Kuopion Palloseuran tilastot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tässä artikkelissa käsitellään Suomen Palloliiton jäsenseuran Kuopion Palloseuran tilastotietoja jalkapalloiluun liittyen perustamisvuodesta 1923 alkaen. Seuran nimilyhenteenä käytettiin alkuvuosina K.P.S.[1] Paikallinen sanomalehti ottaa käyttöön lyhenteen KuPS kesällä 1935[2]. Tilastot kattavat K.P.S./KuPS:n miesten edustusjoukkueet ja juniorit (pojat) KuPS:na SM-kilpailuissa ja valtakunnallisissa taitokilpailuissa. Naisten tilastoja on esitetty artikkelissa Kuopion Palloseura (naiset).

Suomen mestaruudesta pelaamiseen liittyvät sarjat ja kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjat, kaudet ja pääsarjasijoitukset lähteinä ovat cupmuotoisten SM-kilpailujen osalta Banzine[3], sarjat 1930–35[4], sarjat 1936–1946/47, 1948[5], sarjat 1947/48, 1949-1989[6] ja sarjat 1990-2019[7], 2020[8].

Cupmuotoiset SM-turnaukset 1923 - 1929, 1940, -42 ja -45[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi o v-t-h tm-pm [a] tarkennukset
1923 3 1-1-1 5-11 voitti Vark. SK Palloilijat uusintaottelussa (2-2, 3-1), hävisi välierässä HJK:lle 0-8
1924 1 0-0-1 1-12 hävisi puolivälierässä KIF:lle 1-12 [b]
1925 ei osallistunut
1926 2 1-0-1 8-5 voitti Kuopion Osmon 7-1, hävisi Viipurin Susille 1-4
1927 1 0-0-1 3-4 hävisi Mikkelin Kilpa-Veljille 3-4
1928 1 0-0-1 0-3 hävisi Mikkelin Kilpa-Veljille 0-3
1929 1 0-0-1 1-5 hävisi Tampereen Palloilijoille 1-5
1940 1 0-0-1 1-2 Hävisi Helsingin Tovereille 1-2
1942 Kuopiosta sotamestaruuskilpailuun osallistui eri seuroista yhdistetty joukkue[c]
1945 2 1-0-1 4-2 voitti VarTP:n Varkaudessa 3-0, hävisi Susille Helsingissä 1-2[d]
Huomioita
  1. ↑ Ottelut voitot-tasapelit-häviöt tehdyt maalit-päästetyt maalit
  2. ↑ 1924 KPS-Vark Sk. Palloilijat 3-1 –tietoa ei ole pystytty varmentamaan luotettavasta lähteestä (esitetään mm. lähteissä Banzine III/2006 ja Suomen Urheilulehti 42/13.10.-24). Vuodelta 1924 löytyy vain KIF-ottelu.
  3. ↑ 1942: neljännesvälierä 23.8. Kuopio – Pallo-Pojat 4-1, puolivälierä 30.8 Sudet – Kuopion kaupunkijoukkue 5-0.[10] SPL:n toimintakertomuksessa osallistujasta on käytetty nimeä KuPS.[11]. Helsingin Sanomissa raportoidaan, että Susia vastaan ”kuopiolaisilla oli tulessa oikea kaupunkijoukkueensa sikäläisen Palloseuran nimissä” (KuPS:sta oli 5 ja KPT:sta 6 pelaajaa)[12].
  4. ↑ Vuoden 1945 ottelut pelattiin vieraissa, taulukossa esitetyt kaikki muut ottelut pelattiin Kuopiossa

Sarjoissa pelaamiset, sarjatasot 1930 - 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjataso Kaudet yht. Kaudet
1. 64 1947/48, 1949-92, 1994, 2001-03, 2005-06, 2008-20 ...
2. 23 1930-39, 1940/41, 1945, 1945/46, 1946/47, 1948, 1993, 1995-97, 1999-00, 2004, 2007
3. 1 1998

Sarjatasot 1-3 tarkoittavat SPL:n jäsenseuroilleen järjestämien ko. kauden sarjojen ylintä, 2. ja 3. ylintä sarjatasoa.

Sijoitukset pääsarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsarjalla tarkoitetaan ylintä SPL:n jäsenseuroilleen järjestämää sarjatasoa, jota on nimitetty Mestaruussarjaksi (SM-sarjaksi) 1947/48 – 1989, Futisliigaksi (1990 – 91) ja Veikkausliigaksi 1992 –.

Sijoitukset kausittain pääsarjassa
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1940 7 8
1950 2 5 5 3 2 4 1 4 1 4
1960 6 9 5 6 2 6 1 2 4 2
1970 4 7 4 4 1 2 1 2 7 2
1980 8 7 8 9 8 6 10 8 11 7
1990 6 10 12 14
2000 8 9 14 10 13 13 12
2010 2 6 10 7 7 9 7 2 3 1
2020 3

- 1947 tarkoittaa syys/kevät -sarjaa 1947/48

KuPS muut kuin pääsarjassa pelaamiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930 - 35 Piirinsarjat olivat karsintoina B-sarjaan. 1930-33 Savosta B-sarjaan pääsi vain piirin mestari, vuosina 1934-35 kaksi parasta. Pääsarjakausina pelattuja muita kuin pääsarjaotteluiksi laskettavia sarjapelejä KuPS pelasi vuosina 1983, 1989, 2002 ja 2008.

Kausi Sarja Sija O V T H TM – PM P tarkennuksia
1930 Savon piirinsarja[13] 1. 2 2 0 0 8–1 pelattiin cupina
1930 B-sarja 3-4. 2 1 0 1 9 – 4 pelattiin cupina
1931 Savon piirinsarja 1. 4 4 0 0 23 – 3 8
1931 B-sarja 5-8. 2 1 0 1 6 – 5 2 ei loppusarjassa
1932 Savon piirinsarja 1. 5 4 1 0 28 – 4 9
1932 B-sarja 6. 5 1 0 4 10 – 11 2
1933 Savon piirinsarja 1. 5 3 2 0 13 – 2 8
1933 B-sarja 6. 5 (2) 0 (2) 1 (0) 4 (0) 3(7) – 11(2) 1(4) karsintapelit suluissa[a]
1934 Savon piirinsarja 1. 5 5 0 0 14 – 1 10
1934 B-sarja, itälohko 3. 5 3 1 1 12 – 5[14] 7
1935 Savon piirinsarja 2. 6 4 0 2 16 – 6 8
1935 B-sarja, itälohko 2.(4.) 5 (3) 2 (0) 3 (0) 0 (3) 12(4) – 4(8) 7 (0) loppusarja suluissa
1936 Itä-Länsi/itäsarja 4. 10 4 2 4 32 - 25 10
1937 Itä-Länsi/itäsarja 3. 10 4 3 3 13 - 12 11
1938 ILS/itä, pohjoislohko 3. 8 4 2 2 20 - 11 10
1939 ILS/itä, pohjoislohko 3. 10 (2) 9 (0) 0(0) 1 (2) 36(2) – 9(8) 18 (0) nousukarsintapelit suluissa
1940/41 B-sarja 3. 14 9 2 3 45 – 21 20
1943/44 Suomen sarja - ei mukana (pelaajapula)
1945 SPL:n Suomen sarja/2. lohko 1. 7 7 0 0 37 – 46 14 oli ap. karsintasarja[b]
1945/46 SPL:n Suomen sarja 7. 14 (1) 4 (1) 1 (0) 9 (0) 30(7) – 39(0) 9(2) putoamiskarsinta suluissa
1946/47 SPL:n Ss pohjoislohko 1 (2). 14 (3) 12 (1) 2 (2) 0 (0) 46(7) – 13(4) 26(4) karsinta suluissa, nousi Mestaruussarjaan
1948 Suomen sarja pohjoislohko 1. 14 12 0 2 36 – 16 24 nousi Mestaruussarjaan
1983 SM-sarjan karsintasarja 1. 7 6 0 1 19 – 5 12 säilyi SM-sarjassa
1988 karsinta SM-sarjaan 1. 2 1 1 0 4 – 3 3 säilyi SM-sarjassa
1993 Ykkönen 1.(3.) 22 (7) 13 (3) 4 (2) 5 (2) 42(15) – 20(10) 43 (11) kars. suluissa, nousi Liigaan
1995 Ykkönen 12. 26 6 7 13 27 – 36 25
1996 Ykkönen pohjoislohko 7. 27 8 8 11 39 – 37 32
1997 Ykkönen pohjoislohko 8.(2.) 22 (2) 7 (0) 6 (2) 9 (0) 19(1) – 22(1) 27 (2) karsinta suluissa, putosi Kakkoseen
1998 Kakkonen pohjoislohko 1. 22 16 1 5 52 – 20 49 nousi Ykköseen
1999 Ykkönen 7. 27 10 7 10 45 – 45 37
2000 Ykkönen 1. 27 21 4 2 62 – 20 67 nousi Liigaan
2002 Liigakarsintasarja 1. 7 4 1 2 14 – 4 13 säilyi Liigassa
2004 Ykkönen 1. 26 16 6 4 51 – 22 54 nousi Liigaan
2007 Ykkönen 1. 26 16 8 2 44 – 17 56 nousi Liigaan
2008 karsinta Liigaan 1. 2 1 1 0 2 – 1 4 säilyi Liigassa
Huomioita
  1. ↑ Merkinnät karsintapelit ja vastaavat suluissa tarkoittaa, että sulkuihin on merkitty karsintojen o v-t-h tm-pm p erikseen, esim. 1933 B-sarjassa KuPS:n piti loppusarjaan (jossa pelattiin 5 ottelua) päästäkseen voittaa ensin kaksi vastustajaa, ja niiden tilastot on esitetty suluissa.
  2. ↑ 1945 sarja oli alun perin suunniteltu olemaan karsinta kauden 1945/46 Suomen sarjaan[15], mutta myöhemmin sarja on luokiteltu virallisesti 1945 vuoden sarjakaudeksi[16]

Muut viralliset kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisiksi kilpailuiksi ja otteluiksi on laskettu Suomen Palloliiton tai jalkapallon jonkun kattojärjestön (Veikkausliiga, Pelaajayhdistys, UEFA) järjestämät edustusjoukkueen ottelut.

Piirin sarjat 1926-1929[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Palloliittoon perustettiin 1926 Savon Piiri.[17] Samana vuonna aloitettiin pelata Savon piirin mestaruudesta. 1926 K.P:S. hävisi loppuottelussa Varkauden suojeluskunnan Palloilijoille 2-3. Seuraavat kolme kertaa K.P.S. hävisi loppuottelut Mikkelin Kilpa-Veikoille (2-3, 2-4 uusintaottelussa ja 2-4). K.P.S. pelasi 1926-29 piirin sarjassa yhteensä 12 ottelua, joissa voitot-tasan-häviöt ja maaliero oli 7-1-4 50-29.[18][19][20][21]

1930-35 piirinsarjasta noustiin B-sarjaan (ks. edellä). 1936 alkaen piirinsarjan otteluiden kilpailullinen merkitys KuPSille pieneni lähinnä harjoitusottelussa voittamiseksi.

Suomen cup 1955-2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS on osallistunut kilpailuun sen alusta alkaen eli vuodesta 1955. Vain kolmena vuotena (1960, 1963 ja 1966) KuPS ei ole osallistunut.[3][22][23][24][25] [26] [27]

Suomen cupissa KuPS:n parhaat saavutukset ovat:

Voitot 2: 1968 ja 1989

Häviäjänä finaalissa 3 kertaa: 2011, 2012 ja 2013

Häviäjänä välierässä 10 kertaa: 1959, -69, -78, -79, -81, -86, -88, -90, 2010 ja 2015

Häviäjänä puolivälierässä 11 kertaa: 1955, -56, -68, -74, -84, -85, -92, 2006, 2010, -14 ja 2016

KuPS on pelannut Suomen cupissa (1955-2016) yhteensä 180 ottelua, joissa on tullut 119 voittoa, 4 tasapeliä ja 57 häviötä, maaliero on 435–205. Neljä tasapeliä ovat otteluista, joiden rarkaisu ei löytynyt edes jatkoajan jälkeen, eikä rp-kilpailuratkaisutapa ollut vielä käytössä. Voitoiksi on laskettu 1955 ensimmäisen kierroksen tasapeliin päättynyt ottelu (OTP-KuPS 2-2), jonka voittajaksi KuPS ratkaistiin arvalla. Voittojen luvussa on myös 2 uusintaottelun voittoa, 1 rp-kilpailuvoitto ja 6 jatkoaikavoittoa. Häviöissä on 2 häviöön päättynyttä uusintaottelua, 5 rp-kilpailuhäviötä ja 7 jatkoaikahäviötä. Maaliluvuissa on mukana jatkoaikamaalit, samoin rp-kilpailuun päätyneistä otteluista maalit ovat jatkoajan jälkeisen tilanteen mukaiset.

