Kuormasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuormasto, Edwin Forbesin kuparietsaus vuodelta 1876.

Kuormasto, myös huoltokolonna, tarkoittaa sotilasyksiköiden mukana liikkuvaa huoltoa.

Tarve erilliselle kuormastolle tuli yksiköiden kasvun mukana. Pienet yksikkö saattoivat tehdä hyvin pitkiä matkoja turvautuen pelkästään ympäristön tarjoamaan ruokaan ja veteen, mutta huoltaminen kävi vaikeaksi armeijoiden koon kasvaessa. Aseiden ja varusteiden, kuten painavien haarniskojen kehitys ja tuliaseiden mukaantulo kasvattivat sotilaiden tarvitseman materiaalin määrää. Kuormastosta tuli elinehto pitkille vastustajan alueelle ulotetuille sotaretkille. Tämän vuokse se oli usein tärkeä kohde vastustajan sotatoimille.

Kuormastot puolestaan kasvoivat armeijoiden mukana. Esimerkiksi Ononjoen taisteluun päättyneellä sotaretkellä keisari Yonglen joukkoihin sanotaan kuuluneen jopa 300 000 miestä ja 30 000 vankkurin kuormasto.[1]

Menneinä aikoina kuormasto koostui yleensä vetoeläinten, kuten hevosten ja härkien vetämistä vankkureista, mutta muitakin kuljetusmuotoja oli. Ristiretkellään 1100-luvulla Rikhard I Leijonamieli marssi Levanttiin autiomaan halki. Koska matka olisi ollut vaikeakulkuinen vankkureille ja niitä vetäville eläimille, turvautui hän laivoihin, jotka huolsivat hänen rannikon läheisyydessä kulkevia joukkojaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luther Carrington Goodrich, Zhaoying Fang: Dictionary of Ming Biography, 1368-1644. Columbia University Press, 1976. ISBN 0231038011.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dictionary of Ming Biography s.12-15
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.