Kustavin kirkko
| Kustavin kirkko Gustavs kyrka |
|
|---|---|
 Kirkko elokuussa 2009 |
|
| Sijainti | Kivimaantie 30, Kustavi |
| Seurakunta | Kustavin seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1783 |
| Suunnittelija | Johan Höckert |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 480 |
 |
|
Kustavin kirkko (ruots. Gustavs kyrka) on Kustavissa sijaitseva puinen satulakattoinen torniton ristikirkko[1][2] , jonka rakensi Johan Höckert 1783 vanhemman kirkon runkoa korottaen ja sivusakaroilla laajentaen. Kirkon pitkillä sivuilla ovat ristivarsina matalammat sakarat, joista toisessa on eteinen. Myös kirkon länsipäädyssä on eteinen ja itäisen ristivarren pohjoispuolella sakaristo. Sisällä on puuholvikatto, ulkokatto on paanua. Kirkon pinta-ala on 338 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 480 hengelle. Kirkon 14-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1952, ne siirrettiin kirkkoon Raision kirkosta 1969. Kaksiosainen alttaritaulu Pyhä ehtoollinen ja Ristiinaulittu on Jonas Bergmanin 1744 maalaama, saarnatuoli on 1600-luvulta. Erillinen kauttaaltaan paanuilla päällystetty kellotapuli siirrettiin kirkon yhteyteen Kustavin Kunnaraisen kylästä 1793. Kirkkoa on korjattu aiemmin useaan otteeseen, 1876-1879, 1895, 1903, 1921, 1928 ja 1965.[3] Kirkkosalin uusiminen 1876-1879 tehtiin lääninarkkitehti C. J. von Heidekenin ja 1928 lääninarkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnitelmien perusteella. Myöhemmin 1988 kirkkorakennusta korjattiin ulkoapäin. Kirkon aitta on kirkkoalueen länsiportilla ja leikkaushuone vuodelta 1929 kirkkomaan pohjoislaidalla. Sankarihaudalla on Jussi Vikaisen suunnittelema patsas. [4]
Kustavin kirkko ympäristöineen kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[5].
Kirkon alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiemmin oletettiin että Kustavin kirkko olisi ollut alkujaan pitkäkirkko ja vasta myöhemmin laajennettu ristikirkoksi. Vuonna 2021 saatiin selville että kirkko on rakennettu ristikirkoksi jo vuonna 1676, ennen sen siirtämistä nykyiselle paikalleen. Historiantutkijat Outi Hupaniittu ja Panu Savolainen tutkivat kirkon historiaa sekä vanhoja pitäjänkokousten pöytäkirjoja ja tilikirjoja ja totesivat että ristikirkko on mitä todennäköisemmin kirkon alkuperäinen muoto. Täten se on yksi Suomen viidestä nykyaikaan säilyneestä 1600-luvulla rakennetusta ristikirkosta.[6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen vanhin ristikirkko löytyi Kustavista – samalta paikalta, jossa se on ollut satoja vuosia Yle.fi. Viitattu 29.1.2023.
- ↑ Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin säilynyt ristikirkko Lastuja Suomen historiasta. Viitattu 29.1.2023.
- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 159. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ Kustavin kirkkoympäristö Museovirasto. Viitattu 17.3.2015.
- ↑ Kustavin kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Suomen vanhin ristikirkko löytyi Kustavista – samalta paikalta, jossa se on ollut satoja vuosia Yle.fi. Viitattu 28.1.2023.
- ↑ Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin säilynyt ristikirkko Lastuja Suomen historiasta. Viitattu 28.1.2023.