Suomen cup 2017-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen cup 2017 oli uuden tyyppinen kilpailu. Uudistuksen myötä Liigacup poistui kilpailukalenterista. Kilpailu alkoi elokuussa 2016, jolloin alempisarjalaiset aloittivat. Vuoden 2017 alussa ylempien sarjatasojen joukkueet (Veikkausliiga, Ykkönen, Kakkosen nousukarsijat) tulivat mukaan, ja kilpailun 30 joukkuetta jaettiin viiteen kuuden joukkueen lohkoon.[28][29] KuPS tuli mukaan lohkovaiheessa ja pelasi ensimmäisen ottelunsa 20. tammikuuta voittaen JJK:n Kuopio-hallissa 9-1, yeisöä oli 1007. [30][31] KuPS putosi kilpailusta kun hävisi karsintaottelun Hongalle puolivälierään. KuPS pelasi cupissa yht. 6 ottelua, joista voitti neljä ja hävisi kaksi maalieron ollessa 22-9.[32]

2018 Suomen cupissa KuPS aloitti kilpailun lohkovaiheesta, voitti lohkonsa ja selviytyi puolivälierään, jossa tuli häviö HJK:lle. KuPS pelasi kilpailussa yht. kuusi ottelua, joista voitti viisi ja hävisi yhden maalieron ollessa 22-8.[33]

2019 Suomen cupissa KuPS aloitti kilpailun lohkovaiheesta, oli lohkonsa kuudes eli viimeinen. Lohkon neljä parasta selviytyivät neljännesvälieriin. KuPS pelasi kilpailussa yht. viisi ottelua, joissa pelasi kahdesti tasan ja hävisi kolme maalieron ollessa 6-11.[34]

2020 Suomen cupissa KuPS aloitti kilpailun lohkovaiheesta, oli lohkonsa toinen. Lohkon neljä parasta selviytyivät neljännesvälieriin, josta voitolla puolivärierään, jossa KuPS hävisi. KuPS pelasi kilpailussa yht. seitsemän ottelua, joista tuli neljä voittoa, kaksi tasapeliä ja yksi häviö maalieron ollessa 14-6 (häviö tuli rp-kilpailun jälkeen ja ko. ottelu on laskettu häviöksi, maaleiksi on laskettu tilanne jatkoajan jälkeen).[35]

Viking cup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking-cupista vastasi SPL ja kilpailulle nimen antanut laivayhtiö. Kilpailu pelattiin 5 kertaa vuosina 1972–76. Cupiin kelpuutettiin vuosittain 16 seuraa. Pääsarjasta tuli puolet eli sarjan 8 parasta (ensimmäisenä vuotena vain 7) ja loput tulivat alemmista sarjoista lähinnä tehtyjen maalien paremmuusjärjestyksessä. Kilpailu pelattiin cup-muotoisesti syksyisin varsinaisen kauden jälkeen. KuPS osallistui kilpailuun sen jokaisella 5 kerralla. KuPS:n paras saavutus oli 1973 välierähäviö (3. kierros) Lahden Reippaalle. KuPS voitti ensimmäisen kierroksen ottelunsa 1975; muina vuosina hävisi heti alkuun. KuPS pelasi kilpailussa kaikkiaan 8 ottelua, joista tuli 3 voittoa ja 5 häviötä, maaliero niissä oli 14–18. [36]

SM-hallisarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu pelattiin mm. vuosina 1981–83, 1987–92 ja 1994 [37].

- 1981: Talvella 1980/81 Palloliitto järjesti ensimmäisen SM-hallisarjan. Ottelut pelattiin Helsingin, Kuopion ja Oulun jäähalleissa (peli ns. kaukalojalkapalloa) sekä Turun ja Lahden jalkapallohalleissa (”oikeaa” jalkapalloa). KuPS jäi alkulohkossaan kolmanneksi[38], ja lohkon voittaja KPT oli lupulta lajin ensimmäinen Suomen mestariseura Helsingin jäähallissa pelatuissa loppuotteluissa[39].

- 1982: KuPS ei selviytynyt alkulohkostaan jatkopeleihin. Kyseisen lohkon ottelut pelattiin Kuopion jäähallissa, eli kyse oli kaukalojalkapallosta.[40]

- 1983: KuPS ei selviytynyt alkulohkostaan jatkopeleihin.[41] KuPS:n lohkon ottelut pelattiin Kuopion jäähallissa, eli kyse oli kaukalojalkapallosta.[42]

- 1987: Jalkapalloilun Sarjaseurat ry toteutti ensimmäisen kerran SM-hallisarjan. KuPS ei selviytynyt lohkostaan Tampereen Pirkkahallissa lohkovoittajien kesken pelattuihin loppuotteluihin[43].

- 1988: KuPS ei osallistunut[44].

- 1989: KuPS ei selviytynyt alkulohkostaan jatkopeleihin. Tuli lohkossaan toiseksi, voitti 2 ja hävisi yhden ottelun, maaliero oli yht. 4-3 (toinen voitoista tuli tasapelin jälkeisestä rp-kilpailun voitosta, rp-maaleja ei maalierossa).[45]

- 1990: KuPS selviytyi neljän seuran alkulohkonsa voittajana neljän seuran finaaliturnaukseen Lahden suurhalliin. jossa KuPS jäi viimeiseksi. Kilpailussa pelaamistaan kuudesta ottelusta KuPS voitti kolme ja hävisi kolme maaliron ollessa yht. 14-9. Yksi voitto ja yksi häviö ratkesivat rp-kilpailuissa, joiden maaleja ei ole laskettu mukaan em. maalieroon. [46][47][48][49][50][51]

- 1991:KuPS ei selviytynyt alkulohkosta jatkopeleihin. Oli lohkonsa viimeinen, 4:s, hävisi kaikki 3 otteluaan maalierolla yht. 3-10.[52] [53]

- 1992: KuPS ei selviytynyt alkulohkosta jatkopeleihin. Oli lohkonsa viimeinen, 4:s, hävisi kaikki 3 otteluaan, joista yhden rp-kilpailun jälkeen. Maaliero oli yht. 4-8 (maaleihin ei ole laskettu rp-kilpailun maaleja). [54] [55]

- 1994: KuPS selviytyi neljän seuran alkulohkonsa voittajana neljän seuran finaaliturnaukseen Kuopiohalliin, jossa KuPS hävisi pronssiottelussa HJK:lle. Kilpailussa pelaamistaan viidestä ottelusta KuPS voitti kaksi ja hävisi kolme maaliron ollessa yht. 8-8. [56][57][58][59]

Liigacup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigacup pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, kun sitä edeltänyt SM-hallisarja jäi pois.[60] Liigacup pelattiin viimeisen kerran vuonna 2016.[28] KuPS osallistui kilpailuun 12 kertaa 2004-16 vuosittain paitsi ei 2007[61][62][63][64].

KuPS pääsi jatkoon alkulohkoista 2006 (voitti kilpailun, KooTeePee hävisi finaalin), 2013 (välierähäviö FC Lahdelle), 2011 ja 2012 (puolivälierähäviöt HJK:lle) ja 2014 (puolivälierähäviö SJK:lle) .

KuPS pelasi Liigacupissa (2004–2016) yhteensä 69 ottelua, joissa tuli 20 voittoa, 16 tasapeliä ja 33 häviötä, maaliero on 85–111 (2013 puolivälierävoitto MyPa:sta rp-ratkaisulla on laskettu em. lukuihin 1-1 (90 min) –voittona).

Ykköscup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu pelattiin mm. vuosina 1993, 1995–97, 1999 ja 2000.

- 1993: Kilpailun nimenä oli I divisioonan hallimestaruus: Kilpailun voitti RP-Iirot-niminen seura Raumalta. KuPS:n sijoitus oli neljäs: voitti alkulohkonsa ja jäi loppusarjan viimeiseksi. KuPS pelasi kilpailussa yhteensä 5 ottelua, joissa voittoja oli 3 ja tappiota 2, maalieron ollessa 10-8. [65][66][67][68]

- 1995: Kilpailun nimenä oli Ykkösen hallimestaruus: Mestariksi pelasi Pallo-Iirot; voittivat loppuottelussa KuPS:n.[69]

- 1996: KuPS ei 4 parhaan joukossa.[70]

- 1997: Alkulohkoja 4, KuPS lohkonsa kolmas, eli ei päässyt jatkoon (lohkovoittajat välieriin). KuPS pelasi yhteensä neljä ottelua, joista tuli 2 voittoa ja 2 häviötä, maaliero oli 8-8.[71]

- 1999: KuPS ei päässyt jatkoon, kun ei voittanut alkulohkoaan (4 kpl). KuPS pelasi yhteensä neljä ottelua, joista tuli voitto, tasapeli ja 2 häviötä, maaliero oli 4-5.[72][73][74][75][76][77]

- 2000: KuPS:n sijoitus 3-4: voitti alkulohkonsa, hävisi välierässä kilpailun lopulliselle voittajalle Atlantikselle. Yht. KuPS 5 ottelua, 3 voittoa, 2 tappiota, maaliero 17-10.[78]

Charity Shield[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailussa pelaavat vastakkain edelliskauden mestari ja cupin voittaja. KuPS oli mukana vuonna 1990, jolloin kilpailun nimi oli Neste Charity Shield. Ottelu pelattiin 22.4. 1990 Olympiastadionilla: Kuusysi voitti KuPS:n 1-0. [79]

Eurocupit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS on osallistunut Eurocupeihin seuraavasti:

  • Euroopan cup (3 kertaa): 1959/60 (KuPS luopui, vastustaja olisi ollut Eintracht Frankfurt (Länsi-Saksa), 1967/68, 1975/76, 1977/78
  • Euroopan cup-voittajien cup (2): 1969/70, 1990/91
  • UEFA-cup (3): 1976/77, 1978/79, 1980/81
  • Eurooppa-liiga (5): 2011/12, 2012/13, 2018/19, 2019/20, 2020/21
  • Mestarien liiga (1): 2020/21 (häviöllä karsintakierroksella pääsi jatkamaan Eurooppa-liigassa)

KuPS on pelannut on yhteensä 36 Eurocup-ottelua alla esitetysti: 9 voittoa, 8 tasapeliä, sekä 19 häviötä.

KuPS:n ottelut Eurocupeissa. Ottelutuloksissa on KuPS:n maalit mainittu aina ensin (ottelut pelaamisjärjestyksessä, K kun KuPS pelasi kotiottelun ja V kun KuPS vieraissa). Tietojen lähteet 1967-91 kilpailuista Banzine-lehti[80] 2011 alkaen lähteet on esitetty ottelukohtaisina. 2020-21 kaudella ottelut pelattiin yksiosaisina.

  • 1967–1968: Ranska AS Saint-Étienne, Euroopan Cup, 1. kierros (V: 0-2, K: 0-3, KuPS hävisi yhteismaalein 0-5)
  • 1969–1970: Portugali Académica de Coimbra, Cup-voittajien cup, 1. kierros (V: 0-0, K: 0-1, KuPS hävisi yhteismaalein 0-1)
  • 1975–1976: Puola Ruch Chorzów, Euroopan Cup, 1. kierros (V: 0-5, K: 2-2, KuPS hävisi yhteismaalein 2-7)
  • 1976–1977: Ruotsi Östers IF, UEFA Cup, 1. kierros (K Mikkelissä: 3-2, V: 0-2, KuPS hävisi yhteismaalein 3-4)
  • 1977–1978: Belgia Club Brugge, Euroopan Cup, 1. kierros (K: 0-4, V: 2-5, KuPS hävisi yhteismaalein 2-9)
  • 1978–1979: Tanska B 1903, UEFA Cup, 1. kierros (K: 2-1, V: 4-4, KuPS voitti yhteismaalein 6-5)
  • 1978–1979: Tanska Esbjerg fB, UEFA Cup, 2. kierros (K Mikkelissä: 0-2, V: 1-4, KuPS hävisi yhteismaalein 1-6)
  • 1980–1981: Ranska AS Saint-Étienne, UEFA Cup, 1. kierros (K: 0-7, V: 0-7, KuPS hävisi yhteismaalein 0-14)
  • 1990–1991: Neuvostoliitto Kiovan Dynamo, Cup-voittajien cup, 1. kierros (K: 2-2, V: 0-4, KuPS hävisi yhteismaalein 2-6)
  • 2011–2012: Romania CS Gaz Metan Mediaș, UEFA Europa League, 2. karsintakierros (K: 1-0, V: 0-2, KuPS hävisi yhteismaalein 1-2)[81]
  • 2012–2013: Wales Llanelli AFC, UEFA Europa League, 1. karsintakierros (K: 2-1, V: 1-1, KuPS voitti yhteismaalein 3-2)[82]
  • 2012–2013: Israel Maccabi Netanya FC, UEFA Europa League, 2. karsintakierros (V: 2-1, K: 0-1, yhteismaalit 2-2, KuPS jatkoon vierasmaaleilla)[83]
  • 2012–2013: Turkki Bursaspor FC, UEFA Europa League, 3. karsintakierros (K: 1-0, V: 0-6, KuPS hävisi yhteismaalein 1-6)[84]
  • 2018–2019: Tanska FC Kööpenhamina, UEFA Europa League, 1. karsintakierros (K: 0-1, V: 1-1, KuPS hävisi yhteismaalein 1-2)[85].
  • 2019–2020: Valko-Venäjä FC Vitebsk, UEFA Europa League, 1. karsintakierros (K: 2-0, V: 1-1, KuPS voitti yhteismaalein 3-1)[86]
  • 2019–2020: Puola Legia Warszawa, UEFA Europa League, 2. karsintakierros (V: 0-1, K: 0-0, KuPS hävisi yhteismaalein 0-1)[87]
  • 2020–2021: Norja Molde FK, Mestarien liiga, 1. karsintakierros V: 0-5. KuPS häviöllä jatko Eurooppa-liigassa.[88]
  • 2020–2021: Slovakia Slovan Bratislava, Eurooppa-liiga, 2. karsintakierros K: 4-3 rp, 1-1 ja (0-0). [89]
  • 2020–2021: Liettua FK Suduva, Eurooppa-liiga, 3. karsintakierros K: 2-0.[90]
  • 2020–2021: Romania CFR Cluj, Eurooppa-liiga, play off kierros V: 1-3.[91]

KuPS:n seuraennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraennätyksiä pääsarjasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsarjaottelut ja tulokset aikajärjestyksessä lähteet ovat 1947/48-2006 Banzine-lehti[3] ja 2007-2017 Jalkapallokirjat[92]. Pelaajiin liittyvien tietojen lähteet ovat 1947/48–2006 Pelimiehet-kirjasta[93], ja 2007-2013 Jalkapallokirjoista[94]. Lähde on myös voitu esittää viitteenä erikseen, 2014 kaudesta alkaen ennätyksiin on esitetty lähdetiedot erikseen.


