Kuningattarien laakso

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuningattarien laakso.
Kuningatar Nefertarin haudan pohjapiirros.
Ramses III:n pojan Khaemwasetin hauta.

Kuningattarien laakso on Egyptissä Luxoria vastapäätä Niilin länsirannalla sijaitseva muinaisen Egyptin faaraoiden vaimojen hautapaikka. Laakso otettiin käyttöön Uuden valtakunnan 18. dynastian alussa noin 1550 eaa. samalla kun faaraot alettiin haudata hiukan pohjoisempana sijainneeseen Kuninkaiden laaksoon. Kuninkaiden puolisoiden suosituimmaksi hautapaikaksi Kuningattarien laakso tuli 19. dynastian aikana.[1]

Kuningattarien laakso on leveä ja loivasti nouseva, lähes aina kuiva vadi, ja sinne pääsy on helpompi kuin Kuninkaiden laaksoon. Haudat sijaitsevat vadin molemmin puolin. Ennen kuningattaria laaksoon haudattiin prinssejä ja prinsessoja sekä joitain kuningasperhettä lähellä olevia yksityishenkilöitä. Kuningattarien ohella laaksoon haudattiin myös kuninkaiden lapsia.[1]

Kuningattarien laaksosta on löydetty vuoteen 2000 mennessä 98 hautaa, joista yli puolen alkuperäistä omistajaa ei tiedetä. Haudat ovat usein koristelemattomia, keskeneräisiä, romahtaneita, tulvien tuhoamia tai tyhjennettyjä[2].[1] Hautojen perustyypit eroavat kuitenkin toisistaan, ja sen perusteella voidaan päätellä jotain omistajista. Prinsessoiden ja nimeämättömien kuningattarien haudoissa oli vain yksi päähuone ja korkeintaan kaksi sivukammiota. Prinssien haudoissa oli yleensä kaksi pitkää käytävämäistä huonetta ja niitä leveämpi arkkukammio. Kuningattarien haudat olivat mutkikkaimmin toteutetut. Näistä merkittävin on Ramses II:n puolison Nefertarin hauta, jonka yksityiskohtainen ja mestarillinen koristelu kuvaa kuningattaren matkaa tuonpuoleisessa. Kuningashaudoista poiketen kuningattarien haudoissa ei nähdä kuvia kuninkaiden Manalan kirjoista, vaan niiden asemesta käytettiin yksityishaudoissa tavattavia Kuolleiden kirjojen vinjettejä.[1]

Laakson tutkimukset aloitti Egyptiläisen museon tutkija Ernesto Schiaparelli vuosina 1903−1906. Kolme hautaa on nykyisin avoinna yleisölle. Laaksossa on myös Uuden valtakunnan ajan jälkeisiä pieniä hautoja sekä 300-luvulla rakennetun kristityn luostarin rauniot.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Egypti: Faraoiden maa, s. 244–247. (Ägypten: Die Welt der Pharaonen.) Toimittaneet Regine Schulz ja Matthias Seidel. Suomennos: Sonja Mäkinen ja Kaarina Niemi. Köln: Könemann, 2000. ISBN 3-8290-5710-5.
  2. a b The Valley Of The Queens Luxor. Viitattu 26.3.2013.