Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Perintöprinssi Kustaa Aadolf

Kustaa Aadolf (Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund, 22. huhtikuuta 1906 Tukholma Ruotsi26. tammikuuta 1947 Kööpenhamina Tanska) oli Ruotsin perintöprinssi, Västerbottenin herttua ja Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isä. Hänen vanhempansa olivat Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf (myöhemmin kuningas Kustaa VI Aadolf), kuningas Kustaa V:n poika, ja tämän vaimo Margareta. Hän meni naimisiin 19. lokakuuta 1932 prinsessa Sibyllan kanssa, joka oli Kustaa Aadolfin tavoin kuningatar Viktorian lapsenlapsenlapsi; Sibylla ja Kustaa Aadolf olivat siis pikkuserkuksia. Heille syntyi neljä tytärtä, Margaretha (s. 1934), Birgitta (s. 1937), Désirée (s. 1938) ja Christina (s. 1943) sekä poika Carl Gustaf (s. 1946).

Kustaa Aadolfin suhtautumista natsi-Saksaan ja natseihin on joskus väitetty myönteiseksi. Asia herätti maaliskuussa 2006 paljon keskustelua ja sai jopa Ruotsin hovin kiistämään väitteet. Hovin edustajan mukaan Kustaa Aadolf hoiti natsi-Saksassa ainoastaan diplomaattisia asioita.

Syyskuun 7.–8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun Helsingin olympiastadionilla, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen, sotamarsalkka Mannerheim, Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf, pääministeri Risto Ryti ja Saksan urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten.

Kustaa Aadolf ilmaisi tukensa Suomelle jatkosodassa ja olisi jopa halunnut osallistua vapaaehtoisena talvisotaan, mutta suunnitelma kaatui Ruotsin kuninkaan vastustukseen.[1]lähde tarkemmin? Välirauhan aikana syyskuussa 1940 perintöprinssi Kustaa Aadolf oli kunniavieraana aikansa merkittävässä urheilutapahtumassa yleisurheilun kolmimaaottelussa Suomi-Ruotsi-Saksa. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikaan syksyllä 1941 Kustaa Aadolf vieraili Suomessa Mikkelin päämajassa ja teki edelleen kiertomatkan rintamalle Itä-Karjalaan mm. Pitkärantaan ja Kontupohjaan. Toisen kerran Jatkosodan aikana hän vieraili Suomessa keväällä 1942.[2]

Kustaa Aadolf kuoli lento-onnettomuudessa Kööpenhaminassa 26. tammikuuta vuonna 1947. Prinssi ja kaksi seuralaista olivat palaamassa Tukholmaan metsästysretkeltä ja Hollannin vierailulta, missä hän oli ollut tapaamassa kruununprinsessa Julianaa ja prinssi Bernhardia.

KLM:n Douglas DC-3 -lentokone PH-TCR Amsterdamista Tukholmaan teki välilaskun Kööpenhaminan lentokentälle. Välilaskun jälkeen se nousi ja oli yltänyt 50 metriin, kun kone putosi nokalleen maahan ja räjähti. Kaikki 16 matkustajaa ja 6 miehistön jäsentä saivat surmansa. Syynä oli paikalleen unohtunut korkeusvakaajan lukitussokka.[3]

Kustaa Aadolfin kuoleman aikaan prinssi Carl Gustaf, tuleva kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli vuoden ikäinen. Kustaa Aadolf oli kuollessaan toisena kruununperimysjärjestyksessä heti isänsä kruununprinssi Kustaa Aadolfin jälkeen.

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi).
  1. Etulinjan edessä
  2. Tapola, Päivi: Gustaf Adolf katseli sotaa. Suomen Kuvalehti, 2012, nro 1, s. 48-51. Yhtyneet Kuvalehdet Oy.
  3. Plane Crash Info Viitattu 28.3.2008. englanti