Pääsarjassa yhteensä

  • 64 = kaudet (1947/48 - 2020)
  • 1557 = pelatut ottelut (mukana varsinaiset sarjapelit, 1958 mestaruusuusinta, 1979-82 loppusarjat, 1988-89 alaloppusarjat, 1990 pudotuspelit, joista maaleihin ei ole laskettu rp-kisan maaleja, mutta voittajan/häviäjän on rp-kisa määrännyt; karsinta- ja karsintasarjojen pelejä ei ole otettu huomioon, eikä 7.6. 1984 pelattua KuPS-Kuusysi (1-2), joka pelattiin uudelleen).
  • 615 = voitot
  • 364 = tasapelit
  • 578 = häviöt
  • 2352 = tehdyt maalit
  • 2274 = päästetyt maalit
  • 1798 = pisteet (voiton 2 p muuttui 3 p:ksi 1991 alkaen. 1980-83 pisteiden puolitukset ennen loppusarjoja ei ole otettu huomioon)

Yllä esitetyt numeroarvot perustuvat Jalkapallokirjassa 2020 esitettyyn SM-sarjan maratontaulukkoon, johon on summattu 2019 jälkeiset pääsarjakaudet.[95] Em. Jalkapallokirjan maratontaulukkoon (kaudet 1947/48-2019) on laskettu v. 1990 KuPS:n pudotuspelit -rp-häviö Reippaalle tasapeliksi (eroja on siis tiedoissa tasapelit, häviöt ja pisteet), yllä ko. Reipas-ottelu on laskettu KuPS:n häviöksi.


Yleisöennätys pääsarjassa

  • 6787, KuPS – Elo (27.5.1969 Väinölänniemi)[96][3]. (on myös ”Vänärin” suurin yleisömäärä seurajalkapallo-ottelussa[97])
  • 7114, KuPS-Honka (6.10.2019 Savon Sanomat –areena) [98]


Pääsarjassa kauden aikana käytetty eniten pelaajia

- 28 eri pelaajaa: 1994[99], 2013[100]

- 27 eri pelaajaa: 2011[101], 2014[102], 2015[103], 2018[104]


Pääsarjassa kauden aikana käytetty vähiten pelaajia

- 14 eri pelaajaa: 1956

- 15 eri pelaajaa: 1947/48


Erilaisia muita ennätyksiä pääsarjasta

  • Sarjassa kauden aikana eniten voittoja: 17/33:sta ottelusta (52 % otteluista) kaudella 2018, 15/26 (58 %) 2010, 13/18 (72 %) 1958
  • Sarjassa kauden aikana eniten tasapelejä: 13/33 (39 %) 1991, 9/22 (41 %) 1962
  • Sarjassa kauden aikana eniten häviöitä: 18/26 (69 %) 1994, 18/33 (55 %) 1992
  • Sarjassa kauden aikana eniten tehtyjä maaleja: 62 maalia 22:ssa ottelussa (2.8 ottelua kohden) 1974, Veikkausliigassa 56/33 (1.70) 2018[105], VL 39/22 (1.77) 2020[106]
  • Sarjassa kauden aikana vähiten tehtyjä maaleja: 18/24 (0.8) 2006
  • Sarjassa kauden aikana eniten päästettyjä maaleja: 63/29 (2.2) 1980, VL 59/26 (2.3) 1994
  • Sarjassa kauden aikana vähiten päästettyjä maaleja: 12/18 (0.7) 1956, VL 24/27 (0.89) 2019[107]
  • Suurimmat voitot kotiottelussa: 8-0 (Jäntevä 1947, KoRe 1955, KPV 1974), 8-1 (TKT 1960), 7-0 (TuTo 1949), VL:ssa 7-1 (KuPS – Jazz 21.7.2002)
  • Suurimmat voitot vierasottelussa: 0-8 (Jäntevä – KuPS 1954 ), 0-7 (Ponnistus – KuPS 1968), VL:ssa 2-8 (Reipas – KuPS 22.8.1991)
  • Suurimmat häviöt kotiottelussa: 0-7 (KuPS – HPS 1957), VL:ssa 0-6 (KuPS – Inter 22.7.2012)
  • Suurimmat häviöt vierasottelussa: VL:ssa 8-0 (MyPa – KuPS 8.10.1994), 8-1 (FC Lahti – KuPS 11.8. 2008), 7-0 (VIFK– KuPS 1949)
  • Suurinumeroisimmat tasapelit: 4-4 (VIFK - KuPS 6.6.1948), 4-4 (KuPS – Reipas 12.6.1974), 4-4 (PPT – KuPS 20.11.1991), 4-4 (Inter – KuPS 29.6.2011), 4-4 (KuPS – JJK 31.7.2011)
  • Eniten maaleja yhdessä ottelussa 10: 22.8.1991 Reipas – KuPS 2-8; 11: tilastollisena erikoistapauksena eo. suurempi löytyy jalkapalloliigan ottelussa 2.9. 1990 KuPS-Reipas 4-5 rp. (1-1), eli kyse on puolivälieräottelusta, jossa voittaja haettiin rangaistuspotkukilpailusta, jos normaalipeliaika ei tuonut ratkaisua[108]
  • Eniten peräkkäisiä voittoja: 8 kpl 1972, VL 7 kpl 2019[109] ja 2020[110]
  • Eniten peräkkäisiä kotivoittoja: 7 kpl 1958 (+2 lisää 1959), VL 5 kpl 2017[111]
  • Eniten peräkkäisiä tasapelejä: 5 kpl 1991
  • Eniten peräkkäisiä kotitasapelejä: 3 kpl 1955, 1962, 1982, 1990, 2009, 2015[112]
  • Eniten peräkkäisiä häviöitä:7 kpl 2009
  • Eniten peräkkäisiä kotihäviöitä: 4 kpl 1987, 1991 ja 2003
  • Eniten peräkkäisiä otteluita ilman häviötä: 12 kpl 1969, VL 18 peräkkäisinä kausina (10 kpl kauden 2019 lopussa + 8 kpl kauden 2020 alussa) [113]
  • Eniten peräkkäisiä otteluita ilman voittoa: 10 kpl 1982 (+3 lisää 1983) +VL 10 kpl 2011, 12 kpl peräkkäisinä kausina (3+9) 1990-1991
  • Eniten peräkkäisiä voittoja kauden alusta: 4 kpl 1977, VL 2 kpl 2015[114]
  • Eniten peräkkäisiä tasapelejä kauden alusta: 3 kpl 2012
  • Eniten peräkkäisiä häviöitä kauden alusta: 4 kpl 2014 [115], 3 kpl 2016[116], 2009, 2008 ja 1983
  • Eniten peräkkäisiä otteluita kauden alusta ilman häviötä: 10 kpl 1972 ja 1974, VL 8 kpl 2020[117]
  • Eniten peräkkäisiä otteluita kauden alusta ilman voittoa: 9 kpl 1991, 8 kpl 2003 ja 2012, 7 kpl 2006
  • Eniten peräkkäisiä kotiotteluita ilman häviötä: saman kauden aikana 14 (1979), peräkkäisinä kausina 15 (1967-68 = 8+7, 1969-70 = 6+9)
  • Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa vastustajalle on tehty maali: 21 kpl 1979 (+1 lisää 1980 kauden alussa), VL 14 peräkkäisinä kausina (11 kpl kauden 2019 lopussa + 3 kpl kauden 2020 alussa) [118]
  • Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa vastustajalle ei ole tehty maalia: 6 kpl 2009
  • Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa KuPS:lle on tehty maali: 15 kpl 1960, VL 15 kpl 1994, 22 kpl peräkkäisinä kausina 2017-2018 (12+10)[119]
  • Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa KuPS:lle ei ole tehty maalia: 6 kpl 2016 (maalivahti Johannes Kreidl piti maalinsa puhtaana 615 minuuttia, laski maalin 28.4. HIFK:lle 45. min ja 9.6 Ilvekselle 32. minuutilla, joiden välillä pelasi peräkkäiset ottelut -ennätyksen 6 nollapeliä)[120][121][122][123], 4 kpl 2001, 2014[115]. (Alemmista sarjoista löytyy vuoden 2000 Ykkösestä 6 ottelun nollaputki. Noita 6 ottelua edelsi vielä 2 nollapeliä, joista viimeisin muuttui protestin takia 0-3 häviöksi, eli nollaputki alkaa virallisesti tuon ottelun jälkeen.)

Muita seuraennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri seurat joita vastaan KuPS on pelannut virallisissa otteluissa 1923 - 2020

KuPS:lla on ollut 156 eri suomalaisseuraa vastassa virallisissa kilpailuotteluissa (1923-2006[3], 2007-2013[124]. Vuodesta 2014 alkaen lähdetiedot on esitetty kustakin uudesta seurasta erikseen. Ulkomaalaisseuroja, joita vastaan KuPS on pelannut Eurocupeissa (aikavälillä 1967 - 2020), on ollut lisäksi yhteensä 20.


Pääsarjassa (aikavälillä 1947/48 - 2017) KuPS on pelannut kaikkiaan 67 eri seuraa vastaan

  • Järjestyksessä vastassa 1940-luvulla: HIFK, TPS, VIFK, HJK, VPS, Jäntevä, HPS, TuTo, KTP, I-Kissat, KIF (myöh. Kiffen), TuWe. 1950-luku: Kullervo, Haka, TPK, Sudet (Helsinki), TuPy, KaPa, KPT, KoRe, Pallo-Pojat, RU-38, GBK. 1960-luku: TKT, Drott, TaPa (= Tampereen Palloilijat), Reipas, HIK, MiPK, ÅIFK, Upon Pallo (Kuusysi), OTP, MP, KPV (myöh. Ykkösessä PV Kokkola, ja cupissa KPV-j), Ponnistus, Ässät, Elo. 1970-luku: Into, TPV, TaPa (= Tampellan Palloilijat), MyPa, OPS, Ilves. 1980-luku: Sepsi-78 (aik. 2-tasolla SePS), RoPS, PPT (Jazz), KePS, Jaro. 1990-luku: Kumu, FC Oulu, FinnPa. 2000-luku: Inter, Atlantis, Jokerit, TamU, FC Lahti, Allianssi, FC Hämeenlinna (aik. Ykkösessä K-Team), KooTeePee (myöh. nimellä FC KTP, 19.4.-15[125]), MIFK, TP-47, Honka, JJK Jyväskylä. 2010-luku: AC Oulu, SJK (23.4.2014 [126]), PK-35 Vantaa[127] (14.4.2016[128]), PS Kemi (4.5.2016[129])


Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla (aikavälillä 1930 - 2007) KuPS:n vastustajina on ollut 52 eri seuraa (pääsarjavastustajia ei ole lueteltu toistamiseen ao. listassa)

  • Järjestyksessä vastassa 1930-luvulla: KoPS, Sudet (Viipuri), HT, Reipas (Viipuri), ViPS, EIF, TuUL, Stjärnan, SP, KeKi, KUP, SoPS, WP-35, JoPS, JyP. 40-luku: YVPS, Akilles, Arsenal, PoPa, Iirot (P-Iirot), VPV, KaPS, SePS (Sepsi-78 myöh. cupissa), JBK, PsInto, TPV. 90-luku: PK-37, RP-Iirot, KontU, KajHa, Kultsu, TP-55 (TP-Seinäjoki), Rakuunat, PP-70, Gnistan, JJK, Kraft, VarTP, KPT-85, RiPS, FC Mikkeli, AC Vantaa, Pyry Nokia, 2000-luku: MuSa, Tervarit, Jokrut, Viikingit, FC Kuusankoski, VG-62, JIPPO, PK-35, Klubi 04


Kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla (Kakkonen 1998) vastustajina on ollut 6 eri seuraa, joita vastaan KuPS ei ole pelannut ylemmillä sarjatasoilla

  • Järjestyksessä: NP-H, Kanuunat, Santa Claus, Huima, Kings (Kuopio), Visan Pallo


