Kuninkoja (oja)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuninkoja
Kuninkojan alajuoksua Muhkurin luona Turussa
Kuninkojan alajuoksua Muhkurin luona Turussa
Alkulähde Pomponrahkan luonnonsuojelualue
Laskupaikka Pohjoissalmi, Saaristomeri
Maat Suomi
Pituus noin 7[1] km
Alkulähteen korkeus 40 m
Valuma-alue 27,04[2] km²
Kuninkojan yläjuoksua Metsäkylän–Kuninkojan luonnonsuojelualueen pohjoispäässä Turussa.
Turun Pahaniemestä Kuninkoja ohjataan virtaamaan Turun sataman alitse tunnelissa.

Kuninkoja (ruots. Kungsbäcken[3]) on pienen rannikkovesistön muodostava oja Turussa ja Raisiossa Varsinais-Suomessa. Se virtaa suurimmaksi osaksi asutulla alueella viher- ja puistoalueiden sekä peltojen halki.[1][4][5] Kuninkoja virtaa pienissä laaksoissa savisessa maaperässä ja paikoittain sen törmät ovat parin metrin korkuisia.[6] Kuninkojan valuma-alue on 27,04 km² ja se muodostaa Suomen ympäristöhallinnon vesistöalueluokituksessa pienen rannikkovesistöalueen numerolla 82.045.[2] Jossain lähteissä Kuninkoja mainitaan pieneksi joeksi.[6][7][8] Kuninkojan päähaaran pituus on noin 7 kilometriä.[1]

Kuninkojan uoma muodostaa monipuolisen elinympäristön muun muassa putkilokasveille ja hyönteisille. Vaikka Kuninkoja onkin varsin pienimuotoinen, se muodostaa arvokkaan maisemaelementin, jolla on ekologista merkitystä kasvi- ja eläinlajien kulku- ja leviämisreittinä.[9] Kuninkoja on osittain ruovikkoinen ja se tulvii usein keväällä sekä rankkasateiden jälkeen.[10]

Sisällysluettelo

Nimi [muokkaa]

Kuninkoja-nimen etuosa viittaa kantagermaaniseen lainasanaan kuningas.[11] Jälkiosa oja Kuninkojan nimessä on suomen länsimurteissa luonnonojaa tarkoittava murresana ja yleinen vanhojen paikannimien jälkiosa.[12] Suomen yleiskielessä ja itämurteissa samaa tarkoittaa puro.[13] Eteläpohjalaisissa murteissa vastaava "pientä jokea tai sen haaraa" tarkoittava murresana ja yleinen vanhojen paikannimien jälkiosa on luoma.[14]

Ojan kulku ja sen luonnonympäristö [muokkaa]

Kuninkojan latvahaarat saavat alkunsa läheltä Turun lentoasemaa, Turun, Raision ja Ruskon rajoilta Pomponrahkan luonnonsuojelualueeseen kuuluvilta Pomponrahkan ja Isosuon suoalueilta. Lentokentän kaupunginosasta oja virtaa Runosmäkeen ja Raision Kuninkojan kaupunginosaan. Mälikkälän pohjoisosan kohdalla Kuninkojaan yhtyy Makslanoja,[1][4][5] johon johdetaan Turun lentoaseman valumavesiä[15]. Kuninkojan kohdalla Kuninkojanvarren aluetta kutsutaan Kuninkojanpartaaksi.[4][1][5] Ojan varrella kasvaa pajupensaistoja.[7] Siitä Kuninkoja jatkuu kiemurrellen Metsäkylän–Kuninkojan luonnonsuojelualueelle Teräsrautelan kaupunginosaan.[4][1][5] Oja virtaa noin kilometrin verran vuonna 1988 perustettulla suojelualuella, johon kuulu muun muassa rehevää Kuninkojan rantaniittyä, lehtoja ja pienalaisia ketoja.[7] Edustavan kasvillisuuden lisäksi alueella pesii runsaasti muun muassa Etelä-Suomen metsien tyypillisiä varpuslintuja.[16] Tätä Länsikeskuksen pohjoispuolista aluetta kutsutaan myös Kuninkojanlaaksoksi.[4][1][5] Metsän reunaa kulkevalla osuudella kasvaa suuria tervaleppiä ja peltoalueen kohdalla kasvaa saarnivyöhyke.[7] Länsikeskuksen kauppakeskittymän kohdalla oja kulkee maan alla noin 200 metrin matkan.[4][1][5] Taajaan rakennetun alueen kohdalla Kuninkojan rannalla kasvaa runsas tuomi- ja pajukasvusto.[7]

