Puutiaisaivokuume

Levinneisyys Suomessa 2009 (2004)

Puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti, myös TBE (Tick-borne encephalitis), virallisesti puutiaisaivotulehdus, on useimmiten puutiaisen, kansanomaisesti punkin, pureman kautta leviävä virusinfektio.

Tartunta ja oireet

TBE-tartunnan taudinkuva

Virus tarttuu minuuteissa puremasta puutiaisen syljen mukana. Siihen sairastuneelle tulee noin viikon kuluttua muun muassa päänsärkyä ja kuumeilua. Sairaus saattaa myöhemmin edetä aivokuumevaiheeseen, jonka oireita ovat korkea kuume, niskan jäykkyys, päänsärky ja valonarkuus. Taigapunkin levittämän kuumetaudin oireet ovat ankarammat, voimakkaammat ja pitkäkestoisemmat kuin tavallisen puutiaisen levittämässä puutiaisaivokuumeessa.

Hoito

Puutiaisaivokuumetta ei voida varsinaisesti hoitaa, mutta siihen on rokote. Rokotusta tarjotaan maksutta vuonna 1999 syntyneille ja tätä vanhemmille Ahvenanmaalla kirjoilla oleville henkilöille. Rokote tulee ottaa jo hyvissä ajoin keväällä. Puutiaisaivokuumeeseen sairastuu Suomessa muutama kymmen henkilöä joka vuosi. Puolet tartunnoista on oireettomia. Oireellisista tartunnoista noin 10 %:lle tulee pitkäaikaisia komplikaatioita . Sairaus johtaa Suomessa kuolemaan vain harvoin. Kuolleisuus Pohjoismaissa on ollut 1–2 prosenttia ja Venäjällä 5–30 prosenttia. Parantuneille jää elinikäinen immuniteetti TBEV-tartunnan jälkeen (vasta-aineita osoitettavissa veressä).

Kesällä 2007 rokote puutiaisaivokuumetta vastaan oli lopussa Suomessa. Tämän arveltiin johtuneen lisääntyneestä tiedottamisesta ja siitä, että maata kiersi erityinen "punkkibussi", jonka olivat organisoineet yksityiset lääkäriasemat. Monet, jotka eivät kuuluneet riskiryhmiin tai aikoneet oleskella alueilla, joissa punkkeja esiintyi, olivat kuitenkin ottaneet rokotuksen. Epäiltiin myös, että kaikki rokotuksen hankkineet eivät olleet ymmärtäneet, ettei rokotus suojaa yleisemmältä punkkien levittämältä taudilta, borrelioosilta. Puutiasaivokuumetapauksia on Suomessa vain parikymmentä vuosittain eli vain murto-osa borrelioositapauksien määrästä, joita todetaan vuosittan yli tuhat.

Levinneisyys

Virusta tavataan vain alueilla, joilla esiintyy kohtalaisesti punkkeja. Esiintymisalueilla noin prosentti punkeista on viruksen kantajia. Tällaisia alueita, joissa tautia tavataan, ovat: Itä- ja Keski-Eurooppa, Skandinavia ja Baltia. Suomessa tautia tavataan pääasiassa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla, mutta tartuntoja on todettu myös rannikolla ja Kaakkois-Suomessa. Viime aikoina tautia on havaittu myös yksittäistapauksisa sisämaassa, jossa se on leviämässä. Suomessa punkkeja esiintyy Kemin korkeudelle saakka, mutta ne eivät yleensä kanna tautia. Taudin esiintyvyys on suurin Ahvenanmaalla. Huomattavasti yleisempi puutiaisaivokuume on muun muassa Venäjällä, jossa tavataan vaarallisempaa taigapunkin levittämää kantaa. Taigapunkkeja on myös Kokkolan seudulla.

Lapin läänin eteläosassa sijaitseva Simo on maailman pohjoisin pesäke puutiaisaivokuumeelle. Simon alueella rokotettiin vuonna 2009 700-800 henkeä punkkien kantamaa TBE-virusta vastaan. Simossa puutiaisaivokuumetta levittävä punkki on eurooppalaista lajia harvinaisempi taigapunkki. Perusterve mies kuoli kesällä 2010 puutiaisaivokuumeeseen, kun punkki oli purrut häntä Kokkolan saaristossa.

Virus

Virus on flavivirus; muita samankaltaisia patogeenisiä flaviviruksia ovat mm. keltakuume-, Japanin aivotulehdus-, dengue- ja Länsi-Niilin -virukset. Viruksesta on kolme alatyyppiä:

• eurooppalainen alatyyppi, Eur-TBEV (TBE-Virus)
  • lievempi tauti?, tyypillisesti kaksivaiheinen, kuolleisuus < 2 %
  • Ixodes ricinus = puutiainen (sheep tick)
• siperialainen, Sib-TBEV
  • krooninen? (Gritsun et al., J Virol 2003), kuolleisuus 6-8 %
  • Ixodes persulcatus = taigapunkki
• Kauko-Idän, FE-TBEV
  • vakavampi tauti?, kuolleisuus 20-40 %?
  • Ixodes persulcatus = taigapunkki

Katso myös

• Borrelioosi eli Lymen tauti, joka on myös punkkien levittämä tauti

Aiheesta muualla

• Puutiaisaivotulehdus THL
• Poista punkki heti iholta, HUS 2006
• Kesäterveys 2007, Kansanterveyslaitos 2007
• Puutiaisaivotulehdusrokote (TBE-rokote), Kansanterveyslaitos 2007