Cup-kilpailuissa (aikavälillä 1923 - 2017) vastassa on ollut 31 muuta eri seuraa, joita vastaan KuPS ei ole pelannut sarjapeleissä

  • SM cup-kilpailuna 1923-29: Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat, Kuopion Osmo, MKV (yht. 3 seuraa)
  • Suomen cup järjestyksessä alkaen 1955: Veiterä, Tenho, KajPS, PeKa. 60-luku: SiU, VaKP. 70-luku: Sport, SavU, SaPa, Karpalo. 80-luku: Kumu-Peikot, KiPS, Kuohu, Virkiä, Sudet (Kouvola), EBK. 90-luku: FC Kuopio, JiiPee, Zulimanit. 2000-luku: Pantterit, STPS, SC Riverball, (SiPS/A-juniorit), FCV, (Honka/A-juniorit). 10-luku: (HJK/Töölö), PEPO (15.3.-15[130]), PK K-U (26.4.-15[131]), JäPS (21.4.2016[132]), AC Kajaani (2.2.2018[133]), KaaPo (17.6.2020[134]) (yht. 28 seuraa + 3 seurojen ei edustusjoukkuetta, joista SiPS on seurana uusi tuttavuus)


Kuopiolaisseurat, joita vastaan KuPS on pelannut virallisissa otteluissa

  • 6

Järjestyksessä ensimmäisen kerran vastassa Osmo (1926 SM cupina), KPT (1932 Savon piirinsarja, 1954 Mestaruussarja), Elo (1958 Suomen cup, 1969 Mestaruussarja), FC Kuopio (1994 Suomen cup), Kings (1998 Kakkonen), Zulimanit (1998 Suomen cup) [3][135]


Suomen cupin suurimmat voitot ja tappiot 1955 - 2016

Tuloksissa on otettu huomioon vain sellainen Suomen cup, jossa otteluparin häviäjä putoaa jatkosta, eli kilpailu pelataan ns. cup-järjestelmällä (näin oli KuPS:n osalta vuosina 1955-2016; KuPS ei osallistunut 2-osaisina ratkaistuihin ottelupareihin). Tiedot vuosilta 1955-2006 Banzine-lehdestä[3] ja vuosilta 2007-2016 Jalkapallokirjoista[136].

Suurimmat voitot:

  • 9 – 1 (1974: MyPa - KuPS)
  • 8 – 0 (1958: KuPS - Elo, 1974: SaPa - KuPS, 2014: HJK/Töölö - KuPS[137])
  • 8 – 1 (1998: Zulimanit - KuPS)


Suurimmat tappiot:

  • 0 – 6 (1984: KuPS – HJK)
  • 0 – 4 (1971: Reipas – KuPS)

Pelaajatilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen mestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausilta 1956-76 mestarit-nimien lähde on Jalkapallokirja 1981[138]. Muut ko. kauden aikana sarjaa pelanneet ja ottelut/maalit -tiedot ovat Pelimiehet-kirjasta[93]. Mestaruuden ratkaisupelitiedot ovat Banzine-kannattajalehdestä[3]. Kauden 2019 tietojen lähteet on esitetty ko. kohdassa.

1956 (mestaruus ratkesi ottelussa 30.9. HPS-KuPS 0-2): Keijo Hurri, mv (17 ottelua/- ei maaleja), Ilkka Heikkinen (18/-), Paavo Korhonen (18/-), Sakari Kukkonen (18/2), Gunnar Boman (16/-), Kauko Hakkarainen (18/2), Keijo Voutilainen (18/5), Timo Iivarinen (18/4), Mauno Repo (16/4), Seppo Pelkonen (15/6), Aarne Miettinen (14/5). Valmentaja Aaro Heikkinen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Veikko Pehkonen, mv (1/-), Kaarlo Hämäläinen (7/-), Eero Laurikainen (4/-).

1958 (mestaruus ratkesi uusintaottelussa 1.11. HPS-KuPS 0-1 ja.): Keijo Hurri, mv (18/-), Ilkka Heikkinen (12/-), Martti Hyvärinen (19/-), Kauko Hakkarainen (19/1), Gunnar Boman (19/2), Paavo Korhonen (19/1), Matti Hiltunen (10/5), Sulo Holopainen (19/8), Antero Kostilainen (19/12), Timo Iivarinen (17/6), Keijo Voutilainen (16/4). Valmentaja Martti Kosma. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Väinö Heiskanen, mv (1/-), Pekka Tirkkonen (10/1), Sakari Kukkonen (6/-), Kaarlo Hämäläinen (3/1), Pentti Pirskanen (2/-).

1966 (mestaruus ratkesi ottelussa 9.10. KuPS-TPS 3-0): Risto Pyykkö, mv (19/-), Hannu Raatikainen (20/-), Veikko Jokinen (22/-), Bo Sjöstedt (20/-), Gunnar Boman (21/3), Matti Väänänen (22/-), Ari Savolainen (21/1), Pekka Louesola (20/6), Antero Kostilainen (21/5), Markku Hyvärinen (20/16), Keijo Koistinen (12/4). Valmentaja Aaro Heikkinen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Pertti Hänninen, mv (4/-), Pentti Santala, mv (2/-), Pekka Patrikainen (6/5), Reijo Partanen (4/-), Jarmo Flink(4/-), Turo Flink (2/1), Seppo Kettunen (2/-), Seppo Kortelainen (1/-), Jaakko Marttila (1/-), Aulis Rautio (1/-).

1974 (mestaruus ratkesi ottelussa 29.9. HJK-KuPS 2-4): Kari Leskinen, mv (22/-) , Arvo Rautio (22/1), Pekka Vepsäläinen (22/-), Pekka Parviainen (14/1), Esa Heiskanen (22/7), Pekka Pitkänen (18/5), Pauli Koponen (22/3), Olavi Rissanen (22/13), Eero Rissanen (22/7), Ossi Loikkanen (22/9), Kari Kröger (21/3), Matti Eskelinen (11/4). Valmentaja Martti Räsänen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Ari Savolainen (11/3), Markku Kekäläinen (8/5), Antero Salo (4/-), Jari Viiliäinen (4/-), Jouko Parviainen (3/1), Seppo Törnroos (3/-).

1976 (mestaruus ratkesi ottelussa 26.9. KuPS-HJK 0-0): Kari Leskinen, mv (21/-), Pekka Parviainen(17/-), Ari Heikkinen (22/-), Kari Kröger (17/-), Pekka Vepsäläinen (22/2), Esa Heiskanen (22/7), Leo Houtsonen (22/2), Pauli Koponen (17/2), Matti Eskelinen (20/5), Olavi Rissanen (22/5), Seppo Törnroos (21/7), Ossi Loikkanen (21/7), Arvo Rautio (16/1), Matti Koskinen (12/2). Valmentaja Martti Räsänen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Markku Mönkkönen, mv (1/-), Ilkka Lappalainen (3/-), Kari Marttila (1/-).

2019 (mestaruus ratkesi päätöskierroksella 19. lokakuuta Turun Kupittaan jalkapallostadionilla ottelussa FC Inter-KuPS 0-2[139]): maalivahdit: Miika Töyräs, Otso Virtanen; puolustajat: Babacar Diallo, Luis Carlos Murillo, Jiri Nissinen, Juho Pirttijoki, Saku Savolainen, Vinko Soldo, Tabi Manga, Kalle Taimi; keskikenttä: Reuben Ayarna, Jere Hiltunen, Tommi Jyry, Ilmari Niskanen, Eetu Pellikka, Petteri Pennanen, Ville Saxman, Issa Thiaw; hyökkääjät: Arttu Heinonen, Rasmus Karjalainen, Lucas Rangel, Ats Purje, Eetu Rissanen, Tuco (Ariel Ngueukam[140]). [141]

Cup-voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voittajien nimet 1968 ja 1989 Jalkapallon pikkujättiläisestä[142]. 1968 ja 2021 cup-mestareiksi esitetään finaalissa pelanneet pelaajat, 1989 cup-mestareiksi on kerrottu ne pelaajat, jotka pelasivat ainakin yhdessä 1989 cup-kilpailun ottelussa. (1968 cupin finaalille löytyy toinenkin päivämäärä 12.10, jonka löytää mm. Jalkapallokirjoista [143] ja KuPSin seurahistoriakirjasta [144]).

Kaikki kolme KuPS:n voittamaa cupfinaalia on pelattu Olympiastadionilla.[145]


13.10.[146][147]1968 KuPS – KTP 2–1

Veli Pohjolainen, mv, Pertti Hänninen, Pekka Mäkelä, Matti Väänänen, Matti Terästö, Matti Tirkkonen, Pekka Louesola, Antero Kostilainen, Eero Rissanen, Teuvo Korpinen, Heikki Tirkkonen.


14.10.1989 KuPS – Haka 3–2

Jyrki Rovio, mv (5/-), Kari Tissari (3/-), Tuomo Hyvärinen (5/1), Markus Räsänen (2/-, ei pelannut finaalissa), Yrjö Happonen (4/-), Hannu Turunen (5/-), Jukka Mykkänen (3/-), Petteri Kupiainen (3/-, ei pelannut finaalissa), Janne Savolainen (4/-), Harri Nyyssönen (5/2), Kari Niskanen (4/-), Vesa Martiskainen (1/-, ei pelannut finaalissa), Jyrki Houtsonen (3/1, ei pelannut finaalissa), Jukka Turunen(5/3), Timo Vesterinen (4/2), Ari Kokkonen (4/-), Heikki Turunen (5/6). (Ottelu/maalit tiedot ovat ottelupöytäkirjoista.[148]).


8.5.2121 HJK-KuPS 4-5 rp (0-0), rp-kilpailun KuPS:n maalintekijät: 1-1 Boateng, 2-2 Popovits, 3-3 Udoh, 3-4 Tomas ja 4-5 Järvinen. Yleisöä oli puoli tusinaa eli arvonnassa lipun voittaneet.

KuPS kokonpano aakkosjärjestyksessä: Boateng Nana (kapteeni), Carrillo Daniel (64. kentältä poisto kahdesta varoituksesta), Haarala Santeri (79. Sale Usman), Hämäläinen Taneli, Nissilä Urho (79. Udoh Aniekpeno), Popovits Anton, Toivomäki Henri, Tomas Diogo, Uzochokwu Henry, Vidjeskog Axel (106, Järvinen Iiro), Virtanen Otso (mv)

Päävalmentaja Simo Valakari

[149]

Liigacup-voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS pelasi finaalissa (12.4. 2006 Finnair Stadium) kokoonpanolla: Patrick Bantamoi; Pyry Kärkkäinen, Patrik Turunen, Matti Hurme, Jonni Heikkinen; Janne Mahlakaarto (71. Seth Ablade), Medo, Jani Hartikainen, Tamas Gruborovics; Miikka Oinonen (90. Aleksandr Bagajev), Berat Sadik (90. Aki Sipilä).[150] Liigacupin 2006 muissa otteluissa KuPS:ssa pelasivat myös Raphael Edereho, Jussi Heikelä, Olli-Pekka Itälä, Samuli Kaivonurmi, Dimitri Klimov, Jean Michel N’Lend, Jari Partanen ja Harri Penttilä.[151] [152]

Kauden Banzai-pelaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2001 lähtien KuPS:n kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle, joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.[153]

Kauden nuori pelaaja

Suomea A-maaottelussa edustaneet pelaajat, kun seurana on KuPS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listassa esitetään pelaajan A-maaotteludebyytti kun pelaajan seurana oli KuPS. Jos pelaaja on pelannut myös joko EM- tai MM-karsintaottelun KuPSia edustaessaan, niistä ensimmäinen on esitetty.

2020 EM-kisoihin (osallistuvia maita yht. 24) karsitaan uudella tavalla. Nations Leaguesta (Kansojen liiga, josta tässä käytetään lyhennettä KL) mukaan pääsee neljä maata ja perinteisistä karsintaohkoista 20 maata. KL alkaa 6.9.2018 ja EM-karsintalohkot 2019. Suomi aloittaa KL:n 11. syyskuuta.[154].

Tietojen lähde ennen 2011 on Rakas Jalkapallo –kirja[155]. 2011 lähtien tiedot on lähteistetty erikseen.

