Kuninkaansaari
Kuninkaansaari (ruots. Kungsholmen) on Helsingin edustalla oleva saari, joka sijaitsee Santahaminan ja Vallisaaren välissä ja on yhdistetty maapenkerellä Vallisaareen. Saaren omistaa Metsähallitus, joka on luovuttanut sen vuokralle Puolustusvoimille.[1] Vuonna 2008 Puolustusvoimat luopui saaresta, ja sen siivoaminen siviilikäyttöön aloitettiin. [2] Saaren yleisökäyttö alkoi keväällä 2016.[3]
Saaren nimenä on vanhoissa kartoissa ollut muiden muassa Bockholmen (1640-luvulla), Båck-Hollmen (1775) ja KungsHolmen (1778). Viimeksi mainittu nimi tuli käyttöön Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n vierailtua Suomenlinnassa vuonna 1775. Vuodesta 1855 ruotsinkielinen nimi on ollut nykyisessä muodossa. Suomalaisena käännösnimenä oli 1920-luvulla käytössä Kuningassaari ja 1940-luvulta lähtien Kuninkaansaari.[4]
Kuninkaansaari on kuulunut Helsingin sisääntuloväyliä vartioineiden linnoitussaarten ketjuun. Linnoittamista alettiin vahvistaa, kun Suomi liitettiin Venäjään vuosien 1808–1809 sodan seurauksena.[1]
Kokonaisuuteen Vallisaari–Suomenlinna–Kuninkaansaari kuuluvalle saariryhmälle on luotu hoitosuunnitelma. Alue on valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta.
Saarten käyttöä pohtineen työryhmän ehdotus julkistettiin maaliskuussa 2013. Työryhmän näkemyksen mukaan saaria on pyrittävä kehittämään niin, että ne avataan vaiheittain virkistys- ja ulkoilukäyttöön, ja matkailua niillä kehitetään hyödyntäen saarten kulttuuri- ja sotahistoriaa, luontoa ja yhteyttä Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen. [5]
Kuninkaansaari avautui yhdessä Vallisaaren kanssa virkistyskäyttöön keväällä 2016.[3] Vallisaareen, josta pääsee kävellen Kuninkaansaareen, kulkee kesäisin (1.5.–30.9.) yhteysvene Kauppatorilta tunnin välein.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kymen sanomat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Puolustusvoimien saarten muuttaminen siviilikäyttöön hidasta[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kehittäminen - www.metsa.fi www.metsa.fi. Viitattu 22.6.2016.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 230–231. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Työryhmän esityksen esittely, (Arkistoitu – Internet Archive) Valtioneuvoston tiedote, viitattu 24.3.2013
- ↑ Aavalines Verkkoportaali :: Kauppatori - Vallisaari www.aavalines.fi. Arkistoitu 10.8.2017. Viitattu 10.8.2017.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alpo Tuurnala, Kuninkaansaari, John Nurmisen Säätiö, 2009
- Enqvist, Ove & Eskola, Taneli: Kruunun jalokivet – Vallisaari ja Kuninkaansaari. Vantaa: Moreenikustannus, 2011. ISBN 978-952-254-065-2.
- Nieminen, Jarmo: Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto. Helsinki: Gummerus, 2014. ISBN 978-951-209-704-3.
- Nieminen, Jarmo: Aarresaaret-opas – Vallisaari, Kuninkaansaari, Lonna ja Isosaari. Helsinki: Gummerus, 2017. ISBN 978-951-240-747-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuninkaansaari Wikimedia Commonsissa
