Viktoria (Iso-Britannia)
| Viktoria | |
|---|---|
 |
|
| Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar | |
|
|
|
| Edeltäjä | Vilhelm IV |
| Seuraaja | Edvard VII |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 24. toukokuuta 1819 Lontoo, Englanti |
| Kuollut | 22. tammikuuta 1901 (81 vuotta) Wightsaari, Englanti |
| Uskonto | anglikaani |
| Puoliso | prinssi Albert |
| Arvonimet | kuningatar, Intian keisarinna |
| Allekirjoitus |  |
Viktoria (Alexandrina Victoria, 24. toukokuuta 1819 – 22. tammikuuta 1901) oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar 20. kesäkuuta 1837 lähtien[1] kuolemaansa asti. Hänen valtakautensa kesti yli 63 vuotta – kauemmin kuin kenenkään toisen brittimonarkin. Hän oli ensimmäinen, joka käytti arvonimeä Intian keisarinna. Viktoria oli Yrjö III:n neljännen pojan, Kentin herttua Edvardin (1767–1820), ja Sachsen-Saalfeld-Coburgin prinsessa Viktoiren (1786–1861) tytär. Edellinen kuningas, lapseton Vilhelm IV, oli hänen setänsä. Viktoria jäi Ison-Britannian viimeiseksi Hannover-sukua edustaneeksi hallitsijaksi. Hänen noustessaan valtaistuimelle myös Ison-Britannian ja Hannoverin kuningaskuntien yli sata vuotta kestänyt personaaliunioni lakkasi.[2]
Viktorian valtakausi merkitsi brittiläisen imperiumin suurta laajenemista. Viktoriaaninen aikakausi oli teollisen vallankumouksen huippuaikaa ja suurten sosiaalisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten aikakausi Isossa-Britanniassa. Hänen aikanaan Yhdistynyt kuningaskunta muuttui lopullisesti demokraattis-parlamentaariseksi monarkiaksi, jossa hallitsija ei käytä suurta valtaa vaan antaa pääministerin toimia ylimpänä vallankäyttäjänä. Kuningatar säilytti kuitenkin välillisen vaikutuksen asioiden hoidossa, vaikka pyrkikin myöhemmin pysyttäytymään puolueiden yläpuolella.
Viktorian aviomies vuodesta 1840 oli saksalainen prinssi Albert. He saivat yhdeksän lasta (vuosina 1840–1857). Albertilla oli huomattava vaikutus Viktorian kehittymiseen voimakkaaksi hallitsijaksi, hän sai alkujaan varsin vapaamielisen Viktorian lämpenemään vanhoillisille aatteille.[1] Albertin kuoleman jälkeen Viktoria käytti lähes aina mustaa suruharsoa sekä teetti pienen hopeisen kruunun sen kanssa pidettäväksi, koska hopeaa pidettiin soveliaaksi käyttää suruaikana, toisin kuin kultaa.
22. tammikuuta 1901 Viktoria kuoli loma-asunnollaan Osborne Housessa Wightsaarella. Hän oli tuolloin 81-vuotias ja oli hallinnut 63 vuotta, seitsemän kuukautta ja kaksi päivää. Hautajaiset pidettiin 2. helmikuuta ja hänet haudattiin Frogmoren mausoleumiin puolisonsa prinssi Albertin viereen. Valtaistuimelle nousi hänen vanhin poikansa, Walesin prinssi Edvard VII. Hannover-suvun hallituskausi päättyi, ja Edvard aloitti isänsä kautta periytyneen Saksi-Coburg-Gothan hallituskauden.
Sisällysluettelo |
Sukujuuret [muokkaa]
Viktorian isä oli Prinssi Edvard, Kentin ja Strathearnin herttua, Yrjö III:n ja Kuningatar Charlotten poika. Viktoria kuului Hannover-sukuun, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1714. Viktoria oli Englannin ensimmäisen Stuart-hallitsijan Jaakko I:n jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa tämän tyttärentyttären Hannoverin Sofian kautta.[3] Jaakosta juuria voidaan jäljittää aina varhaisiin Englannin ja Skotlannin hallitsijasukuihin asti. Viktorian äiti edusti Saxe-Coburg-Saalfeld-sukua ja Viktorian puoliso prinssi Albert oli hänen ensimmäinen serkkunsa äidin puolelta.