(Pelaajat ja pelit tilanne ennen 5. syyskuuta 2021)


- Aulis Rytkönen, 15.6.-48 Suomi-Tanska 0-3, ens. karsintaottelu 8.9.-49 Irlanti-Suomi 3-0 (MM-karsinta)

- Seppo Pelkonen, 5.8.-53 Suomi-Ruotsi 3-3 (debyytti MM-karsintaottelussa)

- Keijo Hurri, mv, 20.5.-56 Suomi-Englanti 1-5 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Kauko Hakkarainen, 10.6.-56 Suomi-Ruotsi 1-3, ens. karsintaottelu 5.7.-57 Suomi-Puola 1-3 (MM-k)

- Keijo Voutilainen, 10.6.-56 Suomi-Ruotsi 1-3 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Timo Iivarinen, 4.11.-56 Puola- Suomi 5-0 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Matti Hiltunen, 14.9.-58 Suomi-Tanska 1-4 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Martti Hyvärinen, 22.6.-60 Suomi-Ruotsi 0-3 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Markku Hyvärinen, 26.6.-66 Suomi-Englanti 0-3, ens. karsintaottelu 2.10.-66 Suomi-Itävalta 0-0 (MM-k)

- Jarmo Flink, 24.8.-69 Suomi-Norja 2-2, ens. karsintaottelu 26.5.-71 Suomi-Wales 0-1 (EM-karsinta)

- Jouko Suomalainen, (debyytiksi ei ole laskettu 23.9.-70 pelaamansa ottelua Englannin amatöörejä vastaan), 7.10.-70 Tšekkoslovakia-Suomi 1-1 (debyytti EM-karsintaottelussa)

- Olavi Rissanen, 16.6.-71 Suomi-Tšekkoslovakia 0-4 (debyytti EM-karsintaottelussa)

- Eero Rissanen, 3.9.-75 Alankomaat-Suomi 4-1 (debyytti EM-karsintaottelussa)

- Esa Heiskanen, 19.5.-76 Suomi-Sveitsi 1-0, ens. karsintaottelu 13.6.-76 Suomi-Englanti 1-4 (MM-k)

- Aki Heiskanen, 5.4.-78 Neuvostoliitto-Suomi 10-2-0, ens. karsintaottelu 24.5.-78 Suomi-Kreikka 3-0 (EM-k)

- Petteri Kupiainen, (debyytiksi ei ole laskettu 7.6.-79 pelaamansa olympiakarsintaottelua) 4.7.-79 Suomi-Neuvostoliitto 1-1 (debyytti EM-karsintaottelussa)

- Ossi Loikkanen, 26.9.-79 Tanska- Suomi 1-0 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Leo Houtsonen, 1.3.-81 Suomi-Ruotsi 2-1, ens. karsintaottelu 13.5.-81 Bulgaria-Suomi 4-0 (MM-k)

- Hannu Turunen, 16.3.-83 DDR-Suomi 3-1, ens. karsintaottelu 17.4.-83 Puola-Suomi 1-1 (EM-k)

- Kari Laukkanen, mv, 17.2.-85 Ecuador-Suomi 3-1, ens. karsintaottelu 20.9.-86 Suomi-Wales 1-1 (EM-k)

- Juha Karvinen, 3.11.-88 Kuwait-Suomi 0-0 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Jari Poutiainen, mv, 6.11.-88 Kuwait-Suomi 0-0 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Jukka Turunen, 22.10.-89 Trinidad ja Tobago-Suomi 0-1 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Harri Nyyssönen, 13.3.-91 Puola-Suomi 1-1, ens. karsintaottelu 17.4.-91 Alankomaat-Suomi 2-0 (EM-k)

- Toni Tervonen, 30.10.-96 Suomi-Viro 2-2 (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa),

- IIja Venäläinen, 9.2.2011 Belgia- Suomi 2-0[156] (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)[157]

- Henri Toivomäki, 5.6.-18 Romania-Suomi 1-1[158] (ei pelejä EM- tai MM-karsintaotteluissa)

- Rasmus Karjalainen, 5.6.-18 Romania-Suomi 1-1[159], ens. karsintaottelu 11.9.-18 Suomi-Viro 1-0 (KL)[160]

- Ilmari Niskanen, 3.9.-20 Suomi-Wales 0-1 (debyytti EM-karsintaottelussa eli tässä Kansojen liiga -ottelussa).[161]

- Urho Nissilä, 1.9.-21 Suomi-Wales 0-0[162], ens. karsintaottelu 4.9.-21 Suomi-Kazakstan 1-0 (MM-k).[163]

Edustaneet KuPS:a ja olleet MM-lopputurnauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MM-kisa -edustukset 1978-2014 tietolähde [164]

- Wojcieh Rudy, edusti Puolaa MM-kisoissa 1978, 1/0 (pelatut ottelut/maalit). KuPS:ssa 1983-84

- Marcus Gayle edusti Jamaikaa MM-kisoissa 1998, 1/0. KuPS:ssa 1990

- Reuben Gabriel edusti Nigeriaa MM-kisoissa 2014, 1/0. KuPS:ssa 2017-18

- MM-kisajoukueessa olleet, mutta eivät pelanneet MM-otteluita: Valeri Brosin Neuvostoliiton joukkueessa 1990 (KuPS:ssa 1992) ja Azubuike Egwuegwe Nigerian joukkueessa 2014 (KuPS:ssa 2016-17).


- Abdalla El Said edusti Egyptiä MM-kisoissa 2018. Hän pelasi KuPSissa Veikkausliigaa 2018 ennen kisoja. Egypti – Uruguay -ottelun 16.6. pelanneesta El Saidista tuli ensimmäinen MM-kisoissa pelannut pelaaja, jonka seuraksi on merkitty suomalaisseura (eli KuPS).[165]

Pelaajaennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajannätysten tietojen lähteenä pääsarjan osalta vuosilta 1947/48–2006 on Pelimiehet-kirja[93]. Kaikki muut pelaajaennätykset ovat lähteistetyt erikseen.

  • Eniten pelattuja otteluita (viralliset ottelut lasketaan, ks. edellä): Tähän ei KuPS:n osalta löydy varmaa oikeata lukumäärää.
  • Eniten tehtyjä maaleja (viralliset ottelut lasketaan): ei tiedossa
  • Eniten sarjaotteluita (vain viralliset sarjaottelut lasketaan, eli kaudet 1930-39, 40/41, 45, 45/46-47/48, 1948-): ei tiedossa
  • Eniten sarjamaaleja: ei tiedossa


Pääsarjaottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- 275 Tuomo Hyvärinen (1980–1993)

- 257 Antero Kostilainen (1955–1970)

- 248 Olavi Rissanen (1970–1981)

- 241 Gunnar Boman (1952–1968)


Pääsarjamaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- 121 tai 125[166] Olavi Rissanen (1970–1981)

- 87 Antero Kostilainen (1955–1970)

- 70 Ossi Loikkanen (1972–1979)

- 58 Ilja Venäläinen (2001–03, 2008–13[167] )

- 50 Jukka Turunen (1986–1994)


Maalit yhdessä pääsarjaottelussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(tietolähde KuPS.fi[168])

Viisi maalia:

- Antero Kostilainen 31.7.1960 (KuPS – TKT 8-1)

Neljä maalia:

- Onni Kaitokari (21.9.1947 KuPS – Kotkan Jäntevä 8-0)

- Ilmari Pirinen 23.10.1949 (KuPS – TuTo 7-0)

- Aulis Rytkönen 16.9.1951 (KuPS – Sudet 7-2)

- Antero Kostilainen 11.5.1958 (KuPS – VPS 6-1)

- Antero Kostilainen 7.6.1959 (KuPS – TPS 7-2)

- Petteri Pennanen 25.4.2018 (IFK Mariehamn – KuPS 1-4)


Kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS 60 v-historiikki: ”Aaro Heikkinen aloitti pelaamisen KuPS:n edustusjoukkueessa 1920- ja 30-lukujen vaihteessa ja hän pelasi vielä v. 1948. Hänen tililleen kirjattiin 186 virallista ottelua ja 126 maalia".[169] Toinen yhteenveto Aaro Heikkisen urasta esittää hänen pelanneen KuPS:n edustusjoukkueessa vuosina 1929-1947.[170]. Ystävyysottelun 20.7.1930 Väinölänniemellä KPS- Kajaaniin Palloilijat (ottelun tulos 8-1) otteluraportissa kerrotaan Aaro Heikkisen esiintyneen ensimmäistä kertaa KPS:n kokoonpanossa, oli keskushyökkääjä.[171] Virallisen ottelun Aaro Heikkinen pelasi 24.8.1930 Väinölänniemellä, B-sarjaa Kotkan Palloseuraa vastaan (8-1).[172]

Edellä esitetyn perusteella Heikkinen voisi olla pelannut kauiten KuPSin edustusjoukkueessa. Em. Heikkisen ottelu- ja maalitiedot eivät perustu tässä artikkelissa käytettyihin viralliset ottelut laskentatapaan, eikä ole tiedossa tarkemmin mistä otteluista edellä esitetyt luvut ovat kotoisin. Heikkisen em. pelaajavuosina KuPS pelasi 20-luvulla SM-cupia ja sen jälkeen 16 kautena virallisina pidettyjä sarjoja (Ainakaan 1947/48 ja 1948 vuosien sarjoista ei ole löytynyt luotettavaa tietoa Heikkisen pelaamisesta).

Pääsarjakaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- 15 Gunnar Boman 1952, 1955-68

- 15 Antero Kostilainen: 1955-1970 (kaudella 1956 ei pääsarjaotteluita)

- 14 Pertti Hänninen 1959–1972

- 13 Ari Savolainen 1963-1975


Nuorimmat ja vanhimmat pääsarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikä laskettu vuodet = ikä vuosina ottelun tapahtumahetkellä + päivät = edellisestä syntymäpäivästä ottelun pvm:ään. Esim. Niskanen 15 v + 27.10. 2012:stä 6.10.2013:een = 344 pv.[173]


  • Nuorimmat pääsarjassa:

- 15 v 344 pv Ilmari Niskanen (s. 27.10.1997) 6.10.2013 Honka – KuPS[174]

- 16 v 167 pv Jerry Voutilainen (s. 29.3.1995) 12.9.2011 HJK – KuPS[175]

- 16 v 187 pv Eetu Rissanen (s. 15.10.2002[176]) 20.4.2019 KuPS– FC Honka[177]

- 16 v 188 pv Leo Houtsonen (s. 25.10.1958) 1.5.1975 VPS – KuPS[178]

- 16 v 212 pv Anssi Pellikka (s. 22.3.1975[179]) 20.10.1991 PPT– KuPS[180]

- 16 v 325 pv Reijo Partanen (s.13.9.1945[93]) 4.8.1962 Haka – KuPS[181]

- 16 v 332 pv Patrik Turunen (s. 1.7.1988) 29.5.2005 MyPa – KuPS[182]

- 16 v 357 pv Sakari Kukkonen (s. 21.9.1936) 13.9.1953 VIFK – KuPS[183][3]


  • Vanhimmat pääsarjassa:

- 41 v 278 pv Tero Taipale (s. 14.12.1972) 5.10.2014 KuPS-TPS[184]

- 37 v 300 pv Harri Ylönen (s. 21.12.1971) 17.10.2009 RoPS-KuPS[185]

- 36+ v Onni Kaitokari (s. 25.1.1912) viimeinen peli kaudella 1947/48

- 35 v 321 pv Istvan Mitring (s. 5.9.1969[186]) 23.7.2005 Jaro-KuPS[187]

Maalit yhdessä (virallisessa) ottelussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- 6 Ossi Loikkanen Suomen cup 7.8.1974 MyPa – KuPS 1-9 [188] [3]


Maali ensimmäisellä peliminuutilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- 9[189] tai 41[190] sek 0-1 Pekka Louesola, Mestaruussarja 25.4.1965 GBK-KuPS 2-1 [191]

- 12 sek 1-0 Petteri Pennanen, Veikkausliiga 7.10.2018 KuPS-Ilves 2-0[192]

- n. 15 sek 0-1 Seth Ablade, Suomen cup 4. kierros 14.5.2006 STPS-KuPS 1-6[193] [194]

Maalivahdin nollapelit kauden aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- 15 toiseksi korkein sarjataso: Juho Vahla Ykkösessä 2000[195]

- 13 pääsarja: Tomi Maanoja Veikkausliigassa 2014[196]

Maalivahtina tehdyt pelitilannemaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyrki Rovio: Kesäkuussa 1989 TPS-KuPS –ottelussa Rovio nousi maaliltaan kulmapotkutilanteseen ja puski maalin aivan pelin lopussa JukkaTurusen antamasta kulmasta (lopputulos 2-2[197]). Kauden 1999 alussa Roviolla oli erinomainen mahdollisuus tehdä toinenkin pääsarjamaali. Pelasi tuolloin FC Jazzissa (TPV vastassa). Pääsi yrittämään maalia rangaistuspotkusta, mutta ampui pallon ylähirteen; ei tullut maalia. [198]

Maalikuninkaat kausittain (alkaen kaudesta 1939)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaa edeltävien vuosien maalikuninkuudet jäävät tietojen puutteellisuuden takia jakamatta. 1939 jälkeen Olavi Rissanen on voittanut KuPSin maalikuninkuuden yhdeksänä eri kautena. Kuudesti KuPSin parhaaksi maalintekijäksi on yltänyt Antero Kostilainen ja viidesti Martti Pirinen ja Ilja Venäläinen. Aulis Rytkönen kerkesi saavuttaa neljä maalikuninkuutta; samaan pääsi Jukka Turunen.

Taulukossa pelaajan tekemiksi KuPS-maaleiksi kyseessä olevalla kaudella on laskettu kaikki sarjassa ja siihen liittyvissä otteluissa tehdyt maalit (runkosarja, erilaiset ylä- ja alaloppusarjat mukaan lukien karsintasarjat ja -ottelut sekä uusinnat sarjan sijoituksista).