Ruohonpään ja Mälikkälän kaupunginosien rajalla Kuninkojaan yhtyy isohko oja Raision suunnasta.[4][1][5] Tällä alueella oja kulkee peltomaisemissa ja sen törmät ovat melko jyrkät ja korkeat.[7] Törmät voivat olla jopa kolmen metrin korkuisia.[6] Ruohonpään kohdalta Pitkämäkeen Kuninkojaa reunustaa tuomi- ja pajuviita.[7] Ojan varren pesimälinnusto on runsas ja esimerkiksi satakieli pesii alueella.[8] Kuninkoja jatkuu Pitkämäkeen ja välillä kulkien sen ja Pahaniemien kaupunginosien rajalla.[4][1][5] Kuninkoja kulkee savisessa maassa ja Pahaniemen kohdalla savikon paksuus on yli 20 metriä.[6]

Pitkämäessä Muhkurinmäen luonnonsuojelualueen vieressä Kuninkojaan yhtyy Saukonoja, johon edelleen laskee Kovasoja. Kovasoja saa alkunsa Runosmäki-Raunistulan suuralueelta. Saukonojan yhtymäkohdasta Kuninkoja jatkuu Ovakon rahtiterminaalialueelle ja Iso-Heikkilän kaupunginosaan. Pahaniemensillan kohdalla Kuninkoja ohjataan virtaamaan maan alle. Maanalainen osuus on noin 600 metrin pituinen ja se kulkee Turun sataman kaupunginosan vapaavarastoalueen ali. Jälleen maanpinnalle oja tulee hieman ennen kuin se laskee vetensä mereen Pohjoissalmeen, lähelle Ruissalon siltaa Ruissalon Marjaniemen edustalle.[4][1][5]

Hoikkaängelmäesiintymä [muokkaa]

Vuonna 2006 Kuninkojan rannalta etelä-Kuninkojan yritysalueelta raportoitiin useista hoikkaängelmäesiintymistä, jotka uhkasivat vaarantua alueen rakennustöiden vuoksi. Suomessa harvinaisella hoikkaängelmällä on useita esiintymispaikkoja Kuninkojan reunamilla. Rakennustöiden yhteydessä osa Kuninkojasta ruopattiin ja ojalinjaa muutettiin kahden suurimman hoikkaängelmäesiintymän kohdalla.[10][17][18]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 29.3.2011.
  2. ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 55. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. ↑ Turun Seudun Karttapalvelu (kaavakartta) Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  4. ↑ a b c d e f g h i Turun Seudun Karttapalvelu (maastokartta) Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  5. ↑ a b c d e f g h i Turun Seudun Karttapalvelu (viheralueet) Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  6. ↑ a b c d Ympäristölupapäätös Dnro LOS-2004-Y-951-111 (pdf) (sivu 2) 19.12.2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.3.2011.
  7. ↑ a b c d e f g toimittanut Karhu, Kari: Luonnon monimuotoisuus Turussa 1. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet (pdf) (sivu 46) Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  8. ↑ a b Kaupunginosien luontoaarteet 11.5.2010. Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  9. ↑ Linnankaupungin osayleiskaava (pdf) (sivu 7) 6.10.2010. Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  10. ↑ a b Kauhanen, Heikki: Raisio kiirehtii harvinaisen kasvin siirtoa rakentamisen tieltä 22.9.2006. Turun Sanomat. Viitattu 29.3.2011.
  11. ↑ Wallenius, Jarmo: Oliko muinaisrunon Caelic finnien kuningas? ts.fi. 28.4.2004. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 9.10.2012.
  12. ↑ Suutari, Toni: oja, s. 302. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  13. ↑ Suutari, Toni: puro, s. 354. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  14. ↑ Suutari, Toni: luoma, s. 246. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  15. ↑ Lausunnon antaminen Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Ilmailulaitoksen Turun lentoasemaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Turun kaupunginhallitus) 19.09.2005. Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  16. ↑ Metsäkylä-Kuninkoja 25.4.2007. Turun kaupunki. Viitattu 29.3.2011.
  17. ↑ Hoikkaängelmän kasvupaikat kierretään 4.12.2006. Turun Sanomat. Viitattu 29.3.2011.
  18. ↑ Kauhanen, Heikki: Hoikkaängelmä saattaa jäädä paikalleen jos Kuninkojan linjausta voi muuttaa 26.10.2006. Turun Sanomat. Viitattu 29.3.2011.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuninkoja (oja).

Aiheesta muualla [muokkaa]

  • Ehdotettujen luonnonsuojelualueiden elollisen luonnon perusselvitykset. Osa V: Metsäkylä - Kuninkoja, s. 113 sivua. Turun kaupunki, 1986.
  • Kuninkojan kaava-alueen kasvillisuus ja ympäristönsuojelulliset maankäyttötavoitteet, s. 16 sivua. Turun kaupunki, 1987.
  • Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatinkartasto 1:21 000. IX:16. 1880 & 1881. Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 21.2.2010)

Koordinaatit: 60°28′33.4″N, 22°13′47.2″E

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuninkoja_(oja)&oldid=13176347