Kupulimaska

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kupulimaska
Kupulimaskakasvusto.
Kupulimaskakasvusto.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vehkakasvit Araceae
Suku: Limaskat Lemna
Laji: gibba
Kaksiosainen nimi
Lemna gibba
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kupulimaska Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kupulimaska Commonsissa

Kupulimaska (Lemna gibba) on veden pinnalla kelluva, suuria kasvustoja muodostava pieni kasvi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kupulimaska.

Kupulimaska kasvattaa 1,5–5 mm pituisia yksijuurisia versoja, jotka kelluvat tavallisesti 1–4 verson ryhminä. Valkoisen juuren pituus on tavallisesti alle 5 cm. Lehtiä muistuttavat versot ovat pyöreähköjä, ehytlaitaisia, 4–5-suonisia ja alapuolelta pulleita. Vihreät versot ovat yläpinnalta tai molemmin puolin puna- tai violetinsävyisiä. Verson tyvi on lyhyt ja kalvomainen. Alapinnan ilmaontelot ovat selvästi näkyvissä ja tavallisesti yli 0,3 mm levyisiä. Kukinto on vaatimaton ja siinä on kaksi hedekukkaa ja yksi emikukka. Kukinto sijaitsee verson laidan taskussa kalvon suojaamana. Kupulimaska kukkii Suomessa elokuussa, mutta kukkivia ja siemenillisiä yksilöitä on tavattu erittäin harvoin. Kupulimaskan hedelmä siipipalteinen ja 1–3-siemeninen.[1]

Laji muistuttaa suuresti lähisukulaistaan pikkulimaskaa (L. minor).[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kupulimaskan päälevinneisyysalue ulottuu Portugalista Balkanin niemimaalle ja sieltä pohjoiseen eteläiseen Skandinaviaan. Satunnaisemmin lajia tavataan suurimmassa osassa muuta Eurooppaa pohjoisimpia ja itäisimpiä osia lukuun ottamatta. Lajia tavataan myös Lähi-idässä, monin paikoin Afrikassa ja satunnaisesti Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.[2] Kupulimaska on Suomessa varsin harvinainen. Sitä on tavattu paikoin Ahvenanmaalta, Saaristomereltä, Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Saaristossa laji on harvinaistunut. Voimakkain kanta lienee Uudellamaalla.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kupulimaska kasvaa rehevöityneissä vesissä, kuten lammikoissa, joissa, saariston kalliolammikoissa ja joskus myös ajelehtivana murtovedessä.[1] Laji kasvaa usein yhdessä pikkulimaskan ja isolimaskan (Spirodela polyrhiza) kanssa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 506.
  2. Den virtuella floran: Kupandmat Viitattu 19.8.2010.
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Kupulimaskan levinneisyys Suomessa Viitattu 19.8.2010.
  4. Ålands flora 2008, s. 347.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]