Taulukon tietojen lähde 1939 - 2006 on Pelimiehet-kirja[93]. Kun Pelimiehet-kirjan tietoa on pidetty apävarmana, maalilukema on esitetty suluissa ja on esitetty jonkun muun lähteen toinen tieto. Kirjan virhetieto Jakoban (1999) kansalaisuudesta on korjattu. Kaudesta 2007alkaen tietolähteet on esitetty erikseen. Kun pelaaja on ulkomaalainen, hänen kansalaisuutensa on esitetty ko. maan lipulla.

Kausi Nimi Maalit
1939 Reino Miettinen 10
1940-41 Martti Pirinen 10
1942-44 KuPS ei mukana virallisessa sarjatoiminnassa -
1945 Martti Pirinen 11
1945-46 Martti Pirinen 12
1946-47 Martti Pirinen 13
1947-48 Aulis Rytkönen 9
1948 Martti Pirinen 11
1949 Aulis Rytkönen (11) 9[199]
1950 Martti Kosma 12
1951 Aulis Rytkönen 11
1952 Aulis Rytkönen 10
1953 Seppo Pelkonen 11
1954 Urho Väänänen 11
1955 Seppo Pelkonen 8
1956 Seppo Pelkonen 6
1957 Mauno Repo 7
1958 Antero Kostilainen 12
1959 Antero Kostilainen (10) 11[200]
1960 Antero Kostilainen 14
1961 Antero Kostilainen 11
1962 Antero Kostilainen 13
1963 Markku Hyvärinen 8
1964 Pertti Tiitta 10
1965 Markku Hyvärinen 7
1966 Markku Hyvärinen 16
1967 Antero Kostilainen (5), Ari Savolainen 6[201]
1968 Pekka Louesola 10
1969 Jarmo Flink, Pekka Louesola 8
1970 Olavi Rissanen 11
1971 Olavi Rissanen 16
1972 Olavi Rissanen 13
1973 Ossi Loikkanen 12
1974 Olavi Rissanen 13
1975 Olavi Rissanen 12
1976 Esa Heiskanen, Ossi Loikkanen, Seppo Törnroos 7
1977 Olavi Rissanen (12) 15[202]
1978 Olavi Rissanen 8
1979 Olavi Rissanen (11) 12[203]
1980 Heikki Turunen 13
1981 Olavi Rissanen 11
1982 Esa Heiskanen 9
1983 Jukka Sarnola (-), Jari Viiliäinen 9[204]
1984 Leo Houtsonen 8
1985 Jukka Sarnola 9
1986 Jukka Sarnola 5
1987 Jukka Turunen 14
1988 Jukka Turunen 7[205]
1989 Jukka Turunen 12
1990 Jamaika (Jamaika) Marcus Gayle 9
1991 Jukka Turunen 11
1992 Harri Ylönen (5) 6[206]
1993 Kimmo Pöyhönen 11
1994 Juha Karvinen 9
1995 Tomi Airaksinen 7
1996 Jussi Markkanen 14
1997 Venäjä (Venäjä) Igor Kotsherga, Juha Leskinen 3
1998 Kimmo Pöyhönen 11
1999 Jugoslavian liittotasavalta (Jugoslavian liittotasavalta)[207] Stevan Jakoba 13
2000 Ilja Venäläinen 14
2001 Peter Sampo 12
2002 Brasilia (Brasilia) Marco Pogioli 10
2003 Brasilia Marco Pogioli 6
2004 Kalle Parviainen 11
2005 Kalle Parviainen 11
2006 Miikka Oinonen 6
2007[208] Ilja Venäläinen 12
2008[209] Pele Koljonen 7[210]
2009[211] Ilja Venäläinen 7
2010[212] Nigeria (Nigeria)[213] Dudu 8
2011[214] Ilja Venäläinen 11
2012[215] Viro (Viro)[216] Ats Purje 6
2013[217] Ilja Venäläinen 12
2014[206] Viro Ats Purje 9
2015[218] Kanada (Kanada)[219] Charles Trafford 5
2016[220] Nigeria (Nigeria)[221] Gbolahan Salami 14
2017[222] Urho Nissilä, Nigeria Gbolahan Salami 9
2018[223] Rasmus Karjalainen 16
2019[224] Brasilia (Brasilia)[225] Lucas Rangel 8
2019[226] Nigeria (Nigeria)[227]: Aniekpeno Udoh 7

Päävalmentajat (1945 alkaen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen oli 49-vuotias voittaessaan valmentajana ensimmäisen suomen mestaruutensa[228]. Heikkinen valmensi KuPS:aa kahteen otteeseen, yhteensä 18,5 kautta. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Myös Räsänen valmensi seuraa kahteen otteeseen, 1970-ja 1990-luvuilla yhteensä 11 kauden aikana. Vuosina 2000-01 ja 2009-14 eli yhteensä kahdeksalla kaudella vaikuttanut Esa Pekonen on seuran sodanjälkeisen historian kolmanneksi pitkäaikaisin päävalmentaja. Valmentajalistasta alle 30-vuotiaana KuPSia ovat valmentaneet Veikko Jokinen (synt. 1942[229] eli oli 27-vuotias 1969), Heikki Turunen (s. 1959[230], eli oli 29-vuotias 1988) ja Aarre Miettinen (s. 1958[231], eli oli 29-vuotias 1987).

  • 1945-1945/46 syyskausi: Väinö Heikkinen[232]
  • 1946–1957: Aaro Heikkinen[233]
  • 1958: Martti Kosma
  • 1959: Reino Miettinen
  • 1960: Veikko Pehkonen[234]
  • 1961–1965: Aaro Heikkinen
  • 1966–1968: Gunnar Boman
  • 1969–1971: Veikko Jokinen[235]
  • 1972–1979: Martti Räsänen
  • 1980: Matti Terästö (alkukausi), Jarmo Flink (loppukausi)
  • 1981: Ari Savolainen
  • 1982: Matti Väänänen
  • 1983–1985: Puola (Puola)[236]Boguslaw Hajdas
  • 1986: Jouko Pasanen[237]
  • 1987: Jouko Pasanen, 15.7. lähtien Aarre Miettinen

Valmentajatilaston lähteet ovat (ellei toisin mainittu):

1945-1989 KuPS-historia 2004[251]. Erot vuosina 1945, -47, -60, 1969-71, -86, -88, -89 on lähteistetty erikseen.

1993, 1995-2000, 2004, 2007 Kups.fi[252]. Veikkausliigat 1990-92, 1994, 2001-03, 2005-06, 2008-13 tietojen lähde on Veikkausliigan valmentajajatilastot[253]. Vuodesta 2014 alkaen vaihdosten ajankohtatiedot on lähteistetty luetteloon erikseen.

Juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä otsikossa esitettyjen tietojen (tilanne 2019 kausi mukaan lukien) lähteinä vuosilta 1942-1970 on käytetty mm. SPL:n vuosikertomuksia[254] ja vuosilta 1971-2019 Jalkapallokirjoja[255]. Jos tietoa ei ole esitetty em. lähteissä, ne on lähteistetty erikseen. Yhteenveto tässä esitetyistä juniorien SM-kilpailuista (1942 – 2019), niiden voittajista on esitetty Jalkapallokirjan luettelossa nuorten mestarit [256]

Ensimmäinen varsinainen juniorijoukkue (A-nuoret) muodostettiin KuPS:aan keväällä 1945[257] A-nuorissa KuPS on saavuttanut 1942–2019 SM-mitaleita yhteensä 37 kpl (kulta 14, hopea 10 ja pronssi 13). B-nuorten SM-kilpailussa 1971-2018 KuPS:n mitalilista on 8 – 6 – 8. C-nuorissa (1971-2014, yhteisjoukkueen mitaleita ei ole laskettu KuPS:lle) KuPSin ainoa Suomen mestaruus tuli vuonna 1977. D-nuorissa Suomen mestaruuksia ehti kertyä 3 kpl (1972, 1977 ja 1983). 1994 KuPS voitti toisen D-junioreille järjestetyistä ”SM-turnauksista” – nimeksi oli tullut Aulis Rytkönen -turnaus – toisen voitti HJK. Suomen Nappulaliigaliitto aloitti SM-turnaukset 1964 (ikäraja 11 v). KuPS on voittanut nappula-mestaruuden kolme kertaa (1964–66 eli kaikki kolme peräkkäin heti alussa).

A-, B- ja C-nuoret KuPS sijoitukset SM-kilpailussa vuosittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-nuorissa 1942-1953 ratkaistiin ensin SPL:n mestaruus, jonka jälkeen Suomen mestaruudesta pelasaivat SPL:n ja TUL:n mestarit. 1954 alkaen SM-kilpailu järjestettiin avoimena kaikille seuroille. KuPS pääsi 1953 SPL-kilpailussa välieriin, jossa hävisi tulevalle Suomen mestarille VIFK:lle.[258] B- ja C-pojissa mestaruuksista on kilpailtu 1971 alkaen. C-poikien kilpailun nimi on ollut 1993 alkaen Kai Pahlman –turnaus, Vuosina 1996-2000 C:n mestaruuksia jaettiin vuosittain kahdelle seuralle.[259]

A-nuoret
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1950 1 1 2 3 n p
1960 2 2 2 1 p 2 3 6 3 3
1970 2 5 1 1 5 1 2 1 1 1
1980 3 3 7 4 2 3 1 1 3 6
1990 4 11 - 6 3 5 3 3 4 4
2000 1 8 2 6 - - - - 3 3
2010 6 7 4 - 1 2 5 - 9 1
2020 9

p = sijat 5-8, n = sijat 9-16
- ei mukana tai ei SM-sarjassa
2020 P20 KuPS = 9:s[260]

B-nuoret
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1970 1 1 1 2 2 4 5 3 -
1980 3 1 3 - 2 2 6 1 3 1
1990 2 3 4 10 - 7 3 3 5 10
2000 - 8 10 - 8 9 5 1 8 8
2010 12 - 6 1 2 3 7 9 8 yj

- ei mukana SM-loppusarjassa
yj KuPS mukana yhdistetyssä
joukkueessa

C-nuoret
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1970 2 2 2 - 4 2 1 5 5
1980 7 7 - 2 10 4 3 8 3 4
1990 5 3 16 16 3 ?
2000 ? ? - 7 3 7 9 4 4
2010 15 13 3 8 6 yj yj yj yj yj

- ei 16 parhaan joukossa
yj KuPS mukana yhdistetyssä joukkueessa
? sijoitus ei tiedossa

D-nuorten ja nappuloiden SM-kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D-pojissa mestaruuksista on kilpailtu vuodesta 1971. Kilpailun nimi on ollut 1992 alkaen Aulis Rytkönen –turnaus. Vuosina 1994-1998 D:n mestaruuksia jaettiin vuosittain kahdelle tai kolmelle seuralle. Nappuloiden (E-pojat) mestaruuksista kilpaileminen alkoi 1964. Viimeiset turnaukset järjestettiin D:ssä 1998 ja nappuloissa 1993.[261] Nappuloissa vuosien 1980, 1982-86, 1988-89 ja 1992 sijoitusten lähdetieto esitetään kilpailua seuraavan vuoden jalkapallokirjoissa. Muilta vuosilta lähdetiedot on esitetty erikseen.

D-nuoret
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1970 2 1 7 6 10 2 1 2 2
1980 3 4 3 1 6 2 9 3 6 -
1990 16 5 - -

- ei 16 parhaan joukossa

Nappulat
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1960 1 1 1[262] pve[263] pve[264] ei L[265]
1970 ei L[266] 2[267] ei L[268] ei L[269] ei L[270] 5-16[271] 3[272] 11[273] 2[267] pve[274]
1980 7 11[275] >16 ei L 14 5 2 5-32[276] >16 >16
1990 ? >16[277] 11 ?

ei L = ei mukana lopputurnauksessa

>16 = ei 16 parhaan joukossa

pve = puolivälierähäviö eli sija 5-8

? sijoitus ei tiedossa

KuPS:n junioreiden mitalisijoitukset valtakunnallisissa taitokilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorten SM-tekniikkakilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran 1954.[278] Ohessa on esitetty KuPS-junioreiden mitalisijoitukset vuosilta 1954-1971 ja 1987 alkaen. Vuosilta 1972-1986 tietoja ei ole käytettävissä. . Tiedot vuosilta 1954-1971 perustuvat ko, vuoden SPL:n toimintakertomuksiin ja vuosilta 1987- kilpailua seuraavan vuoden Jalkapallokirjoihin, esim. Harri Ylönen[279]. Nykyään taitokilpailun lajit ovat: ponnauttelu, pujottelu, syöttö, kuljetuslaukaus, pusku ja pituuspotku.[280]

1955 1. Pauli Nuutinen[281]

1961 2. Ari Savolainen[282]

(1972-86 tiedot puuttuvat)

