja suoraa, samoin eturaajojen etuosassa ja sivuilla sekä takaraajoissa polvien alapuolella. Raajojen takaosassa, kaulassa ja rinnassa sekä hännässä karva on pidempää. Rungossa keskipitkä (4–12 cm) ja laineikas karva muodostaa usein harjanteita, töyhtöjä ja tupsuja.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotumääritelmän mukaan kuvasz on rohkea ja itsevarma vahti, joka puolustaa suojeltavaansa jopa henkensä uhalla. Huonosti kohdeltuna kuvaszista voi tulla aggressiivinen. Omistajiaan kohtaan se on hyvin kiltti ja uskollinen, mutta vieraisiin se suhtautuu varautuneesti ja vartioiden. Rodun suojelu- ja vartioimisvaisto on edelleen vahva.

Kuvasz on tyypillinen laumanvartijarotu, itsenäinen ja itsevarma. Suloisen valkoisen ulkomodon ei saa antaa pettää, kuvasz on edelleen voimakastahtoinen laumanvartijakoira, joka vaatii omistajaltaan koirakokemusta ja perehtymistä rotuun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvasz on ikivanha Unkarin alueelle vakiintunut paimenkoira. 1600-luvulta lähtien rotu on pysynyt pääpiirteiltään muuttumattomana. Kuvaszin esivanhemmat tulivat nykyisen Transilvanian alueelle unkarilaisten miehityksen aikana 900-luvulla. Näitä koiria tarvittiin vahtimaan ja vartioimaan karjalaumoja villieläimiltä ja varkailta. Kuvaszia käytettiin jonkin verran apuna metsästyksessä, ja aateliset käyttivät niitä henkivartijoinaan. Karjanpaimennuksen vähennyttyä rotua on käytetty paljon harvemmin alkuperäisiin tarkoituksiinsa, ja se on kotiutunut kyliin ja kaupunkeihin. Nykyään kuvasz toimii lähinnä vartiokoirana.

Laumanvartijarodulle tärkeitä ominaisuuksia ovat hyvä hajuaisti, vahvat hampaat ja leuat, taistelutahto, rohkeus, voima ja suuri koko. Kuvaszit vartioivat karjaa ja lampaita susilta, muilta petoeläimiltä ja varkailta. Kuten monet muutkin laumanvartijarodut, kuvaszit ovat valkoisia, jotta paimen pystyy pimeässäkin helposti erottamaan koiran sudesta.

Ensimmäinen rotumääritelmä kuvaszille laadittiin vuonna 1905, jolloin alkoi myös rodun rekisteröinti ja kasvatus jalostustarkoituksessa. FCI hyväksyi rodun vuonna 1936. Toisen maailmansodan aikana kuvaszit hävisivät monen muun rodun tavoin lähes sukupuuttoon. Sodan jälkeen kasvatusta jatkettiin eloon jääneistä yksilöistä.[2]

Kuvasz Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimmäinen kuvasz tuotiin Suomeen Ruotsista vuonna 1976. Vuonna 1979 syntyi ensimmäinen suomalainen kuvasz-pentue. 1970- ja -80-luvuilla Suomeen tuotiin useita kuvaszeja lähinnä Ruotsista ja Norjasta, ja vasta vuonna 1989 tuotiin ensimmäinen kuvasz rodun alkuperämaasta Unkarista. Kasvatustyö oli hyvin pienimuotoista aina 1990-luvun alkuun saakka, ja vuonna 1992 syntyi Suomen kolmas kuvasz-pentue. Siitä lähtien pentueita on syntynyt muutamia vuosittain. Suomen kuvaszkanta perustuu pääosin muutaman aktiivisen kasvattajan kasvatustyölle. Tuontikoirista valtaosa on peräisin Ruotsista ja Unkarista.

Suomessa on vuoden 2005 loppuun mennessä syntynyt 40 pentuetta, ja noin 300 kuvaszia. Kasvattajia on vuoden 2005 loppuun mennessä ollut 11.

Kuvasz on Suomessa ensisijaisesti seura- ja harrastuskoira. Viime vuosina kiinnostus käyttää kuvaszia alkuperäisessä työssä on lisääntynyt.[3]

Kuvasz muissa maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaszeja kasvatetaan Unkarin lisäksi muun muassa Saksassa, Hollannissa, Ruotsissa, Norjassa, USA:ssa, Kanadassa ja jopa Etelä-Amerikassa.

Ruotsiin ensimmäinen kuvasz tuotiin Unkarista vuonna 1969. Ruotsissa on rekisteröity vuosina 1969–2004 173 kuvaszpentuetta ja noin 1 300 kuvaszia. Vuosittain Ruotsissa rekisteröidään noin 30–50 kuvaszia. Hollannin kuvaszkanta perustuu pääosin saksalaisille ja unkarilaisille tuonneille, ja Hollannissa on 90-luvun aikana syntynyt noin 30 kuvaszia vuosittain. Myös Saksassa kuvasz, kuten monet muut "suuret valkoiset" ovat suosittuja. Saksassa kuvaszkasvatus on jatkunut pitkään, ja maan kanta perustuu Unkarista tuoduille yksilöille.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvaszilla, kuten monilla muilla suurilla ja raskasrakenteisilla roduilla, tavataan erilaisia luusto- ja nivelsairauksia. Rotu kuuluu Suomen kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan: pentujen rekisteröinnin edellytys on vanhempien lonkkakuvaus.

Lonkkaniveldysplasia eli lonkkanivelen kasvuhäiriö on yleisin koirien luusto-ongelmista, ja kuvaszin kohdalla vakavin ja laajimmin ilmenevä perinnöllinen sairaus. Suomessa syntyneistä kuvaszeista on lonkkakuvattu noin neljäsosa. Koirista noin puolella esiintyy lievää tai vakavampaa dysplasiaa. Monissa muissa maissa, joissa lonkkien terveyteen on kiinnitetty huomiota pidemmän aikaa lonkkadysplasiatilastot ovat parempia.

Kuvaszeilla on tavattu jonkin verran myös osteokondroosia, kyynärnivelen kasvuhäiriötä, joka useimmiten kuvaszilla liittyy kyynärniveldysplasiaan. Osteokondroosi on kasvavien eläinten luutumishäiriö, johon vaikuttavat perinnöllinen alttius ja ympäristötekijät, ennen kaikkea ruokinta. Suomessa on toistaiseksi tutkittu vain muutamien kuvaszien kyynärnivelet.

Silmäsairauksista kuvaszilta on muissa maissa löydetty sekä harmaakaihia (HC) että etenevää verkkokalvon rappeumaa (PRA), jotka johtavat koiran sokeutumiseen. Suomessa kuvaszeja ei ole juurikaan silmäpeilattu, joten tutkimustuloksia ei ole käytössä.

Rodussa tavataan jonkin verran kivesvikaa, purentavikaa ja hammaspuutoksia sekä dilateroiva kardiomyopatiaa, hypothyroidismia, von Willebrandtin tautia, tois- ja molemminpuolista kuuroutta, luun liikakasvua sekä panosteitistä eli luun kokonaistulehdusta. Lisäksi esiintyy jonkin verran autoimmuunisairauksia sekä kasvaimia.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, 8.1.2008)
  2. Ehdotus kuvaszin jalostuksen tavoiteohjelmaksi, s. 4
  3. Ehdotus kuvaszin jalostuksen tavoiteohjelmaksi, s. 4–5
  4. Ehdotus kuvaszin jalostuksen tavoiteohjelmaksi, s. 21–26