Kunniattomat paskiaiset
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
|
|
|
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Quentin Tarantino |
| Käsikirjoittaja | Quentin Tarantino |
| Tuottaja | Lawrence Bender Erica Steinberg Pilar Savone Quentin Tarantino Harvey Weinstein |
| Kuvaaja | Robert Richardson |
| Leikkaaja | Sally Menke |
| Pääosat | Mélanie Laurent Brad Pitt Christoph Waltz Diane Kruger |
|
|
|
| Valmistusmaa |  Yhdysvallat Saksa[1] |
| Tuotantoyhtiö | The Weinstein Company Universal Pictures |
| Ensi-ilta | 20. elokuuta 2009 20. elokuuta 2009 4. syyskuuta 2009 |
| Kesto | 153 min[2] |
| Alkuperäiskieli | englanti saksa ranska |
| Budjetti | 70 000 000 dollaria |
| Tuotto | 321 455 689 $ |
|
|
|
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Allmovie | |
Kunniattomat paskiaiset (Inglourious Basterds) on Quentin Tarantinon käsikirjoittama ja ohjaama sota/komediaelokuva vuodelta 2009. Elokuvan tarina liittyy löyhästi toiseen maailmansotaan Euroopassa. Elokuva on lähes samanniminen kuin Enzo G. Castellarin sotaelokuva Panssarijunalla helvettiin (The Inglorious Bastards, alkuperäiseltä italiankieliseltä nimeltään Quel maledetto treno blindato). Tarantinon elokuvan kirjoitusasu on kuitenkin tarkoituksella vääristelty.lähde? Vaikka Tarantino on ottanut vaikutteita Castellarin elokuvasta ja elokuvilla on yhtäläisyyksiä, ne eroavat toisistaan huomattavasti. Elokuva sai vuonna 2010 kahdeksan oscar-ehdokkuutta, mutta voitti vain yhdessä kategoriassa.
Sisällysluettelo |
Tarina [muokkaa]
Natsi-Saksan miehittämässä Ranskassa SS-eversti Hans Landa (Christoph Waltz) murhauttaa juutalaisen Shosanna Dreyfusin (Mélanie Laurent) perheen Shosannan jäädessä eloon juoksemalla pakoon talon kellarista. Shosanna pakenee Pariisiin, väärentää henkilöllisyytensä ja esiintyy elokuvateatterin omistajana.[1]
Luutnantti Aldo Raine (Brad Pitt) järjestää ryhmän juutalaiskommandoja käymään armotonta sissisotaa vihollisen linjojen takana. Sissiryhmä ei kunnioita sodan lakeja vaan esimerkiksi häpäisee kaatuneet saksalaiset sotilaat skalpeeraamalla ja käskee hakkaamaan vaikenevan saksalaisen sotavangin kuoliaaksi baseballmailalla. Aldolla on tapana myös päästää vankeja vapaaksi kertomaan ryhmästään ja samalla luomaan pakokauhua vastustajissaan, mutta ennen vapaaksi päästämistä Aldo merkitsee puukolla hakaristin vangin otsaan. Vihollistensa keskuudessa ”Paskiaisina” tunnettu Aldon ryhmä hakeutuu yhteyteen saksalaisen näyttelijättären ja salaisen agentin Bridget Von Hammersmarkin (Diane Kruger) kanssa toteuttaakseen tuhoisan iskun korkeita natsijohtajia vastaan.
Shosanna tapaa saksalaisen sotasankarin, Fredrick Zollerin (Daniel Brühl), jonka sankariteosta on tehty elokuva. Zoller järjestää elokuvan ensi-illan Shosannan teatteriin. Ensi-iltaan saapuvat muun muassa Adolf Hitler, Joseph Goebbels ja Hermann Göring. Turvallisuuspäällikkönä toimii Hans Landa, joka kuulustelee Shosannaa teatterin turvallisuudesta. Palattuaan teatteriin hän alkaa suunnitella konehoitaja Marcelin kanssa teatterin polttamista ensi-illan aikana.
Von Hammersmarkin on määrä järjestää kolme saksantaitoista paskiaista ensi-iltaan, jotta nämä voisivat räjäyttää teatterin ja tuhota siellä olevat natsit. Mutta kun nämä tapaavat eräässä ranskalaisen tavernan kellarissa ensi-iltaa edeltävänä iltana suunnitellakseen iskua, on paikalle sattunut Wehrmachtin ylikersantti Wilhelm (Alexander Fehling), joka juhlii tovereidensa kanssa poikansa syntymää. Lopulta SS-upseereiksi pukeutuneet paskiaiset jäävät kiinni Gestapo-majurille, jonka nämä joutuvat ampumaan. Wilhelm ampuu kellarissa olevat paskiaiset. Aldo sopii Willin kanssa saavansa hakea Hammersmarkin ilman että kukaan vahingoittuisi, mutta Hammersmark ampuu Willin, kun tämä laskee aseensa. Myöhemmin Landa tulee tavernaan ja tunnistaa kuolleet paskiaiset löytäen myös Hammersmarkin pudonneen kengän.
Aldo ja Hammersmark luovat uuden suunnitelman, jonka mukaan jäljellä olevat paskiaiset esiintyvät ensi-illassa italialaisina kameramiehinä. Landan kuitenkin tunnistaessa heidät hän kuristaa Hammersmarkin hengiltä sekä pidättää Aldon ja Utivitchin jättäen loput kaksi muuta paskiaista räjähteet nilkoissaan paikoilleen teatteriin. Hän myös laittaa yhden räjähteen Hitlerin aitioon. Landa kertoo päämajassaan aikovansa antaa operaation jatkua, mikäli hän saa siitä kaiken kunnian. Amerikkalaiset suostuvat tähän ja pommit jäävät teatteriin.