1987 B 1. Harri Ylönen

1991 C 2. Janne Törmälä, F 3. Markku Paukkunen

1992 F 1. Jukka Savolainen

1993 C 3. Mikko Vehviläinen, E 2. Jukka Savolainen

1994 C 2. Mikko Vehviläinen

1995 B 1. Juha Leskinen

1996 C 1. Jukka Savolainen

1998 B 1. Pasi Karppinen

1999 C14 2. Marko Kivilä

2002 D12 3. Petteri Pennanen, E11 2. Tuomas Rannankari

2003 C14 2. Joonas Iskanius

2004 C14 2. Petteri Pennanen, D13 2. Tuomas Rannankari, F10 3. Heikki Koivisto

2005 C15 2. Jyrki Juvonen, E11 2. Heikki Koivisto

2006 C14 1. Juha-Antti Rissanen, D13 2. Aleksi Paananen

2007 C14 1. Aleksi Paananen, C14 3. Jeremias Kettunen

2010 C15 3. Antti Lähtevänoja

2012 E10 1. Paulus Rannankari

2014 C15 3. Jarno Lauronen, D13 1. Eero Ryhänen


(Kupsilaisia ei kolmen parhaan joukossa 1988-90, 1997, 2000-01, 2008-09, 2011, 2013, 2015-2019.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kanerva, Juha ym.: Jalkapallon pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7.
  • Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  • Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  • Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Savon Sanomat 3.6.1923, s. 2
  2. ↑ Savo mm. 15.6.1935, s. 5
  3. ↑ a b c d e f g h i j Banzine III/2006. BANZAI – KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  4. ↑ Karjalainen s.166-167
  5. ↑ Piipponen, Esko – Helikari, Torsti – Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1972, s. 86-89. Turku: Suomen Palloliitto, 1972.
  6. ↑ Kanerva, s. 461-475 SM-sarja 1930-89
  7. ↑ Jalkapallokirjat 1991–2020
  8. ↑ Savon Sanomat 5.11.2020 s. A26 (Veikkausliiga 2020 lopputaulukko)
  9. ↑ SPL toimintakertomus 1943, s. 19
  10. ↑ Savo-lehti
  11. ↑ SPL toimintakertomus 1942, s. 18
  12. ↑ Helsingin Sanomat 31.8. 1942 s. 8
  13. ↑ KPS:n toiminnasta 1930 (Vuosikertomus), allekirjoitus 13.10.1930, siht. Elis Lyytikäinen. Urheilukirjaston arkisto: 8.6. KPS-Iisalmen Palloilijat 6-1, 29.6. KPS- Mikkelin KV 2-0
  14. ↑ Savon piirin vuosikertomus 1934, allekirjoitus 5.12.1934 sihteeri Elis Lyyytikäinen
  15. ↑ Karjalainen s. 169
  16. ↑ Jalkapallokirja 1972, s.86-97 ”II divisioona kautta aikojen”
  17. ↑ Savo4.5.1926 s. 5
  18. ↑ Savot 1926: 9.6. s. 6, 12.6. s. 4, 29.6. s. 5
  19. ↑ Savot 1927: 28.6. s. 7, 9.8. s. 4
  20. ↑ Savot 1928: 4.7. s. 4, 17.7. s. 4, 18.9. s. 5, 2.10. s.4
  21. ↑ Savot 1929: 6.7. s. 4, 14.7. s. 7, 25.9. s. 6
  22. ↑ Jalkapallokirjat 2008–2015
  23. ↑ Jalkapallokirja 2016, s. 316-317. Suomen Palloliitto, 2016.
  24. ↑ Savon Sanomat 19.3.2016 s. A26
  25. ↑ Savon Sanomat 6.4.2016 s. A16
  26. ↑ Savon Sanomat 22.4.2016 s. A26
  27. ↑ Helsingin Sanomat 16.6.2016 s. A34
  28. ↑ a b Savon Sanomat 25.5.2016, s. A15
  29. ↑ Helsingin Sanomat 22.1.2017, s. A23
  30. ↑ Savon Sanomat 19.1.2017, s. A19
  31. ↑ Savon Sanomat 21.1.2017, s. A16
  32. ↑ Jalkapallokirja 2018, s. 345
  33. ↑ Jalkapallokirja 2019, s. 351-352
  34. ↑ Jalkapallokirja 2020, s. 327
  35. ↑ Savon Sanomat 29.2.2020 s. A21, 18.6.2020 s. A26, 25.6.2020 s. A18
  36. ↑ Jalkapallokirjat 1973–1977
  37. ↑ Jalkapallokirjat 1982–84, 1988–93 ja 1995
  38. ↑ Jalkapallokirja 1982 s. 143
  39. ↑ Tuovinen s. 270-271
  40. ↑ Savon Sanomat 24.1.1984
  41. ↑ Jalkapallokirja 1984 s. 162
  42. ↑ Hallisarjan kilpailutapa ja otteluohjelma. SPL Helsinki, Heikki Meri. 12.1.1983
  43. ↑ Toimintakertomus 1987. Sarjaseurat ry.
  44. ↑ Toimintakertomus 1988. Sarjaseurat ry.
  45. ↑ Helsingin Sanomat 22.1. 1989, s. A 36 ja 23.1. 1989, s. 35-36
  46. ↑ Savon Sanomat 15.1.1990, s.17
  47. ↑ Savon Sanomat 22.1.1990, s.17
  48. ↑ Savon Sanomat 25.2.1990, s.17
  49. ↑ Savon Sanomat 17.3.1990, s.24
  50. ↑ Savon Sanomat 18.3.1990, s.26
  51. ↑ Savon Sanomat 19.3.1990, s.16
  52. ↑ Savon Sanomat 17.2. 1991, s. 30
  53. ↑ Savon Sanomat 18.2. 1991, s. 24
  54. ↑ Savon Sanomat 16.2. 1992, s. 23
  55. ↑ Helsingin Sanomat 17.2. 1992, s. D8
  56. ↑ Savon Sanomat 27.2.1994, s.22
  57. ↑ Savon Sanomat 28.2.1994, s.18
  58. ↑ Savon Sanomat 13.3.1994, s.21
  59. ↑ Savon Sanomat 13.3.1994, s.22
  60. ↑ Helsingin Sanomat 2.12.2000, s. C12
  61. ↑ Banzine I/2006 tiedot vuosilta 2004, -05 ja -06. Banzai-KuPSin kannattajat ry. 2006.
  62. ↑ Jalkapallokirjat 2009-15, tiedot vuosilta 2008-14
  63. ↑ Jalkapallokirja 2016, s. 288-289. Suomen Palloliitto, 2016.
  64. ↑ Savon Sanomat 21.2.2016 s. A17
  65. ↑ Savon Sanomat 13.2.1993
  66. ↑ Savon Sanomat 15.2.1993
  67. ↑ Helsingin Sanomat 14.3.1993
  68. ↑ Helsingin Sanomat 15.3.1993
  69. ↑ Lahtinen, Esko S. – Lahtinen, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1996, s. 14. Suomen Palloliitto, 1996. ISSN 0787-7188.
  70. ↑ Lahtinen, Esko S. – Forsblom, Mauri – Heinonen, Markku – Lahtinen, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 20-22. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
  71. ↑ Veikkaaja 16/14.4.1997. Erikoisliite Futiskesä97
  72. ↑ Savon Sanomat 21.2.1999, s. 20
  73. ↑ Savon Sanomat 14.3.1999, s. 19
  74. ↑ Veikkaaja 8/22.2.1999, s. 37
  75. ↑ Veikkaaja 9/1.3.1999, s. 39
  76. ↑ Veikkaaja 10/8.3.1999, s. 27
  77. ↑ Veikkaaja 11/1.3.1999, s. 23
  78. ↑ Toimintakertomus 2000. Sarjaseurat ry
  79. ↑ Helsingin Sanomat 19.4. 1990, s. C9 ja 23.4. 1990, s. D3
  80. ↑ Banzine IV/2002. Banzai KuPS Fan Club. 2002.
  81. ↑ Jalkapallokirja 2012 s. 21 ja s. 219
  82. ↑ Savon Sanomat 2012: 4.7. s. 1, 6.7. s. 18, 12.7. s. 18, 13.7. s. 15
  83. ↑ Savon Sanomat 2012: 19.7. s. 18, 20.7. s. 22, 26.7. s. 1, 27.7. s. 18
  84. ↑ Savon Sanomat 2012: 2.8. s. 1, 3.8. s. 20, 9.8. s. 1, 10.8. s. 18
  85. ↑ Savon Sanomat 12.7.2018 s. A15, 13.7.2018 s. A12, 20.7.2018 s. A15
  86. ↑ Savon Sanomat 9.7.2019 s. A1, 12.7.2019 s. A14, 20.7.2019 s. A16
  87. ↑ Savon Sanomat 25.7.2019 s. A14, 31.7.2019 s. A1, 2.8.2019 s. A16
  88. ↑ Savon Sanomat 18.8.2020 s. A16, 20.8.2020 s. A30
  89. ↑ Savon Sanomat 17.9.2020 s. A20, 18.9.2020 s. A18
  90. ↑ Savon Sanomat 24.9.2020 s. A17, 25.9.2020 s. A21
  91. ↑ Savon Sanomat 1.10.2020 s. A28, 2.10.2020 s. A18
  92. ↑ Jalkapallokirjat 2008-2018
  93. ↑ a b c d e Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
  94. ↑ Jalkapallokirjat 2008-2014
  95. ↑ Jalkapallokirja 2020, s. 285 1947/48-2019 KuPS 63 kautta: 1535-603-359-573-2313-2248-1757, Savon Sanomat 5.11.2020 s. A26 kausi 2020: 22-12-5-5-39-26-41
  96. ↑ Karjalainen s. 42
  97. ↑ Savon Sanomat 11.5.2005, s. 25
  98. ↑ Savon Sanomat 7.10.2019 s. A14
  99. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1995, s. 217-218. Suomen Palloliitto, 1995. ISSN 0787-7188.
  100. ↑ Jalkapallokirja 2014, s. 272. Suomen Palloliitto, 2014.
  101. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2012, s. 273. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
  102. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 268. Suomen Palloliitto, 2015.
  103. ↑ Jalkapallokirja 2016, s. 273. Suomen Palloliitto, 2016.
  104. ↑ Savon Sanomat 28.10.2018 s. A16
  105. ↑ Jalkapallokirja 2019, sivu 277
  106. ↑ Savon Sanomat 5.11.2020, s. A26
  107. ↑ Jalkapallokirja 2020 s. 254
  108. ↑ Helsingin Sanomat 1.9.1990 s. C6 ja 3.9.1990 s. D2
  109. ↑ Jalkapallokirja 2020 s. 271-276 (10.8-27.9)
  110. ↑ Savon Sanomat 10.8.2020, s. A18 ”4-4-1 16p”, 28.9.2020, s. A18 ”11-4-1 37p”
  111. ↑ Jalkapallokirja 2018, s. 271-298
  112. ↑ Jalkapallokirja 2016, s. 243-268. Suomen Palloliitto, 2016.
  113. ↑ Jalkapallokirja 2020, s. 270-276, Savon Sanomat 10.8.2020, s. A18 ”0-3 häviö ->4-4-1 16p”
  114. ↑ Savon Sanomat 4.5.2015, s. 17
  115. ↑ a b Jalkapallokirja 2015, s. 237-264. Suomen Palloliitto, 2015.
  116. ↑ Jalkapallokirja 2017, s. 255-257. Suomen Palloliitto, 2017.
  117. ↑ Savon Sanomat 10.8.2020, s. A18 ”0-3 häviö ->4-4-1 16p”
  118. ↑ Jalkapallokirja 2020, s. 270-276, Savon Sanomat 2.7.2020 s. A16, 8.7.2020 s. A16, 13.7.2020 s. A16,
  119. ↑ Jalkapallokirja 2018, s. 271-298, Jalkapallokirja 2019, s. 278-305
  120. ↑ Savon Sanomat 27.4.2016, s. A18
  121. ↑ Savon Sanomat 28.4.2016, s. A18
  122. ↑ Savon Sanomat 9.6.2016, s. A17,A18
  123. ↑ Savon Sanomat 10.6.2016, s. A21
  124. ↑ Jalkapallokirjat 2007-2014
  125. ↑ Jalkapallokirja 2016, s. 244. Suomen Palloliitto, 2016.
  126. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 240. Suomen Palloliitto, 2015.
  127. ↑ Savon Sanomat 2.4.2016 s. A22
  128. ↑ Helsingin Sanomat 15.4.2016 s. A38
  129. ↑ Savon Sanomat 5.5.2016 s. A20
  130. ↑ Savon Sanomat 16.3.-15, s. 13
  131. ↑ Savon Sanomat 26.4.-15
  132. ↑ Helsingin Sanomat 22.4.2016 s. A33, A37
  133. ↑ Savon Sanomat 29.1.2018 s. A30 ja 3.2. s. A18
  134. ↑ Urheilulehti 26/24.6.2020 s.48
  135. ↑ Karjalainen s. 166
  136. ↑ Jalkapallokirjat 2008-2017
  137. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 307. Suomen Palloliitto, 2015.
  138. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Salopuro, Kaija – Suomalainen, Ilkka: Jalkapallokirja 1981, s. 114-115. Suomen Palloliitto, 1981. ISBN 951-9392-02-5.
  139. ↑ Helsingin Sanomat 20.10.2019 s. A30-A31
  140. ↑ Savon Sanomat 20.10.2019 s. A21 (Tucon toinen nimi)
  141. ↑ Savon Sanomat 20.10.2019 s. A16-A17 ”Suomen mestarit”
  142. ↑ Kanerva, s. 483-485 Suomen cupin loppuottelut
  143. ↑ Jalkapallokirjat 1980-2021, Jalkapallokirjoissa 1969-79 SPL on sitä mieltä, että pvm on 13.10
  144. ↑ Karjalainen s. 38
  145. ↑ Savon Sanomat 8.5.2021, s. A21 ja 9.5.2021 s. A15
  146. ↑ Helsingin Sanomat 13.10.1968, Otteluennakko
  147. ↑ Haaskivi, Olavi – Heinonen, Raimo – Lindroos, Jim – Piipponen Esko: Jalkapallokirja 1969, s. 72. Turku: Suomen Palloliitto, 1969.
  148. ↑ Ottelupöytäkirjat Suomen cup 1988–2008. Urheilukirjasto.
