Kutnon taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kutnon taistelu
Osa Puolan offensiivia
Puolalainen ratsuväki etenee Kutnon taistelussa
Puolalainen ratsuväki etenee Kutnon taistelussa
Päivämäärä:

9.–22. syyskuuta 1939

Paikka:

lähellä Kutnoa, Puola

Lopputulos:

Saksan voitto

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa

Puolan lippu Puola

Komentajat

Natsi-Saksan lippu Gerd von Rundstedt
Natsi-Saksan lippu Johannes Blaskowitz

Puolan lippu Tadeusz Kutrzeba
Puolan lippu Władysław Bortnowski

Tappiot

8 000 kaatunutta
4 000 vangittua
50 panssarivaunua

18 000–20 000 kaatunutta
32 000 haavoittunutta
170 000 vangittua

Kutnon taistelu (saks. Schlacht an der Bzura, puol. Bitwa nad Bzurą tai Bitwa pod Kutnem) käytiin Saksan ja Puolan joukkojen välillä Kutnon kaupungin ja Bzurajoen lähellä keski-Puolassa 9.–22. syyskuuta 1939. Se oli Saksan Puolan offensiivin suurin yksittäinen taistelu.

Adolf Hitlerin johtama Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan 1. syyskuuta 1939. Operaatio käynnistyi hurjalla nopeudella verrattuna ensimmäisen maailmansodan juoksuhautasodankäyntiin. Saksalaisten kehittelemä salamasota osoittautui menestykseksi. Yllätyshyökkäyksen kohteeksi joutuneet puolalaiset yrittivät taistella vastaan, mutta saksalaisten kaluston määrä ja laatu eivät antaneet mahdollisuuksia puolustajille. Merkittävin taistelu käytiin Bzurajoen ja Kutnon kaupungin lähellä Varsovasta länteen.

Kutnon taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolalainen 18. jalkaväkirykmentti hyökkää Bzurajoella.

Kutnon taistelu voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

  1. Puolalaisten hyökkäys kohti Strykówia 9.–12. syyskuuta
  2. Puolalaisten hyökkäys kohti Łowiczia 13.–16. syyskuuta
  3. Saksalaisten vastahyökkäys ja puolalaisten häviö, puolalaisten vetäytyminen kohti Varsovaa ja Modlinia

Poznań-armeijan komentaja Tadeusz Kutrzeba huomasi 9. syyskuuta, että itään päin etenevän Johannes Blaskowitzin johtaman Saksan 8. armeijan pohjoinen sivusta on heikosti puolustettu. Kutrzeba hyökkäsi pohjoisesta kohti Strykówin aluetta. Hänen jalkaväkidivisionansa ja ratsuväkiprikaatinsa aiheuttivat saksalaisille tappioita ja pakottivat armeijan osia vetäytymään. Toisessa vaiheessa Władysław Bortnowskin johtama kevyesti varustettu Pomorze-armeija aloitti hyökkäyksen kohti Łowiczia, mutta joutui keskeyttämään, kun kävi ilmi, että saksalaiset olivat siirtämässä alueelle panssarijoukkoja. Saksalaiset onnistuivat saartamaan armeijat ja aloittivat vastahyökkäyksen joka suunnalta 16. syyskuuta. Vain osa puolalaisista joukoista pystyi murtautumaan saarroksista.

Saksan ilmavoimilla oli taistelun nopean ratkaisun kannalta ratkaisevin merkitys. Puolalaiset onnistuivat viivyttämään pääkaupunkiaan kohti edenneitä saksalaisia ja saivat näin ostettua vähän lisäaikaa Varsovan puolustuksen järjestämiselle.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.