Kuningaskobra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee käärmettä. Annikki Tähden levyttämästä kappaleesta kerrotaan sivulla Kuningaskobra.
Kuningaskobra
King-Cobra.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Myrkkytarhakäärmeet Elapidae
Suku: Ophiophagus
Laji: hannah
Kaksiosainen nimi
Ophiophagus hannah
(Cantor, 1836)
Levinneisyyskartta
Kuningaskobran levinneisyys
Kuningaskobran levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kuningaskobra Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kuningaskobra Commonsissa

Kuningaskobra (Ophiophagus hannah) on kookas myrkkykäärme. Nimestään huolimatta laji ei kuulu kobrien sukuun (Naja) vaan Ophiophagus-sukuun (suom. "käärmeiden syöjä").

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskobra on maailman suurin myrkkykäärme. Se voi kasvaa 5,5 metriä pitkäksi, kohottautuessaan korkeutta voi olla noin 175–185 cm ja painoa jopa 10 kiloa. Sen nahka on musta, vihertävä tai ruskea, ja siinä on usein keltaisia raitoja, varsinkin nuorissa yksilöissä. Sen niskan kohdalla on hupuksi kutsuttua nahkaa. Kuningaskobran leukaluut eivät ole luutuneet, joten se voi levittää sitä saaliin koon mukaan. Kuningaskobran myrkkyhampaat voivat kasvaa puoli tuumaa eli noin 1,25 cm pitkiksi[2]. Kuningaskobra levittää huppunsa, kun se aikoo hyökätä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskobraa tavataan villinä Kiinan eteläosissa sekä Kaakkois-Aasiassa, kuten Intiassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Filippineillä, mutta ei esimerkiksi Sri Lankalla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskobra munii 20–40 munaa[3] , joita naaras hautoo paastoten 60–80 päivää, mutta lähtee pesästä hetkeä ennen kuoriutumista; poikaset ovat kuoriutuessaan 45–50 cm pitkiä ja heti kolmituntisina käärmeet (kuningaskobrat) ovat tappavia. Myös koiras partioi pesän lähistöllä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muista kobrista poiketen kuningaskobra saalistaa päivisin. Se on erikoistunut pyytämään muita käärmeitä, jotka se surmaa myrkkyhampaillaan. Saalistava kuningaskobra suosii vaarattomia käärmeitä, kuten pensaskäärmeitä, mutta hyökkää myös kobrien ja kraittien kimppuun. Tilaisuuden tullen se pyydystää liskojakin.

Kuningaskobra jäljittää saalistaan hajun perusteella. Se lipoo kieltään ja "maistelee" ilmaa, jolloin kieleen tarttuu hajumolekyylejä. Palatessaan suuhun kieli ylittää Jacobsonin elimen, hajuelimen, joka pystyy aistimaan erilaisia tuoksuja. Kun käärme iskee, myrkky pusertuu ulos ontoista myrkkyhampaista ja halvaannuttaa uhrin hengityslihakset.

Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskobran myrkky ei ole erityisen vahvaa, mutta sen myrkkyrauhasissa on niin paljon myrkkyä, että se voisi tappaa elefantin tai 20–30 ihmistä. Kuningaskobran veri neutraloi myrkkyjä, joten se on immuuni muiden käärmeiden myrkkypuremille, mutta ei oman lajitoverin myrkylle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stuart, B., Wogan, G., Grismer, L., Auliya, M., Inger, R.F., Lilley, R., Chan-Ard, T., Thy, N., Nguyen, T.Q., Srinivasulu, C. & Jelić, D.: Ophiophagus hannah IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 23.6.2014. (englanniksi)
  2. Simon S.: King Cobra 2002. Blue Planet Biomes.
  3. Young, D.: Ophiophagus hannah 1999. Animal Diversity Web, Univ. Michigan. Viitattu 25.9.2007.