Kutter (yritys)
Kutter Oy oli suomalainen vuosina 1929–1988 toiminut linja-auton korien valmistaja.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiön perustivat vuonna 1929 Harald Kutter, Ernst Kutter ja Lars Sarlin. Perustajat olivat Yhdysvalloista Suomeen palanneita siirtolaisia, jotka olivat työskennelleet autotehtaissa Detroitissa ja päättivät perustaa autokoritehtaan. Vuonna 1931 valmistui 55 linja-auton koria, 113 kuorma-auton ohjaamoa, 105 kuorma-auton lavaa ja 20 erikoisauton koria. Yhtiön nimi oli alun perin Autorakenne Oy, vuonna 1933 nimeksi tuli Autokorirakenne Oy ja vuonna 1979 nimeksi vaihdettiin tuotenimen mukaan Kutter Oy.[1]
Harald ja Ernst Kutterin veli oli teatteri- ja elokuvakriitikko Hans Kutter, joka ei ollut osakkaana Autokorirakenne Oy:ssä.[2]
Yhtiön koritehdas toimi aluksi vuokratiloissa Sörnäisissä ja sen jälkeen vuonna 1939 valmistuneessa omassa kiinteistössä Helsingin Vallilassa mutta vuonna 1977 valmistuivat uudet tilat Espoon Kivenlahteen. Vuonna 1967 aloitettiin Kutter-korien vienti Ruotsiin, ja myöhemmin vientimaiksi tulivat myös Norja ja Islanti. Kivenlahden tehtaan valmistuttua vanhoissa tiloissa Helsingin Vallilassa tehtiin autojen viimeistelytöitä vuoden 1980 loppuun saakka. Vuonna 1981 Kutter työllisti hieman alle 200 henkilöä. Yhtiön toimitusjohtajana oli vuodesta 1973 Ernst Kutterin poika, diplomi-insinööri Rabbe Kutter.[1][3] Kutterin teknisenä johtajana toimi diplomi-insinööri Risto Kekkonen, joka oli puolisonsa Helena Kekkosen kanssa aktiivisesti mukana Suomen kehitysyhteistyössä.[4]
Yhtiön pääomistajaksi tuli 1984 Oy Matkahuolto Ab. Kaupan tarkoituksena oli Matkahuollon mukaan saada linja-autoliikenteen harjoittajien näkemykset entistä paremmin esille korinvalmistuksen palveluja, malleja ja tekniikkaa kehitettäessä. Kaupan jälkeen Matkahuollon nimeämät jäsenet saivat enemmistön Kutter Oy:n hallituksessa. Hallituksen puheenjohtajaksi tuli Länsilinjojen toimitusjohtaja, Linja-autoliiton puheenjohtaja Esko Penttilä ja Matkahuollon nimittämiksi hallituksen jäseniksi Savonlinja Oy:n toimitusjohtaja Raimo O. Honkanen, Westendin Linjan toimitusjohtaja Veikko Tehiranta ja Matkahuollon toimitusjohtaja Jan Heikkilä.[5]
Autokorirakenne Oy oli vuonna 1956 Suomen suurimpia korirakentajia 99 uudella ja kolmella täyskorjatulla korilla. Kahta vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1975 Kutter-korien tuotantomäärä oli 161 kappaletta.[6] Huomattavia Kutter Oy:n asiakkaita olivat mm. Länsilinjat Oy, Savonlinja Oy, Satakunnan Liikenne Oy, Lauttakylän Auto Oy, Nurmijärven Linja Oy (nyk. osa Korsisaari-yhtymää), kotkalainen Onni Vilkas Oy, iisalmelainen T. Makkonen Oy ja loviisalainen Hj. Holmström Oy.
