Kuponki
Kuponki (myös tarjouskuponki, etukuponki tai etuseteli) on dokumentti, jota käytetään markkinoinnissa lähinnä vähittäiskaupoissa. Kupongilla saa alennusta tuotteen ostohinnasta tai ostohyvitystä. Kuponkeja jaetaan kuluttajille muun muassa postin, ilmaisjakelulehtien, sanomalehtien ja verkon välityksellä.
Verkkokaupoissa käytetään paperikuponkien sijaan kuponkikoodeja. Ne ovat tavallisesti lyhyehköjä merkkijonoja, joilla saa kuponkia vastaavan alennuksen. Kuponkia tai alennuskoodia ei voi vaihtaa rahaksi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kupongin keksijänä pidetään amerikkalaista liikemiestä ja poliitikkoa Asa Griggs Candleria, joka perusti The Coca-Cola Companyn 1892[1]. Candler otti vuonna 1888 käyttöön aikakauslehtien mukana jaettuja käsin kirjoitettuja lappuja, joilla potentiaaliset asiakkaat saattoivat lunastaa ilmaisen lasillisen Coca-Colaa. Vuosien 1894–1913 aikana arviolta joka yhdeksäs yhdysvaltalainen oli saanut ilmaisen lasillisen Coca-Colaa [2]. Candler antoi keksinnölleen nimeksi coupon, joka oli johdettu ranskankielisestä sanasta couper, joka tarkoittaa suomeksi "leikata".
Elintarvikevalmistaja C. W. Post alkoi Vuonna 1909 tarjota kuponkeja, joilla sai yhden sentin alennuksen hänen Grape Nuts -muroistaan. 1930-luvun laman aikana kuponkien käyttö yleistyi, kun vaikeuksissa olleet yhdysvaltalaiset pyrkivät säästämään ruokalaskuissaan. Vuoteen 1965 mennessä puolet yhdysvaltalaisista talouksista käytti kuponkeja, ja pian niitä painettiin sanomalehtien sunnuntailiitteisiin ja kauppakuittien kääntöpuolille. 1990-luvulla teknologian kehittyminen mahdollisti tulostettavien kuponkien jakamisen internetin välityksellä.lähde?
Alun perin tuotteiden valmistajat ottivat kupongit käyttöön edistääkseen omien tuotteidensa myyntiä vähittäiskaupassa: Tiettyjä tuotekategorioita saattaa olla vähittäiskaupassa kymmeniä hyllymetrejä, joten etukupongin avulla asiakas ohjattiin valitsemaan oma tuote muiden tuotteiden joukosta. Käytännössä kupongilla valmistaja loi siis alennuksen omiin tuotteisiinsa, joka ohjasi kuluttajan valintaa.[3]
Kuponkityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kupongeilla voidaan tarjota monenlaisia etuja, kuten alennuksia, ilmaisia toimituksia, kaksi yhden hinnalla -tarjouksia, uusille asiakkaille tarjottavia etuja, ilmaiskokeiluja ja kaupanpäällisiä [5].
Tarjouskuponki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarjouskuponki on fyysinen kuponki, jonka avulla kuluttaja voi säästää ostoksensa loppusummasta. Tarjouskuponki annetaan yleensä ostotapahtuman yhteydessä, jolloin asiakas saa kupongin oikeuttaman alennuksen. Kuponki oikeuttaa yleensä joko prosenttimääräiseen tai kiinteään alennukseen.
Kuponkikoodi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuponkikoodeista käytetään yleisesti myös nimitystä alennuskoodi. Alennuskoodeja käyttävät sekä suomalaiset että ulkomaiset nettikauppat. Suomessa alennuskoodien käyttö ei ole vielä kovinkaan yleistä, mutta muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa alennuskoodeja käytetään huomattavasti useammin.[6]
Eniten alennuskoodeja käytetään Yhdysvalloissa, jossa 10-20 prosenttia kaikista nettiostoksista tehdään hyödyntäen alennuskoodeja. Alennuskoodeja jaetaan yleensä yritysten normaalin mainosmateriaalin mukana, mutta myös erilaiset alennuskoodisivustot keräävät koodeja sivustoilleen.[6]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fyysiset kupongit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyypillinen tapa jakaa kuponkeja on toimittaa ne tavanomaisen postin mukana jaettavina kuponkilehtisinä. Kuponkeja voidaan jakaa asiakkaille myös vähittäismyymälässä esimerkiksi ostotapahtuman yhteydessä. Yritys voi myös liittää kuponkeja asiakkaan tekemien tilausten postituksiin tai jakaa kuponkeja esimerkiksi oman kanta-asiakaslehtensä välissä.[7]
Sähköiset kupongit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sähköiset kuponkikoodit toimitetaan kuluttajille usein yritysten uutiskirjeiden mukana. Koodeja voidaan jakaa myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä yrityksen mobiilisovelluksissa.[3]
Alennuskoodeja voivat jakaa myös bloggaajat sekä vloggaajat, jotka saavat koodeja käyttöönsä tehdessään yhteistyötä yritysten kanssa.
Sähköisiä kuponkikoodeja jakavat myös erilaiset alennuskoodisivustot. Alennuskoodisivustot keräävät tyypillisesti usean verkkokaupan alennuskoodit omalle sivustolleen, josta kuluttajat voivat ottaa ne käyttöön tehdessään ostoksia verkkokaupoissa. [8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- NCH - Couponing Fundamentals, #C - Coupon[vanhentunut linkki] (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alennuskoodien lyhyt historia Alennuskoodi 101. 9.2.2022. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Brad Tuttle: The History of Coupons Time. 6.4.2010. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Coupons in Retail The balance. Viitattu 18.1.2011.
- ↑ Geuss, Megan: First Coupon Ever. Wired, lokakuu 2010, 18. vsk, nro 11, s. 104.
- ↑ Dana Canedy: The Media Business: Advertising; More makers of consumer goods are delivering samples of their products right to the front door. The New York Times. 2.1.1998. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Alennuskoodeja satoihin verkkokauppoihin – vain harva hyödyntää Iltasanomat. Viitattu 18.1.2011.
- ↑ Creating Coupon Promotions the balance. Viitattu 19.1.2011.
- ↑ coupon code (promo code) webopedia. Viitattu 18.1.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuponki Wikimedia Commonsissa