  149. ↑ Savon Sanomat 9.5.2021 s. A14, A15, A18 (muutettu SS:n esittämä nimijärjestys aakkosjärjestykseen), Helsingin Sanomat 9.5.2021 s. A36 yleisömäärä
  150. ↑ Savon Sanomat 13.4.2006
  151. ↑ Savon Sanomat 9.2.2006 s. 24
  152. ↑ Savon Sanomat 25.3.2006
  153. ↑ Banzai-pelaaja KuPS ry.. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 13.3.2016.
  154. ↑ Savon Sanomat 5.9.2018, s. A 16
  155. ↑ Lautela & Wallén. Tilastot s. 365-405
  156. ↑ Jalkapallokirja 2012 s. 45
  157. ↑ Jalkapallokirja 2018 s. 167 ”Iljalla A-maaotteluita 1 kpl
  158. ↑ Savon Sanomat 6.6.-18 s. A18 ”Toivomäki avauksessa, ens. kupsilainen A-mj sitten Ilja V:n 2011”
  159. ↑ Savon Sanomat 6.6.-18 s. A18 ” Karjalainen kentälle 63. min”
  160. ↑ Jalkapallokirja 2019, s. 32
  161. ↑ Savon Sanomat 5.9.2020 s. A21
  162. ↑ Savon Sanomat 2.9.2021 s. A22
  163. ↑ Savon Sanomat 5.9.2021 s. A14
  164. ↑ Helsingin Sanomat 13.6.2018, s. B 20-21
  165. ↑ Helsingin Sanomat 13.6.2018 s. B20-21, Savon Sanomat 15.6. s. A20 ja 16.6. s. A18
  166. ↑ Karjalainen s. 195
  167. ↑ Jalkapallokirjat 2009-2014
  168. ↑ Kups-kapteeni Petteri-Pennanen teki harvinaista seurahistoriaa Kuopion Palloseura 28.4.-18. Viitattu 30.4.2018.
  169. ↑ Tuunanen s. 28
  170. ↑ Urheilumme kasvot, osa 3 Jalkapallo s. 119
  171. ↑ Savot 18.7.1930 s. 4 ja 22.7.1930 s. 5
  172. ↑ Savot 23.8.1930 s. 5 ja 27.8.1930 s. 5
  173. ↑ Laskentatapa vastaava kuin kirjassa Sunderland The Completen Record, s. 456. Breedon Books. 496 s.2005
  174. ↑ Jalkapallokirja 2014, s. 266,411. Suomen Palloliitto, 2014.
  175. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2012, s. 261,409. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
  176. ↑ Jalkapallokirja2019 s. 160
  177. ↑ Savon Sanomat 24.4.2019 s. A14
  178. ↑ Lahtinen, Esko S. – Lahti, Markku – Meri, Heikki – Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1976, s. 137. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1976.
  179. ↑ Lahtinen, Esko S – Malmberg, Kirsti – Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992, s. 362. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.
  180. ↑ Ottelutilastot, KuPS/1991 Veikkausliiga. Viitattu 9.4.2016.
  181. ↑ Uusi Suomi 5.8.1962
  182. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2006, s. 343,398. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2006. ISSN 0787-7188.
  183. ↑ Savon Sanomat 16.3.2016 s. A18
  184. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 410, 262. Suomen Palloliitto, 2015.
  185. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010, s. 278,425. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  186. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi – Tamminen, Juha: Jalkapallokirja 2005, s. 450. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2005. ISSN 0787-7188.
  187. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2006, s. 250. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2006. ISSN 0787-7188.
  188. ↑ Kupsilainen-liite. Viikkosavo 19.4.1979
  189. ↑ Lautela s. 213
  190. ↑ Helsingin Sanomat 26.4.2019 s. 18
  191. ↑ Banzine III/2006 s. 8
  192. ↑ Savon Sanomat 8.10.2019 s. A12
  193. ↑ IS Veikkaaja 20/16.5.2006 s. 30
  194. ↑ Savon Sanomat 15.5.2006 s. 21, 24
  195. ↑ Ottelupöytäkirjat 2000. SPL:n toimisto
  196. ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 237-264. Suomen Palloliitto, 2015.
  197. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Sainio, Iris: Jalkapallokirja 1990, s. 168. Suomen Palloliitto, 1990. ISBN 951-9392-37-8.
  198. ↑ IS Veikkaaja 31/2.8.2005, s. 20
  199. ↑ Alaja, Erkki. Monsieur Magic, Aulis Rytkönen. 2009. Teos. s. 258: Rytkösen maalit v. 1949 pääsarjassa otteluittain
  200. ↑ Jalkapallokirja 1960 s. 100
  201. ↑ Poroila, Erkki – Kahila Jaakko – Luoma Jaakko – Rasilainen, Raimo – Wallen, Nils-Göran: Jalkapallokirja 1968, s. 92. Turku: Suomen Palloliitto, 1968.
  202. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Suomalainen, Ilkka – Westerberg, Max: Jalkapallokirja 1978, s. 150. Suomen Palloliitto, 1978.
  203. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Salopuro, Kaija – Suomalainen, Ilkka: Jalkapallokirja 1980, s. 139. Suomen Palloliitto, 1980. ISBN 951-9392-01-7.
  204. ↑ Lahtinen Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Salopuro,Kaija: Jalkapallokirja 1984, s. 173-174. Suomen Palloliitto, 1984. ISBN 951-9392-07-6.
  205. ↑ Jalkapallokirja 1989 s.44 (karsinta 2), s. 176 (sarja 5)
  206. ↑ a b Liigapelaajat KuPS 1990-14 Veikkausliiga, viitattu 26.4.2017.
  207. ↑ Siirtodokumentti SPL:sta 18.11.-99 Jugoslaviaan. SPL:n arkisto
  208. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2008, s. 306. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2008. ISSN 0787-7188.
  209. ↑ Soininen, Heidi – Tamminen, Juha: Jalkapallokirja 2009, s. 293. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2009. ISSN 0787-7188.
  210. ↑ KuPS historia, Pelen maali karsinnassa 2008 Kuopion Palloseura. Viitattu 11.4.2016.
  211. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010, s. 296. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  212. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2011, s. 294. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
  213. ↑ Liigapelaajat, Dudu Nigerialainen Veikkausliiga, viitattu 3.9.2018.
  214. ↑ Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2012, s. 286. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
  215. ↑ Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 2013, s. 287. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2013. ISSN 0787-7188.
  216. ↑ Liigapelaajat, Purje Eestiläinen Veikkausliiga, viitattu 3.9.2018.
  217. ↑ Jalkapallokirja 2014, s. 285. Suomen Palloliitto, 2014.
  218. ↑ Helsingin Sanomat 26.10.2015 s. A31
  219. ↑ Ilta-Sanomat 30.5.2016, s. 50, Trafford kanadalainen
  220. ↑ Savon Sanomat 24.10.2016 s. A15
  221. ↑ Urheilu-Sanomat 13/31.3.2016, VL 2016 kausiliite s. 46-47
  222. ↑ Jalkapallokirja 2018, s. 316
  223. ↑ Helsingin Sanomat 28.10.2018 s. A 37
  224. ↑ Savon Sanomat 20.10.2019 s. A 21
  225. ↑ Savon Sanomat 4.7.2018 s. A16: Lucas Rangel ”brasilialainen”
  226. ↑ Helsingin Sanomat 5.11.2020 s. A 43
  227. ↑ Urheilulehti 26/24.6.-2020, VL kausiopas 2020, s. 39
  228. ↑ Ilmoittautumislomake Eerikkilä 8-9.3.-52, Valmentajien neuvontatilaisuus. SPL:n arkisto. Urheilukirjasto
  229. ↑ Vuorinen s. 105
  230. ↑ Vuorinen s. 351
  231. ↑ Jalkapallokirja 1987 s. 277
  232. ↑ KuPS toimintakertomus 13.2.1945–31.1.1946
  233. ↑ Karjalainen s. 23, Nagy 2-valm 1947
  234. ↑ Jalkapallokirja 1960 s. 136, Pehkonen nimetty valmentajaksi, Väisänen siis 2-valm
  235. ↑ Karjalainen s. 145, Jokinen ykkönen, koska Nevalainen apumies
  236. ↑ Karjalainen s.56: ”Hajdas puolalainen”
  237. ↑ Karjalainen s. 57, Pasanen päävalm eli Suomalainen 2-valm
  238. ↑ Karjalainen s. 60, Turunen yksin päävalm eli miettinen muuta, esim 2-valm
  239. ↑ ”Markku Hyvärinen otteluvalmentaja -89” Savon Sanomat 22.3.1997
  240. ↑ Savon Sanomat 9.2.2007
  241. ↑ Savon Sanomat 30.10 s. 1, ja 31.10.2006 s. 1
  242. ↑ Savon Sanomat 25.4.2014, s. 22 ”Pekosen sopimus purettu 24.4”
  243. ↑ Savon Sanomat 30.4.2014, s. 15 ”Taipale korvasi Pekosen 24.4”
  244. ↑ Savon Sanomat 3.5.2014
  245. ↑ Savon Sanomat 23.10.2016 s. A18, 24.10.2016 s. A15
  246. ↑ Savon Sanomat 23.10.2016 s. A18
  247. ↑ Savon Sanomat 8.11.2016, s. A17 ”Sopimus KuPS:n kanssa alkaa 1.12, pitää ens. harjoituksensa 29.11-16”
  248. ↑ Savon Sanomat 30.11.2016, s. A14 ”Piti ens. harjoituksensa 29.11-16”
  249. ↑ Savon Sanomat 26.10.2019 s. A16: ”AE norjalainen, harjoitukset alkaa joulukuun alussa”
  250. ↑ Savon Sanomat 10.11.2020 s. A18
  251. ↑ Karjalainen s. 201-202 taulukko "Valmentajat sotien jälkeen" 1945-2005
  252. ↑ KuPS historiaa Kuopion Palloseura. Viitattu 26.4.2017.
  253. ↑ Liigavalmentajat Veikkausliiga, viitattu 10.4.2014.
  254. ↑ SPL Vuosikertomukset 1942–1970, julkaisija Suomen Palloliitto
  255. ↑ Jalkapallokirjat 1972–2020
  256. ↑ Jalkapallokirja 2020 s. 394-396
  257. ↑ (Mauno Ikäheimonen) Savon Sanomat 28.10.1980
  258. ↑ Jalkapallokirja 1968 s. 84, SPL:n Vuosikertomus 1953 s. 33-34
  259. ↑ Jalkapallokirja 2016, s. 374, 375. Suomen Palloliitto, 2016.
  260. ↑ Savon Sanomat 11.10.2020 s. A17
  261. ↑ Jalkapallokirja 2016, s. 375,376. Suomen Palloliitto, 2016.
  262. ↑ Jalkapallokirja 1967 s. 77: Loppuottelut 1964-66
  263. ↑ Helsingin Sanomat 30.7. 1967, s. 21
  264. ↑ Helsingin Sanomat 25.8. 1968, s. 22
  265. ↑ Helsingin Sanomat 3.8. 1969, s. 21
  266. ↑ Helsingin Sanomat 9.8. 1970, s. 24
  267. ↑ a b Tuunanen s.44
  268. ↑ Helsingin Sanomat 30.7. 1972 s. 29
  269. ↑ Helsingin Sanomat 5.8. 1973, s. 26
  270. ↑ Helsingin Sanomat 4.8. 1974 s. 24
  271. ↑ Helsingin Sanomat 3.8. 1975 s. 24
  272. ↑ Helsingin Sanomat 2.8. 1976 s. 25
  273. ↑ Helsingin Sanomat 1.8. 1978 s. 17
  274. ↑ Helsingin Sanomat 5.8. 1979 s. 43 ja 6.8. s. 19
  275. ↑ Helsingin Sanomat 3.8. 1981, s. 28
  276. ↑ Jalkapallokirja 1988 s. 242, Helsingin Sanomat 3.8. 1987 s. 26
  277. ↑ Helsingin Sanomat 30.7. 1991 s. B6
  278. ↑ Suomen Palloliitto. Toimintakertomus 1954, s. 53
  279. ↑ Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Sainio, Iris: Jalkapallokirja 1988, s. 245. Suomen Palloliitto, 1988. ISBN 951-9392-23-8.
  280. ↑ Savon Sanomat 20.11.2016 s. A16
  281. ↑ Suomen Palloliitto. Toimintakertomus 1955, s. 68
  282. ↑ Suomen Palloliitto. Toimintakertomus 1961, s. 149
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopion_Palloseuran_tilastot&oldid=22330045”