Elokuvan pyöriessä teatterissa Zoller käy tapaamassa Shosannaa, mikä johtaa siihen, että molemmat ampuvat toisensa. Lopulta Marcel sytyttää valkokankaan takana olevat filmirullat tuleen, mikä saa koko teatterin palamaan ja katsojat pakokauhun valtaan. Hitlerin ja Goebbelsin yrittäessä paetessa aitiostaan, sinne hyökkää kaksi paskiaista, jotka ampuvat heidät. Lopulta aitiossa olevat räjähteet räjähtävät tuhoten koko teatterin.
Landa kuljettaa amerikkalaisten kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti viimeiset kaksi elossa olevaa paskiaista, Aldon ja Utivichin, amerikkalaisten linjoille ja antautuu näille. Aldo vetää Landan otsaan hakaristin veitsellä kostoksi kaikesta mitä tämä on kiristänyt amerikkalaisilta. Lopuksi hän toteaa:
»This just might be my masterpiece»
Rooleissa [muokkaa]
| Brad Pitt | ... Aldo Raine |
| Mélanie Laurent | ... Shosanna Dreyfus |
| Christoph Waltz | ... Col. Hans Landa |
| Diane Kruger | ... Bridget Von Hammersmark |
| Eli Roth | ... Sgt. Donny Donowitz |
| Michael Fassbender | ... Lt. Archie Hicox |
| Daniel Brühl | ... Pvt Fredrick Zoller |
| Til Schweiger | ... Sgt. Hugo Stiglitz |
| Mike Myers | ... Ed Wenech |
| Gedeon Burkhard | ... Cpl. Wilhelm Wicki |
| Jacky Ido | ... Marcel |
| B.J. Novak | ... Pfc. Smithson Utivich |
| Omar Doom | ... Pfc. Omar Ulmer |
| August Diehl | ... Major Dieter Hellstrom |
| Denis Menochet | ... Perrier LaPadite |
| Martin Wuttke | ... Adolf Hitler |
| Sylvester Groth | ... Joseph Goebbels |
| Samuel L. Jackson | ... Kertoja |
| Harvey Keitel | ... USS Commander |
| Quentin Tarantino | ... Ensimmäinen skalpeerattava natsi |
Vastaanotto [muokkaa]
Arvostelut [muokkaa]
Iltalehden kriitikko Tuomas Riskala antoi Kunniattomille paskiaisille neljä tähteä viidestä. Riskala arvioi elokuvan olevan ”tuttua Tarantino-tyyliä”.[1] Myös Suomen Kuvalehti kehui elokuvaa, ja lehden kriitikko Lauri Lehtinen antoi Kunniattomille paskiaisille neljä tähteä viidestä. Lehtinen arvioi elokuvaa hitaaksi ja välillä sisäänlämpiäväksi teokseksi, joka on muutakin kuin räväkkä jermuilu.[3]
Helsingin Sanomien Nyt-liitteen viisi kriitikkoa antoivat elokuvalle tähtikeskiarvoksi 2,6.[4]
Elokuvasivusto IMDb.comissa elokuvan yleisarvosana on 8,4 kymmenestä,[5] ja elokuva on 250 kaikkien aikojen parhaan elokuvan listan sijalla 71.[6]
Palkintoja [muokkaa]
Oscarit [muokkaa]
- Paras miessivuosa: Christoph Waltz
Ehdokkuudet:
- Paras elokuva
- Paras ohjaus
- Paras alkuperäinen käsikirjoitus
- Paras kuvaus
- Paras leikkaus
- Parhaat äänitehosteet
- Paras äänitys
Golden Globe [muokkaa]
- Paras miessivuosa: Christoph Waltz
Ehdokkuudet:
- Paras draamaelokuva
- Paras ohjaus
- Paras käsikirjoitus
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Riskala, Tuomas: Korkeajännitystä pulp-hengessä. Iltalehti, 4.9.2009, s. 35. Iltalehti.
- ↑ Inglorious Basterds (2009) Rotten Tomatoes. Viitattu 5.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Lehtinen, Lauri: Tarantino miehittää historian. Suomen Kuvalehti, 4.9.2009, nro 36, s. 64. Yhtyneet Kuvalehdet.
- ↑ Kriitikon valinta. Tv-Nyt, 2009, nro 11.9.-17.9., s. 20.
- ↑ http://www.imdb.com/title/tt0361748/ratings
- ↑ http://www.imdb.com/chart/top?tt0361748
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kalle Kinnunen: Tarantinon Kunniattomat paskiaiset on töksähtelevä Kill Adolf 23.5.2009. Suomen Kuvalehti.
- Ilja Rautsi: Inglourious Basterds (2009) 23.8.2009. Elitisti.
- Aleksi Salonen: Kunniattomat paskiaiset 23.8.2009. Filmgoer.fi.
| 1990-luku | Reservoir Dogs (1992) · Pulp Fiction – Tarinoita väkivallasta (1994) · Jackie Brown (1997) | ||
| 2000-luku | Kill Bill: Volume 1 (2003) · Kill Bill: Volume 2 (2004) · Grindhouse: Death Proof (2007) · Kunniattomat paskiaiset (2009) | ||
| 2010-luku | Django Unchained (2012) | ||
