Kuningaskobra
| Kuningaskobra | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Ophiophagus hannah (Cantor, 1836) |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Kuningaskobran levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kuningaskobra Wikispeciesissä |
Kuningaskobra (Ophiophagus hannah) on kookas myrkkykäärme. Nimestään huolimatta laji ei kuulu kobrien sukuun (Naja) vaan Ophiophagus-sukuun (suom. "käärmeiden syöjä").
Sisällysluettelo |
Tuntomerkit [muokkaa]
Kuningaskobra on maailman suurin myrkkykäärme. Se voi kasvaa 5,5 metriä pitkäksi, kohottautuessaan korkeutta voi olla noin 175–185 cm ja painoa jopa 10 kiloa. Sen nahka on musta, vihertävä tai ruskea, ja siinä on usein keltaisia raitoja, varsinkin nuorissa yksilöissä. Sen niskan kohdalla on hupuksi kutsuttua nahkaa. Kuningaskobran leukaluut eivät ole luutuneet, joten se voi levittää sitä saaliin koon mukaan. Kuningaskobran myrkkyhampaat voivat kasvaa puoli tuumaa eli noin 1,25 cm pitkiksi[2]. Kuningaskobra levittää huppunsa, kun se aikoo hyökätä.
Levinneisyys [muokkaa]
Kuningaskobraa tavataan villinä Kiinan eteläosissa sekä Kaakkois-Aasiassa, kuten Intiassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Filippineillä, mutta ei esimerkiksi Sri Lankalla.
Lisääntyminen [muokkaa]
Kuningaskobra tekee 20–40 munaa[3] , joita naaras hautoo paastoten 60–80 päivää, mutta lähtee pesästä hetkeä ennen kuoriutumista; poikaset ovat kuoriutuessaan 45–50 cm pitkiä ja heti kolmituntisina käärmeet (kuningaskobrat) ovat tappavia. Myös koiras partioi pesän lähistöllä.
Ravinto [muokkaa]
Muista kobrista poiketen kuningaskobra saalistaa päivisin. Se on erikoistunut pyytämään muita käärmeitä, jotka se surmaa myrkkyhampaillaan. Saalistava kuningaskobra suosii vaarattomia käärmeitä, kuten pensaskäärmeitä, mutta hyökkää myös kobrien ja kraittien kimppuun. Tilaisuuden tullen se pyydystää liskojakin.
Kuningaskobra jäljittää saalistaan hajun perusteella. Se lipoo kieltään ja "maistelee" ilmaa, jolloin kieleen tarttuu hajumolekyylejä. Palatessaan suuhun kieli ylittää Jacobsonin elimen, hajuelimen, joka pystyy aistimaan erilaisia tuoksuja. Kun käärme iskee, myrkky pusertuu ulos ontoista myrkkyhampaista ja halvaannuttaa uhrin hengityslihakset.
Erityistä [muokkaa]
Kuningaskobran myrkky ei ole erityisen vahvaa, mutta sen myrkkyrauhasissa on niin paljon myrkkyä, että se voisi tappaa elefantin tai 20–30 ihmistä. Kuningaskobran veri neutraloi myrkkyjä, joten se on immuuni muiden käärmeiden myrkkypuremille, mutta ei oman lajitoverin myrkylle.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Ophiophagus hannah IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Simon S.: King Cobra 2002. Blue Planet Biomes.
- ↑ Young, D.: Ophiophagus hannah 1999. Animal Diversity Web, Univ. Michigan. Viitattu 25.9.2007.