Jälkeläiset [muokkaa]
Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat kaikkiaan yhdeksän lasta, joista kahdeksan meni naimisiin eurooppalaisiin hallitsijasukuihin. Tämän vuoksi lähes kaikki nyky-Euroopan monarkit polveutuvat kuningatar Viktoriasta, ja Viktoriaa kutsutaankin joskus leikillisesti "Euroopan isoäidiksi". Tämä aiheutti myös sen tragikoomisen tilanteen, että ensimmäisessä maailmansodassa kolmen tärkeimmän osapuolen hallitsijat olivat joko Viktorian lapsenlapsia (Britannian Yrjö V ja Saksan Vilhelm II) tai naimisissa sellaisen kanssa (Venäjän Nikolai II). Elisabet II on Viktorian lapsenlapsenlapsenlapsi.
Viktoria oli tiettävästi myös Euroopan kuningashuoneita vaivanneen verenvuototaudin ensimmäinen kantaja.lähde? Ei tiedetä, miten Viktoria taudin sai, mutta joka tapauksessa hänen jälkeläistensä kautta se levisi lähes jokaiseen Euroopan kuningassukuun. Tunnetuin taudista kärsinyt lienee Venäjän kruununperijä tsarevitš Aleksei.[4]
Kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapset [muokkaa]
Innokas koirienomistaja [muokkaa]
Kuningatar Viktoria oli erittäin innostunut koiraharrastaja - jopa äärimmäisyyksiin saakka. Hänen kerrotaan kiirehtineen kruunajaisistaan kingcharlesinspanielin Dashin kylvettämiseen. Lisäksi lähes hänen kaikille kotikoirilleen pystytettiin huomattavia hautamuistomerkkejä, joita löytyy esimerkiksi Balmoralin ja Windsorin linnojen puistoista.
Viktoria kasvatti viittätoista eri koirarotua ja omisti monia yksittäisiä koiralajeja. Osa bordercollien harrastajista väittääkin Viktorian kehittäneen kyseisen koiralajin,lähde? vaikka laji rekisteröitiin vasta 45 vuotta kuningattaren kuoleman jälkeen. Viktoria vaikutti myös mäyräkoiran ja tuolloin tuntemattoman pomeranianin muodostumisista muotikoiriksi.kenen mukaan? Hän suosi myös koirataidetta, josta tuli myös muotia (mm. maalaukset ja posliinikoirat), sekä voidaan nähdä eläinsuojelutyön pioneerina.
Maailmalla Viktorian koirainnostus tunnettiin hyvin ja hän sai monesti lahjoituksien kautta uusia koiria. Mm. Krimin sodasta hän sai sotilailta Quarry-nimisen koiran (luultavasti borzoi eli venäjänvinttikoira) ja ns. toisesta oopiumsodasta pekingeesi Lootin. Hän sai koiria myös diplomaattisina lahjoina, mm. Yhdysvalloilta kaksi japanese chiniä.[5]
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Udelhoven, Hermann-Josef: ”Uusi aika 1789-1914”, Maailmanhistoria, s. 392. Suom. Big Sur Oy. Peter Delius, 2005.
- ↑ Kuningatar Viktoria (myös suom. nimistön lähde) MTV3 Kuudes Aisti.
- ↑ {Rebecca Fraser, A People's History of Britain, s.796 (sukupuut)}
- ↑ Aronova V. ja Herreid, C.F: Hemophilia: “The Royal Disease” University at Buffalo, State University of New York.
- ↑ {Koiramme 7-8/2010. s. 40-45. Kuningatar Victoria oli ”kaikkien koirahullujen äiti”}
 |
Edeltäjä: Vilhelm IV |
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija 1837–1901 |
Seuraaja: Edvard VII |