Kutter Oy:n autokoritehtaan tuotanto päättyi elokuussa 1988 kun tehdaskiinteistö ja koneet myytiin. Lopettamispäätökseen vaikuttivat viimeisessä tuotantomallissa, Kutter Decassa ilmenneet tekniset pulmat, Matkahuollon omistaneen Linja-autoliiton tuolloiset sisäiset kiistat ja linja-automarkkinoiden kiristynyt kilpailu ulkomaisten valmistajien tullessa Suomeen. Lisäksi suomalainen liikennöitsijäkenttä alkoi 1980-luvulla voimakkaasti mullistua, jolloin moni Kutterin asiakasyritys katosi yrityskauppojen myötä. Esimerkiksi loviisalainen Hj. Holmström, yksi Kutter-korien suurimmista ja uskollisimmista ostajista, myytiin vuonna 1984 Espoon Autolle, joka puolestaan oli vannoutunut Wiima-korien käyttäjä.[7]
Ainoaksi Kutterin kaupunkibussimalliksi jäi yrityksen viimeisenä toimintavuonna tuotantoon tullut City, jota valmistui kolme kappaletta. Näistä yhden osti Savonlinja, toisen Tampereen kaupungin liikennelaitos ja kolmannen vaasalainen V. & U. Syrenius.[8]
Porilaisen liikennöitsijän V. Keto-Seppälä Oy:n omistama Lavian Autokori valmisti 120 linja-auton koria vuosina 1950–1982 pääosin liikennöitsijän omaan käyttöön. Korit muistuttivat Kutterin malleja koska Kutter toimitti suurimman osan niiden muotoon puristetuista lasikuitu- ja peltiosista. 1970-luvun puolivälistä lähtien Kutter toimitti Lavian Autokorille myös valmiit autojen istuimet. Vuosina 1972–1988 Keto-Seppälä osti Kutterilta valmiina 26 linja-autoa.[9]
Valmistettuja korimalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Malli | Valmistusvuodet | Valmistusmäärä kpl |
|---|---|---|
| Kutter 1 | 1954–1958 | 148 |
| Kutter 2 | 1956–1957 | 168 |
| Kutter 3 | 1957–1959 | 100 |
| Kutter 4 | 1959–1962 | 310 |
| Kutter 5 | 1962–1963 | 137 |
| Kutter 6 | 1963–1967 | 395 |
| Kutter 7 | 1967–1970 | 500 |
| Kutter 8 | 1970–1978 | 1 131 |
| Kutter 9 (N, S, SS, Clipper ja Continental) | 1977–1986 | 1 201 |
| Kutter 10 (Deca-mallisarja) | 1986–1988 | 238 |
| Kutter 10 City (Kaupunkilinja-auto) | 1988 | 3 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannu Laitinen - Kai Sillanpää: Suomen linja-autokuvasto 1950-1992 Suomen Linja-autohistoriallinen seura ry. 1992, s. 26-29[vanhentunut linkki]
- Kutter 1929-1979: Puoli vuosisataa suomalaista autokoriteollisuutta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Maamme koritehtaat 5: Oy Kutter Ab. Linja-auto-lehti 3/1981, s. 28–33. Helsinki: Linja-autoliitto, 1981.
- ↑ Timo Lehtonen: Linja-autot Kutter 9 ja Kutter Deca, s. 19. Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo Lavia, 2021. ISBN 978-052-69311-3-5.
- ↑ Lehtonen 2021, s. 19.
- ↑ Lehtonen 2021, s. 41.
- ↑ Matkahuollosta Kutterin osakas. Linja-auto-lehti 2/1984, s. 73. Helsinki: Linja-autoliitto, 1984.
- ↑ Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 357, 366. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
- ↑ Lehtonen 2021, s. 110–111.
- ↑ Lehtonen 2021, s. 150–151.
- ↑ Ilmo Hakala-Rahko: V. Keto-Seppälän linja-autoliikenteen ja koriteollisuuden vaiheet, s. 14–15. Lahti: Suomen Linja-autohistoriallinen Seura, 1995.